KUVA VASEMMALLA

Helmikuun 28. päivänä 1963, juuri ennen auringonlaskua, Herra puhui veli Branhamille tästä pilvestä, aivan niinkuin Jumala oli ilmoittanut hänelle näyssä joulukuun 22. päivä 1962. Kuva muistuttaa meitä Kristuksen taivaaseenastumisesta, kun Hänet otettiin ylös pilvessä (Ap. t. 1: 9). Hän on palaava samalla tavalla (Ap. t. 1: 11). Vaikka tämä kuva otettiin suurelta etäisyydeltä, voidaan Herran kasvot nähdä selvästi.

Huhtikuun 19.päivä 1963 "Science Magazine" -aikakauslehti julkaisi artikkelin tästä ilmiöstä ja kuva siitä oli etusivulla. Maailman suurimman viikkolehden "Life Magazinen", joka julkaisi tämän pilven kuvan selostuksen kanssa 17.5.1963, mukaan tämän salaperäisen pilven ilmiötä ei voida selittää tieteellisesti. Pilvi, joka ilmestyi siniselle taivaalle, oli sellaisessa korkeudessa, jossa ei ole mitään kosteutta pilven muodostumiselle. Tällä tavoin Kaikkivaltias vahvisti profeettansa palvelustehtävän. Herra Jumala on puhunut, kuka voi olla kuulematta?

Ilmestyksen vaikutus

Katsomme suureksi etuoikeudeksemme saada tehdä sinulle, rakas ystävä, tiettäväksi valtavat pelastussuunitelmaan liittyvät Jumalan teot aina meidän päiviimme asti. Vieraillessani monissa maissa ympäri maapallon on tällaisen kirjasen tarpeellisuus tullut selvästi esiin. Ainoa pyrkimyksemme on korottaa ja ylistää Herran nimeä ja antaa Jumalan Sanan puhua puolestansa. Profeettojen ja apostolien on mainittu ainoastaan tuovan julki Jumalan teot toimintansa kautta, niinkuin on kirjoitettu Vanhassa - ja Uudessa Testamentissa.

Edesmenneen William Branhamin merkittävä palvelustehtävä (1909-1965) on herättänyt henkiin eri kirkkokuntiin kuuluvien uskovaisten ja kaikilla elämän poluilla kulkevien ihmisten huomion ja mielenkiinnon. Aina maailman kaukaisimmista osista saakka meitä on pyydetty kirjoittamaan yhteenveto niistä asioista, jotka Jumala on tehnyt meidän sukupolvemme aikana.

Raamatunkohta: "...koetelkaa kaikki...!'soveltuu myöskin tähän kirjaseen. Kenenkään ei tulisi kätkeytyä tämän Raamatun toteamuksen taakse tarkoituksella puolustaa omia oppejansa, vaan ennemminkin tulee ottaa Kirjoitusten täydellisen todistuksen ainoa pätevä mittasauva, Ensimmäisestä Mooseksen Kirjasta Ilmestyskirjaan. Sitä on syytä miettiä ja tutkia rukoillen. Me haluamme asianmukaisesti kuvata Jumalan töitä ja tekoja aina meidän aikaamme asti. Tarkoituksemme on auttaa jokaista ymmärtämään paremmin Jumalan asioita, heidän hengellisen kasvunsa hyväksi. "Kuulkaa, taivaat, ota korviisi maa, sillä Herra puhuu..." (Jes. 1:2).

Jumala vie työnsä päätökseen

"Ja Jumala päätti seitsemäntenä päivänä työnsä, jonka hän oli tehnyt, ja lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikesta työstänsä, jonka Hän oli tehnyt" (1.Moos. 2:2).

Tämä ei ole ainoastaan kuvaus luomisesta, vaan se myöskin viittaa profeetalliseen näkymään morsiusseurakunnan valmistamisesta ja täydellistämisestä.

Armon ajanjakson lopussa, seitsemännessä seurakuntajaksossa, Herra päättää työnsä kansansa kohdalla. Apostoli Paavali todistaa Jumalan työn päätökseen saattamisen tosiasiasta Fil. 1:6: "Varmasti luottaen siihen, että Hän, joka on alkanut teissä hyvän työn, on sen täyttävä Kristuksen Jeesuksen päivään saakka." Ainoastaan täydellistetty morsiusseurakunta tulee otetuksi Kirkkauteen osallistumaan Karitsan hääateriaan. "Autuaat ne, jotka ovat kutsutut Karitsan hääaterialle! " (Ilm. 19:9). Sitten seuraa "levon päivä" tuhatvuotisessa valtakunnassa — seitsemäntenä vuosituhantena. Sillä "yksi päivä on Herran edessä niinkuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta niinkuin yksi päivä" ( 2. Piet: 3:8 ). Vaikkakin uskosta osattomat sanovat: "Missä on lupaus Hänen tulemuksestansa?, me uskovaisina tiedämme: "Ei Herra viivytä lupauksensa täyttämistä..." (2.Piet. 3:9). Aadamista on kulunut melkein 6000 vuotta. "...mutta valittujen tähden ne päivät lyhennetään'' (Matt. 24:22). Jumalan Sanan arvovallan nojalla voidaan sanoa, että olemme saavuttaneet ihmiskunnan historian käännekohdan.

