Katkelma William Branhamin saarnasta:
(Perfect Faith)
saarnattu Jeffersonvillessä
25. elokuuta 1963
Sinä päivänä kun tuo pieni poika siellä Suomessa makasi kuolleena — hän oli maannut siinä jo puoli tuntia ja oli kovin ruhjoutunut; veri valui hänen silmistänsä, nenästä, korvista; hänen pienet jalkansa olivat murtuneet; hänen jalkansa tulivat ulos sukista; hänellä ei ollut enää kenkiä. Minä katsoin ja ajattelin: "Tämän täytyy olla se poika." Minä sanoin: "Katsokaamme Raamatun esilehdelle, veli Moore."
Me haimme veli Lindsayn, veli Moore katsoi sieltä ja luki: "Ja tulee tapahtumaan, NÄIN SANOO HERRA, se on tapahtuva maassa, jossa kasvaa paljon havupuita, missä on lomittain olevia kallioita. Pieni lyhythiuksinen poika, napitettavat paitahousut, korkealle vedetyt sukat. Hänellä on oleva ruskeat silmät, jotka ovat kääntyneet taakse. Hän kuolee auto-onnettomuudessa. Mutta laske kätesi hänen yllensä, niin hän tulee takaisin elämään."
Siellä se oli kirjoitettuna. Hän makasi siellä, aamen, minä vain odotin Sanaa. Minä sanoin: "Jos tämä poika ei ole hengissä muutamassa minuutissa tästä lähtien, silloin minä olen väärä profeetta, niin että te voitte ajaa minut pois Suomesta. Mutta jos hän tulee jälleen eläväksi, niin langetkaa kasvoillenne ja tehkää parannus."
Minä sanoin: "Kuolema, sinä et voi pidätellä häntä." Minä kutsuin hänen henkeänsä Jumalan Sanan mukaisesti Jeesuksen Kristuksen nimessä, ja hän hyppäsi ylös. Katsokaahan, usko tarttui minuun. Jumala sanoi sen; siellä se oli.
Näin Jumala puhuu näinä päivinä näkyjen kautta. Jos näky olisi vastoin tätä Sanaa, silloin se olisi väärä. Tämä ei ole enempää kuin näky. Jos jokin näky on vastoin Sanaa, niin älkää olko missään tekemisissä sen kanssa, sillä se ei ole Jumalasta. Jumala ei ole omaa Sanaansa vastaan. Sentähden, jos tämä Sana sanoo teille jotakin, silloin teillä voi olla sama luottamus, että se tapahtuu. Jos on kirjoitettuna: "He panevat kätensä sairaitten päälle, ja he tulevat terveiksi", no niin veli, jos usko — täydellinen usko tarttuu siihen, kun te tulette tämän rukousjonon lävitse, te tulette hyppimään ja riemuitsemaan, kun lähdette täältä: "Se on ohitse." Se on lopussa. Se on kaikki ohitse, se on lopussa. Jos teillä on jokin pyyntö sydämellänne ja uskotte, että siihen vastataan, kun sen puolesta rukoillaan, silloin ei ole mitään väiteltävää; se tapahtuu, kuten tuolle naiselle, jolla oli verenvuoto.
Katkelma William Branhamin saarnasta:
(Why cry? Speak!)
saarnattu Jeffersonvillessä
14.heinäkuuta 1963
Minä ja monet teistä muistamme Suomesta tuon pienen pojan herättämisen, joka oli kuollut auto-onnettomuudessa. Minä seisoin siellä tienvierellä ja aloin mennä pois tuon lapsen luota, mutta käännyin sitten ja katsoin takaisinpäin, ja jokin laski kätensä olkapäälleni. Minä ajattelin että se olisi veli Moore, mutta kukaan ei ollut lähelläni. Minä katsoin takaisinpäin ja sitten ylös vuorelle ja sanoin: "Tämän vuoren minä olen nähnyt jossakin, mutta tätä tietä emme ole tulleet. Me tulimme toista reittiä. Missä on tämä vuori?" Sitten minä katsoin ja näin siellä tuon vahingoittuneen auton ja pienen pojan aivan lyhyeksi leikattuine hiuksineen; silmät olivat kääntyneet nurin kuten veli Waylla joitakin päiviä sitten kun hän kaatui; pieni jalka oli tullut sukan lävitse ja hänen pienet jalkansa olivat murtuneet, verta tuli hänen silmistään, nenästään ja korvistaan. Minä näin nuo lyhyet housut, jotka oli napitettu sivulta ja sukkansa, niinkuin niitä pidettiin meillä monia vuosia sitten. Minä katselin ympärilleni; ja se oli täsmälleen se kuva, jonka Pyhä Henki kaksi vuotta aikaisemmin oli näyttänyt minulle. Te kaikki koko kansakunnassa olette kirjoittaneet sen Raamattuihin, että se tapahtuisi.
Oi, siellä oli tuo tilanne tullut lähelle. Huolimatta siitä onko hän kuollut, riippumatta siitä, mitä joku muu sanoo; se on jo tapahtunut. Hänen täytyy tulla takaisin.
Minä sanoin: "Jos tämä lapsi ei nouse kuolleista, niin silloin minä olen väärä profeetta, silloin minä en edusta Jumalaa oikealla tavalla, sillä kaksi vuotta sitten Hän sanoi minulle kotimaassani, että tämä tapahtuisi." Siellä seisoi saarnaajia ja muita. Se on kirjoitettuna Raamattujemme kansilehdelle, ja tässä se on täsmälleen. Minä luin mitä olin kirjoittanut Raamattuun, että jossakin maassa olisi toisiinsa kiinnittyviä kallioita jne ja että hänet tapettaisiin oikealla kadunpuoliskolla. Minä sanoin: "Tässä se on, mikään ei voi pidätellä sitä." Tilanne on jo hallinnassa.
Sydämessäni oleva usko voideltiin. Oi, kunpa minä vain voisin selittää sen! Usko, joka minulla oli Jumalaan ja joka minulle sanoi, ettei Hän milloinkaan hylkäisi minua, sanoi minulle: "Tilanne on nyt hallinnassa. Tässä on tarkalleen se, mitä Minä kaksi vuotta sitten näytin sinulle. Tässä se on tarkalleen oikeassa järjestyksessä. Ainoa mitä sinun täytyy tehdä on: Puhu Sana!" Ja niin tuo pieni poika nousi kuolleista.
Lue lisää Skandinavian kokouksista Gordon Lindsayn kirjasta A Man Sent from God.