Herra Sebaot on vannonut sanoen: "Totisesti, mitä minä olen ajatellut, se toteutuu, mitä minä olen päättänyt, se toteutuu" (Jes. 14:24 ) .

Mikä varmuus näissä sanoissa onkaan! Jumala ei tee ihmisten suunnitelmien mukaan, vaan omien aivoitustensa mukaan. Hänen suunnitelmansa käsittää koko maan ja Hänen kätensä on ojennettu kaikkien kansojen ylle. "Sillä Herra Sebaot on päättänyt, —kuka sen tyhjäksi tekee? Hänen kätensä on ojennettu, —kuka sen torjuu?" (Jes. 14:27). Apostoli Paavali ilmaisee luottamuksensa sanoen: "Sillä sanansa on Herra toteuttava maan päällä lopullisesti ja rutosti" (Room. 9:28). Koska Herra on tekemäisillänsä valtavan ja äkkinäisen teon, on mitä tärkeintä olla oikeassa yhteydessä sen kanssa, mitä Hän tekee. Monet puhuvat lopunajan merkeistä, mutta eivät kuuntele tämän hetken sanomaa. "Katso entiset ovat toteen käyneet, ja uusia minä ilmoitan; ennenkuin ne puhkeavat taimelle, annan minä teidän ne kuulla" (Jes. 42:9). Herra itse on saattava työnsä päätökseen "Sillä Herra nousee niinkuin Perasimin vuorella, hän kiivastuu niinkuin Gibeonin laaksossa tehdäkseen työnsä, oudon työnsä, ja toimittaaksensa tekonsa, kumman tekonsa" (Jes. 28:21). Herran työ näyttää oudolta ihmisten silmissä. Herra on pysynyt Sanansa takana ja lähettänyt kaikki sanansaattajat, mukaanluettuna viimeinen profeetta pakanoille. Hän itse on valmis viemään työnsä päätökseen. "Sillä Herra nousee niinkuin Perasimin vuorella..." Tällainen on Jesajan profetian "näin sanoo Herra" meidän ajallemme.

Mitä tapahtui Perasimin vuorella? Siellä Herra antoi valtavan läpimurron, löi viholliset ja antoi kansallensa voiton. Daavid huudahti: "Herra on murtanut viholliseni minun edessäni, niinkuin vedet murtavat." Siitä sen paikan nimeksi tuli Baal-Perasim" (läpimurron paikka 2.Sam. 5:20)." "...niinkuin Gibeonin Laaksossa tehdäkseen työnsä, oudon työnsä, ja toimittaakseen tekonsa, kumman tekonsa." Joosua oli rukoillut: "Aurinko, seiso alallasi Gibeonissa. ja kuu Aijalonin laaksossa" (Joos. 10:12). Nämä kaksi tapahtumaa, joihin profeetta Jesaja viittaa, antavat meille välähdyksen siitä valtavasta tavasta, jolla Jumala on saattava päätökseen oudon työnsä ja oudon tekonsa. Hab.1:5 Herra itse tuli lunastamaan seurakuntansa ja Hän itse on tekevä seurakuntansa täydelliseksi ja Hän itse on ottava sen kotiin. Lopunaikana Hän on antava valtavan läpimurron. Hän on poistava jokaisen esteen ja voittava jokaisen vihollisen tehdäkseen heidät astinlaudaksensa (Ps. 110:1-3). Siten Hän on saattava työnsä päätökseen.

"Jos te pysytte minun sanassani, niin te totisesti olette minun opetuslapsiani, ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teidät vapaiksi." Kaikilla aidoilla Jeesuksen Kristuksen opetuslapsilla on ollut kaipaus ojentautua Sanan mukaan. Perustotuus, joka meidän on ymmärrettävä, on se, että Jumala tekee kaiken luvatun Sanansa mukaisesti. Olkoon sitten kysymys luonnosta tai elävän Jumalan seurakunnasta, kaiken täytyy tapahtua Jumalan Sanan järjestyksen ja lain mukaisesti.

Jumalan suunnitelman mukaisesti tässä sukupolvessa tapahtuu rinnakkaisesti kaksi asiaa — juutalaisten palaaminen luvattuun maahansa: "...Hän, joka Israelin hajotti, on sen kokoava ja varjeleva sitä niinkuin paimen laumaansa" (Jer.31:10) — ja myöskin morsiamen uloskutsuminen palaamaan takaisin lupauksen Sanaan: "Sentähden: 'Lähtekää pois heidän keskeltänsä ja erotkaa heistä, sanoo Herra. älkääkä saastaiseen koskeko; niin minä otan teidät huostaani ja olen teidän Isänne, ja te tulette minun pojikseni ja tyttärikseni, sanoo Herra, Kaikkivaltias'." (2.Kor. 6:17-18).

Eivät kaikki juutalaiset palaa Palestiinaan, eivätkä myöskään kaikki niinkutsutut uskovaiset tule ulos organisaatioista. "Miten siis on? Mitä Israel tavoittelee, sitä se ei ole saavuttanut. mutta valitut ovat sen saavuttaneet; muut ovat paatuneet" (Room. 11:7). Sama pätee seurakunnan kohdalla. Ainoastaan valitut tottelevat viimeistä kutsua ja tulevat ulos hengellisestä vankeudesta.

Israelia verrataan viikunapuuhun: "Niinkuin rypäleet erämaassa minä löysin Israelin; niinkuin varhaishedelmät viikunapuussa, sen alkurunsaudessa. minä näin teidän isänne" (Hoos.9: 10). Jeesus lausui hyvin tärkeän toteamuksen vertauksessa viikunapuusta, viitaten Israeliin: "Mutta oppikaa viikunapuusta vertaus: kun sen oksa jo on tuore ja lehdet puhkeavat, niin te tiedätte, että kesä on lähellä. Samoin te myös, kun näette tämän kaiken, tietäkää, että se on lähellä, oven edessä. Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin kaikki nämä tapahtuvat" (Matt. 24:32-34).

Juutalaiset, jotka ovat olleet hajotettuna kansojen joukkoon yli kaksituhatta vuotta, ovat nyt kootut maanääristä. Toukokuussa 1948 Israelin valtio perustettiin virallisesti. Jeesuksen sanojen mukaan viimeisellä sukupolvella olisi etuoikeus nähdä Israelin kokoontuminen kotimaahansa ja myöskin todistaa siitä ja osallistua kaikkien niiden tapahtumien päätökseen saattamiseen, jota Jumalan lapset ovat odottaneet kautta aikojen."Mutta autuaat ovat teidän silmänne, koska ne näkevät, ja teidän korvanne, koska ne kuulevat. Sillä totisesti minä sanon teille: monet profeetat ja vanhurskaat ovat halunneet nähdä, mitä te näette, eivätkä ole nähneet, ja kuulla, mitä te kuulette, eivätkä ole kuulleet" (Matt. 13:16 17). Meidän tulee hyljätä kaikki ennakkoluulot ja olla valmiina raamatullisten tapahtumien kulun täyttymykseen.

On aivan yhtä tärkeätä ymmärtää ne tavat, joilla Jumala on menetellyt kansansa kohdalla ajan alusta lähtien. Herran kanssakäyminen ja siunaukset ihmiskunnan kanssa perustuivat Hänen Sanansa lupauksiin. Niin kauan kuin ihminen piti Jumalan Sanan, se suojasi häntä ja hän pysyi yhteydessä Herran kanssa. Mikä tahansa Raamatun totuuden kieltäminen tai siitä poikkeaminen, omien selitysten kautta muodostunut oppi tai väite, kaikki nämä erottavat ihmisen Jumalasta ja horjuttavat pois koko Kirjoitusten tasapainosta ja sopusoinnusta. "Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa, että Jumalan ihminen olisi täydellinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut" (2.Tim. 3:16-17).

Lankeemus, jonka Jumalan Sanan väärin selittäminen aiheutti, erotti ihmisen hänen Luojansa yhteydestä. Mutta langennutta ihmiskuntaa varten oli tehty suunnitelma. Jumalan luvatun Sanan mukaan oli tuleva Suurin Uhri —Lunastaja, vaimon Siemen, joka oli murskaava käärmeen pään (1.Moos. 3:15).

Ensimmäinen Kirjoitusten oma selittäminen tapahtui Eedenin puutarhassa. Ne, jotka eivät pysy Sanan "näin sanoo Herrassa", tulevat lankeamaan saatanan, vanhan käärmeen, väärinselittämisen tähden. Hän yllytti ensimmäiseen Jumalan Sanan väärinselittämiseen ja on jatkanut siten kautta kaikkien aikojen. Hän on johtanut myöskin vilpittömiä ihmisiä uskomaan vääriä selityksiänsä alkuperäisen Jumalan Sanan sijasta. "...mutta turhaan he palvelevat minua opettaen oppeja, jotka ovat ihmiskäskyjä. Te hylkäätte Jumalan käskyn ja noudatatte ihmisten perinnäissääntöä" (Mark. 7:7-9). Sentähden meidän tulee ottaa huomioon vakava varoitus 2.Piet. 1:20: "Ja tietäkää ennen kaikkea se, ettei yksikään Raamatun profetia ole kenenkään ominneuvoin selitettävissä."

Sadat kirkkokunnat ovat syvästi juurtuneet ihmistekoisiin perinnäissääntöihinsä ja ovat tehneet Jumalan Sanan tyhjäksi omalla kohdallansa sekoittamalla osan Sanaa omilla selityksillänsä. Ei riitä se, että on lihallinen Kirjoitusten tunteminen —tarvitaan Pyhän Hengen ilmestys. Jeesus sanoi niille, jotka opettivat Kirjoituksia tuona aikana: "Te eksytte, koska ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa" (Matt. 22:29). Ei riitä se, että vain puhutaan Herran Jeesuksen Kristuksen paluusta, vaan meidän on myöskin valmistauduttava. Meidän aikaamme varten annetut lupaukset on tuotava esiin morsiusseurakunnan valmistamiseksi ja täydellistämiseksi. Me emme tarvitse uusia raamatunkäännöksiä tai uusia Kirjoitusten selityksiä, vaan me olemme "näin sanoo Herran" valtavassa tarpeessa.

Vaikka tälle hetkelle annettu Sana olisikin joissakin kohdin vaikeasti ymmärrettävää, tulee meidän varoa selittämästä sitä — Jumala on oma selittäjänsä. Pietari kirjoittaa Paavaliin viitaten: "...niinkuin hän tekee kaikissa kirjeissään, kun hän niissä puhuu näistä asioista, vaikka niissä tosin on yhtä ja toista vaikeatajuista, jota tietämättömät ja vakaantumattomat vääntävät kieroon niinkuin muitakin kirjoituksia, omaksi kadotuksekseen" (2.Piet. 3:16).

Kristuksen ensimmäisen tulemuksen aikana kaikki todelliset uskovat kutsuttiin ulos kaikista ihmistekoisista selityksistä näkemään profetian täyttymys heidän aikanansa. Sama on tapahtumassa juuri nyt ennen Kristuksen toista tulemusta.

Johannes oli Jumalan lähettämä mies sanoman kanssa tuolle ajalle. "Hän tuli todistamaan, todistaaksensa valkeudesta, että kaikki uskoisivat hänen kauttansa" (Joh. 1:7). He kaikki olivat tuleva Totuuden tuntemiseen, ei jonkin ryhmän kautta, vaan Jumalan lähettämän profeetan toiminnan kautta. Jumala ei ilmaissut salaisuuksiansa kirjanoppineille, vaan profeetallensa, joka oli valmistava tien. Tämä on toistunut ennen Kristuksen toista tulemusta.

Kesäkuun yhdestoista päivä 1933 veli Branham piti kastetilaisuutta Ohio-joella. Kun hän oli kastamaisillansa seitsemännentoista henkilön, tunkeutui pilvien läpi yliluonnollinen valo, laskeutui hänen yläpuolellensa ja ääni sanoi nämä sanat: "Niinkuin Johannes Kastaja lähetettiin Kristuksen ensimmäisen tulemuksen edellä, niin sinut lähetetään sanoman kanssa ennen Kristuksen toista tulemusta." Noin neljäntuhannen hengen väkijoukko oli hämmästynyt. Jotkut säikähtivät, toiset rukoilivat ja jotkut kysyivät: "Mitä tämä tarkoittaa?", nähdessään tämän taivaallisen ilmestyksen. Jumala on puhunut —valitut ovat vahvistetun ennalleenpalauttamisen palvelustehtävän vaikutuksen alla. He käsittävät Jeesuksen sanojen merkityksen: "Jos te pysytte minussa ja minun sanani pysyvät teissä, niin anokaa mitä ikinä tahdotte ja te saatte sen'' (Joh. 15:7). Luuk. 24: 45 on tullut todellisuudeksi heille: "Silloin hän avasi heidän ymmärryksensä käsittämään kirjoitukset." Jokainen Jumalan Sana on täydellinen Totuus, Pyhän Hengen innoittama ja tuo elämän. Jokainen Sanan omin voimin aikaansaatu selitys on valhe, erottaa Jumalasta ja johtaa meidät hengelliseen kuolemaan. ''Kirjoitettu on: 'Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee' . " (Matt. 4:4).

Jumalan ääni tänään

"Sillä hetkellä hän riemuitsi Pyhässä Hengessä ja sanoi: 'Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että olet salannut nämä viisailta ja ilmoittanut ne lapsenmielisille. Niin, Isä, sillä näin on sinulle hyväksi näkynyt' '' (Luuk.10:21).

Toistamiseen Jumala ilmaisi Sanansa tuoreena valtaistuimeltansa ja avasi kansansa silmät. Ilmestys saa meidät iloitsemaan ja ylistämään Taivaan Jumalaa kaikesta siitä, mitä Hän on tehnyt. "...sillä ei liha eikä veri ole sitä sinulle ilmoittanut, vaan minun Isäni, joka on taivaissa" (Matt. 16:17). Koko pelastussuunnitelma perustuu hengelliseen ilmestykseen, mikä johtaa todelliseen uskoon Yhteen Totiseen Jumalaan. Aabelilla oli ilmestys siitä, että sovitukseksi Jumalan edessä tarvittiin karitsan veren vuodattaminen eikä pellon hedelmiä. Uskossa hän uhrasi paremman uhrin kuin Kain. Todelliset jumalanlapset ovat aina olleet ilmestyksen vaikutuksen alla ja ovat ottaneet vaarin tästä päivästänsä" ja kuunnelleet Jumalan ääntä. Hebr. 4:7 luemme: "Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä älkää paaduttako sydämiänne." Nooan, Mooseksen, Aabrahamin jne aikana oli "tänä päivänä". Jeesus Kristus viittasi tuohon Hänen aikansa "tähän päivään" sanomalla: "Tänä päivänä tämä kirjoitus on käynyt toteen teidän korvainne kuullen" (Luuk. 4:21). Näennäisesti ihmiset tunnustavat, mitä Jumala on tehnyt menneisyydessä ja katselevat eteenpäin siihen, mitä Hän on tekevä tulevaisuudessa, mutta kulkevat sen ohitse, mitä Hän tekee "tänä päivänä". Kirjoitukset eivät sano: "Jos te olette kuulleet Hänen äänensä eilen tai jos te kuulette Hänen äänensä huomenna", vaan se selvästi toteaa: "Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä..."

Yleisesti ottaen jokainen haluaa pysyä meidän aikamme tieteellisen edistyksen mukana, mutta miten on hengellisen kehityksen laita? Liian useat kristityt elävät menneisyydessä, niinkin kaukana kuin uskonpuhdistuksen ja muiden herätysliikkeiden ajoissa, aivan niinkuin Jumala ei olisi tehnyt mitään sen jälkeen. He ovat kadottaneet sen yhteyden, joka yhdistää heidät seuraavaan Jumalan tekoon. Jeesus sanoi niille, jotka eivät kantaneet hedelmää tuona aikana: "Sentähden minä sanon teille: Jumalan valtakunta otetaan teiltä pois, ja annetaan kansalle, joka tekee sen hedelmiä." (Matt. 21:43).

Hetki on myöhäinen —Herran tulemus on käsissä. Meillä ei ole varaa pitäytyä omiin käsityksiimme Jumalan asioista näin vakavan aikana. Kun olemme vastatusten "tälle päivälle" paljastetun Sanan kanssa, täytyy meidän olla valppaina ja tarkata aikamme merkkejä. Meidän täytyy ottaa vaarin ja löytää yhteys siihen, mitä Hän tekee "tänä päivänä", ettei Hän tule siirtämään paikaltansa lampunjalkaa, joka ei anna valoa (Ilm. 2:5).

Jokaisessa herätyksessä oli vain pieni hengellinen vähemmistö, joka otti vastaan ja vaali Jumalan seuraavaa tekoa, joka johti heidät syvempään Sanan ymmärtämiseen. Lihallismieliset olivat tyytyväisiä siihen asemaan, jossa he olivat ja muodostivat uusia kirkkokuntia, koska he eivät ottaneet vaarin "tästä päivästänsä".

Vuosisadan vaihteessa vuodatettiin Pyhä Henki uskovaisten päälle. Lihallismieliset, jotka eivät kulkeneet Pyhän Hengen liikkeen mukana, selittivät, että Hengen lahjat ja niiden tulokset eivät olleet Jumalasta. Siten herätyksen tulet sammutettiin jälleen. Ihmiset organisoivat uusia kirkkokuntia, jotka ajattelivat olevansa hengellisiä, eivätkä käsittäneet langenneensa samaan ansaan, josta olivat tulleet ulos. Siten heidät leikattiin irti todellisesta elämänlinjasta, Jumalan tulevien siunausten lähteestä. Sen seurauksena he vastustavat meidän "tälle päivällemme" annettuja Jumalan Sanan lupauksia. Jeesus sanoi: "Minun lampaani kuulevat minun ääntäni ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua" (Joh. 10: 27).

Profeetan palvelustehtävä

Herra on aina lähettänyt profeettojansa ja sanansaattajiansa kutsumaan ihmiset takaisin alkuperäiseen Sanaan: "Ja Herra, heidän isiensä Jumala, lähetti, varhaisesta alkaen, vähän väliä heille varoituksia sanansaattajainsa kautta, sillä hän sääli kansaansa ja asumustansa" (Joh. 6:63).

Hengen todellinen elämä on ainoastaan alkuperäisessä Sanassa — omat selitykset johtavat ihmiset hengelliseen kuolemaan. Jeesus Kristus sanoi: "Henki on se, joka eläväksi tekee; ei liha mitään hyödytä. Ne sanat, jotka minä olen teille puhunut, ovat henki ja ovat elämä" (Joh. 6.63).

Jumala käyttää profeetan palvelustehtävää saadakseen lapsensa ottamaan vaarin lupauksesta heidän "tätä päiväänsä" varten. Aabrahamilla, Mooseksella, Elialla, Johannes Kastajalla ja monilla profeetoilla oli sellainen tehtävä aikaansa varten. Jumala on sidottu Sanaansa. Hän lupasi: "Sillä ei Herra, Herra, tee mitään ilmoittamatta salaisuuttaan palvelijoillensa profeetoille" (Aamos 3:7). 4.Moos. 12:6 mukaan todellisilla profeetoilla on pääsy ja saapumismahdollisuus muille tuntemattomiin hengellisiin maailmoihin: "Ja Herra sanoi: 'Kuulkaa minun sanani. Jos keskuudessanne on profeetta, niin minä ilmestyn hänelle näyssä, puhun hänen kanssaan unessa." Kautta kaikkien eri aikakausien pelastussuunnitelmaa koskeva Herran Sana on tullut kunkin ajan suurimmalle profeetalle.

Jumala ilmaisi Sanansa profeetallensa ennen vedenpaisumusta: "Mutta Nooa sai armon Herran silmien edessä... Jumala sanoi Nooalle... tee itsellesi arkki... ja näin on sinun se rakennettava..." Nooan teot näyttivät ihmisten silmissä oudoilta. Häntä ymmärrettiin väärin, pilkattiin ja naurettiin, mutta hän toimi hänelle tiettäväksi tehdyn Sanan arvovallan pohjalla. Jumala päätti lopettaa kaiken lihan, koska siunattu Seetin sukuperä sekoittui Kainin linjan kanssa. Hän pahoitteli sitä, että oli tehnyt ihmisen — tuomio lankesi.

Kaikkien aikojen suurin sekaannus on tapahtumassa ja tulossa nyt huipentumaansa Kirkkojen Maailmanneuvostossa. Mutta juuri ennenkuin ovi suljetaan iankaikkisiksi ajoiksi ja tuomio lankeaa, on Jumala lähettänyt mahtavan profeetan viimeisen kutsun kanssa: "Lähtekää siitä ulos, te minun kansani, ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi ja saisi tekin kärsiä hänen vitsauksistansa" (Ilm. 18:4).

Jumalalla oli profeetta, jolla oli välitön tehtävä ja sanoma ennenkuin tuomio lankesi maan päälle tuona aikana: "Ja Nooa teki näin; aivan niin kuin Jumala hänen käski tehdä, niin hän teki." Herramme Jeesus Kristus sanoi: "Ja niinkuin kävi Nooan päivinä, niin käy myöskin Ihmisen Pojan päivinä" (Luuk. 17). Monet kristityt vertaavat tuon sukupolven pahuutta meidän sukupolvemme pahuuteen. Mutta saadaksemme täydellisen kuvan, me emme voi ainoastaan keskittää huomiotamme uskosta osattomien pahuuteen, vaan meidän tulee ennemminkin nähdä se lupaus, joka on annettu uskovaisille.

Ihmisen epäilivät Nooan tehtävää ainoana henkilönä, jolle Jumalan Sana ja tahto ilmaistiin. Monet saattavat ajatella samaa tänä päivänä, mutta Herra Jumala ilmaisee salaisuutensa palvelijoillensa profeetoille.

Aabraham oli Jumalan profeetta Sodoman ja Gomorran tuhon aikana. Monet kutsuvat häntä "Uskon isäksi", mutta tulisi korostaa sitä, että hänen uskonsa oli ankkuroitu Jumalan luvattuun Sanaan. Kuvauksessa hänen elämästänsä luemme: "...mutta Jumalan lupausta hän ei epäuskossa epäillyt, vaan vahvistui uskossa, antaen kunnian Jumalalle." (Room. 4:20). Raamatullista uskoa voidaan löytää ainoastaan siellä, missä lupauksen Sana on vastaanotettu. Siellä emme löydä mitään epäuskon aiheuttamaa epäröintiä, eikä epäilyjä sen suhteen, kuinka se tapahtuu, vaan ennemminkin lujan luottamuksen siihen, että Jumala on kykenevä pitämään Sanansa: "...ja oli täysin varma siitä, että minkä Jumala on luvannut, sen hän voi myös täyttää" (Room. 4:21).

Jeesus Kristus, meidän Herramme, sanoi myöskin: "Niin myös, samoin kuin kävi Lootin päivinä ...samoin käy sinä päivänä, jona Ihmisen Poika ilmestyy." Tässä kohden voimme jälleen rinnastaa tuon ajan meidän aikaamme. Monet vertaavat Sodoman syntejä meidän aikamme synteihin, mutta heiltä jää huomaamatta profeetallisen palvelustehtävän elintärkeys. Tuon ajan valitut eivät olleet Sodomassa, eikä heillä ollut osuutta sen pahuuteen. He olivat Aabrahamin, todellisen Jumalan profeetan kanssa, ja saivat vastaanottaa viimeisen, yliluonnollisen merkin ennen Sodoman tuhoa. 1.Moos. 18 mukaan Herra vieraili Aabrahamin luona ja vahvisti lupauksensa. Tämän sukupolven Aabrahamin kuninkaallisen siemenen laita on samoin kuin oli laita valittujen suhteen Kristuksen ensimmäisen tulemuksen aikana. Viimeinen yliluonnollinen merkki, erottamisen lahja, ilmaistiin Aabrahamille, Kristuksen ajan juutalaisille, ja sama on toistunut jälleen pakanain ajan lopussa.

Saara oli teltassa kuunnellen mitä Herra sanoi Aabrahamille ja naurahti itseksensä. Juuri silloin hänen sydämensä ajatukset tulivat paljastetuiksi: "Miksi Saara nauroi...?" (1.Moos. 18:13). Vain jos me käsitämme, että tuo erottamisen lahja tuotiin julki Aabrahamin aikana ja Kristuksen palvelustehtävän kautta, voimme ymmärtää, että sama Herra on tehnyt saman meidän sukupolvemme aikana.

Kun Andreas toi veljensä Jeesuksen luokse, Hän katsoi tähän sanoen: "Sinä olet Simon, Johanneksen poika" (Joh. 1:42). Samassa luvussa me luemme Natanaelista, jonka Filippus toi Kristuksen luokse. Herra puhui hänelle sanoen: "Katso, oikea israelilainen, jossa ei vilppiä ole!" (Joh. 1:47). Natanael oli aivan hämmästynyt ja kysyi: "Mistä minut tunnet?" Mestarin vastaus kuului: "Ennenkuin Filippus sinua kutsui, kun olit viikunapuun alla, näin minä sinut" (Joh. 1:48). "Natanael vastasi ja sanoi hänelle: 'Rabbi, sinä olet Jumalan Poika, sinä olet Israelin kuningas'."

Jeesus paljasti kaivolla samarialaisen naisen elämän. Tämä vastasi: "Herra, minä näen, että sinä olet profeetta... nainen sanoi hänelle: 'Minä tiedän, että Messias on tuleva, hän, jota sanotaan Kristukseksi; kun hän tulee, ilmoittaa hän meille kaikki.' Jeesus sanoi hänelle: 'Minä olen se, minä, joka puhun sinun kanssasi'." (Joh. 4:19-29).

Jumalan todellinen siemen ei loukkaantunut yliluonnolliseen erottamisen lahjaan. He eivät koskaan kutsuneet Herraa Beelsebuliksi tai epäilleet Hänen olevan ennustajan. He tunnustivat Vapahtajansa Hänen profeetallisessa tehtävässänsä — vaikutuksen, joka pakotti ihmiset tekemään ratkaisunsa juuri silloin ja siinä paikassa. Ne, jotka löysivät yhteyden Jumalan työhön tuona aikana, tulivat siunatuiksi ja ottivat vaarin heidän "tämän päivän" sanomasta ja palvelustehtävästä. Muut paaduttivat sydämensä ja julistivat sen olevan paholaisesta.

Niin, tässä viimeisessä sukupolvessa me olemme vastatusten saman profeetallisen erottamisen lahjan kanssa, joka on toistunut veli Branhamin palvelustehtävässä. Lukemattomat ihmiset pelastuivat ja kymmenet tuhannet parantuivat kaikenlaisista sairauksista. Sokeat saivat näkönsä, rammat kävelivät, kuuromykät saivat takaisin kuulonsa ja puhekykynsä, kuolleita herätettiin ja tapahtui myöskin luomisihmeitä. Joh. 14: 12 toteutui kirjaimellisesti: "...myös hän on tekevä niitä tekoja, joita minä teen, ja suurempiakin, kuin ne ovat, hän on tekevä..."

Yleisö oli aivan kokonaan vallattu ja syvässä kunnioituksessa, kun erottamisen lahja oli toiminnassa. Kun veli Branham oli rukoilemaisillansa jonkun puolesta, hän näki näyssä sen sairauden, joka oli kohdannut heitä tai heidän rakkaitansa, maan, kaupungin ja jopa sen katuosoitteen, josta he tulivat, heidän henkilökohtaiset tarpeensa jne. Jumalallisen ilmestyksen kautta hän saattoi kertoa heille heidän sydäntensä salaisuudet. "Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet ja ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija" (Hebr. 4:12).

Ei yhtään ainoata kertaa Kaikkivaltias Jumala jättänyt vahvistamatta Sanaansa ja profeettaansa.

Herra muisti liittonsa ja antoi Moosekselle tehtäväksi vapauttaa Israelin kansa heidän orjuudestansa. Jumalan Aabrahamille antaman lupauksen mukaan heidät tuli johtaa ulos Egyptistä 400 vuoden kuluttua (1.Moos. 15:13). Kun täyttymyksen aika tuli, paljasti Herra Sanansa Moosekselle, tuon ajan palvelijallensa ja profeetallensa. Mooses oli ojentautunut lupauksen Sanan mukaan ja Jumala oli hänen kanssansa joka askeleella. Hänellä ei ollut ainoastaan palavan pensaan kokemusta, vaan Jumala puhui hänelle jatkuvasti kasvoista kasvoihin tulipatsaasta. Hänen toiminnassansa ei ollut mitään epävarmuutta tai arvailuja. Hänen tekonsa perustuivat pettämättömään Sanaan, sillä hänellä oli "näin sanoo Herra" omalle ajallensa. Mikä siunaus onkaan varattu kaikille, jotka voivat käsittää, mitä Jumala on sanonut 2.Aikak. 20:20: "Uskokaa Herraan, Jumalaanne, niin te olette hyvässä turvassa, ja uskokaa hänen profeettojansa, niin te menestytte." Niin kauan kuin Israelin lapset pysyivät Jumalan Sanassa, he olivat siunatut ja heistä huolehdittiin erikoisella tavalla: "...niin sinä suuressa laupeudessasi et kuitenkaan hyljännyt heitä erämaassa. Pilvenpatsas ei väistynyt heidän luotansa päivällä, johtamasta heitä tiellä, eikä tulenpatsas yöllä, valaisemasta heille tietä, jota heidän oli kuljettava. Hyvän Henkesi sinä annoit heitä opettamaan, mannaasi et kieltänyt heidän suustansa, ja vettä sinä annoit heille heidän janoonsa" (Neh. 9:19-20).

Vastoin tuota aikaa varten paljastettua Sanaa Bileam sai heidät lankeamaan neuvomalla heitä, että "söisivät epäjumalille uhrattua ja haureutta harjoittaisivat" (Ilm. 2:14). Jumalan tuomio tuli heidän yllensä ja "...heitä kaatui yhtenä päivänä kaksikymmentä kolme tuhatta" (1.Kor. 10:8).

2Tim.3:1-9 Pyhä Henki johti Paavalin kirjoittamaan siitä, mitä olisi tapahtuva viimeisinä päivinä: "Ja niinkuin Jannes ja Jambres vastustivat Moosesta, niin nuokin vastustavat totuutta, nuo mieleltään turmeltuneet ihmiset, jotka eivät uskonkoetuksissa kestä." Kirjoitukset eivät voi muuttua. Kun veli Branham sai tehtävänsä, sanoi Herran enkeli hänelle: "Niinkuin Moosekselle annettiin kaksi merkkiä, niin sinullekin annetaan kaksi merkkiä . Jos he eivät usko ensimmäistä, niin he uskovat toista merkkiä." Samalla tavalla kuin Jannes ja Jambres vastustivat Moosesta, niin oli tuleva olemaan ihmisiä, jotka vastustaisivat profeetallisen palvelustehtävän kautta paljastettua Jumalan Sanaa. Näiden asioiden täytyy tapahtua. "Mutta he eivät pidemmälle edisty, sillä heidän mielettömyytensä on käyvä ilmeiseksi kaikille, niinkuin noidenkin mielettomyys kävi ilmi" (2.Tim. 3:9).

Jokainen todellinen jumalanpalvelija pitää lujasti kiinni paljastetusta Jumalan Sanasta huolimatta meidän aikamme harhakäsityksistä . Olkoon sitten kysymys Bileamin vastakkaisesta opetuksesta, Janneksen tai Jambreksen teistä tai ihmeistä, Jumalan työ on tuleva päätökseensä valittujen keskuudessa, koska heitä ei voida eksyttää.

Joosuan johdolla Israelin lapset vaelsivat heidän päivällensä annetun Sanan mukaan ja saapuivat luvattuun maahan. Siten Herra täytti Sanansa: "Jokaisen paikan, johon te jalkanne astutte, minä annan teille, niinkuin olen Moosekselle puhunut'' (Joos. 1:3). Oi, että me voisimme käsittää, että kaikki toiveet ja yritykset ovat turhia, elleivät ne perustu Jumalan luvattuun Sanaan. Myöskin kilpajuoksumme on hyödytöntä, ellei edessämme ole Sanan asettama päämäärä: "Eihän sitäkään joka kilpailee, seppelöidä, ellei hän kilpaile sääntöjen mukaisesti " (2.Tim. 2:5). "Ettekö tiedä että jotka kilparadalla juoksevat, ne tosin kaikki juoksevat, mutta yksi saa voittopalkinnon? Juoskaa niinkuin hän että sen saavuttaisitte " (1.Kor. 9:24). Suuret joukot kristittyjä on johdettu harhaan ja luottamaan vääriin toiveisiin, jotka tulevat päättymään mitä suurimpaan pettymykseen, koska he eivät ole tunnustaneet heidän "tätä päiväänsä" varten luvattua Sanaa.

Me kaikki tunnemme profeetta Elian valtavan palvelustehtävän, mutta käsitämmekö, että hän oli Kaikkivaltiaan Jumalan suoranaisessa johdatuksessa? Hän otti kaksitoista kiveä, jotka edustavat Israelin kahtatoista sukukuntaa ja korjasi Herran alttarin: "Ja kun oli tullut hetki, jolloin ruokauhri uhrataan, astui profeetta Elia esille ja sanoi: 'Herra, Aabrahamin, Iisakin ja Israelin Jumala, tulkoon tänä päivänä tiettäväksi, että sinä olet Jumala Israelissa, ja että minä olen sinun palvelijasi ja että minä olen sinun käskystäsi tehnyt kaiken tämän'" (1.Kun. 18:36). Nyt on seurakunnan ehtooaika. Sak.14:7 lupauksen: "...ja ehtoolla on oleva valoisata..." oli toteuduttava ennen keskiyön hetken lyömistä. "Ja sitä lujempi on meille nyt profeetallinen sana, ja te teette hyvin, jos otatte siitä vaarin niinkuin pimeässä paikassa loistavasta lampusta..." (2.Piet. 1:19). Profetian Sanan ilmestyksen kautta valo tuli esiin. Jumalanlapset johdetaan takaisin apostolisten isien uskoon — kahdentoista apostolin uskoon.

Kaikkien aikojen valitut on tehty tietoisiksi heidän "tästä päivästänsä", ja he voivat sanoa kokosydämisesti Salomonin kanssa: "Kiitetty olkoon Herra, joka on antanut levon kansallensa Israelille, aivan niinkuin hän on puhunut. Ei ole jäänyt täyttämättä ainoakaan kaikista lupauksista..." (1.Kun. 8:56). Jumalan Sanan ilmestyksen merkitystä ei voida koskaan arvostaa liiaksi.

Kaikki todelliset profeetat saattoivat sanoa "näin sanoo Herra" ainoastaan sen jälkeen kun kun Jumala oli puhunut heille. Ei yksikään henkilö, olkoon sitten kuningas, ministeri tai pappi, eivätkä mitkään olosuhteet voineet vaikuttaa heihin. Tämä on vahvistettu siinä vastauksessa, jonka profeetta Miika antoi lähetille, joka pyysi: "...'Olkoon sinun sanasi heidän sanansa kaltainen, ja lupaa sinäkin hyvää.' Mutta Miika vastasi: 'Niin totta kuin Herra elää, sen minä puhun, minkä minun Jumalani sanoo' " (2.Aikak. 18:12-13).

Ne neljäsataa eivät olleet Jumalan profeettoja, vaan Israelin profeettoja. Koska he eivät olleet totelleet Herran Sanaa, jonka profeetta Elia oli puhunut, he lankesivat sen väärinselityksen tähden, jonka valheen henki heille antoi: "Herra on pannut valheen hengen näiden sinun profeettaisi suuhun ... " (2.Aikak. 18:19-22). Herra ei sano "Minun profeettani" niistä neljästä sadasta, vaan "sinun profeettasi". Valheen henki ei voi eksyttää todellisia Jumalan profeettoja, koska he ovat täysin Totuuden Hengen —Pyhän Hengen valvonnassa. Meitä muistutetaan varoituksesta, joka on annettu 2.Tess. 2: "...sentähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen ...sentähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen." Jokainen, joka ei usko Jumalan Sanan totuutta, joutuu väkevään eksytykseen ja joutuu uskomaan valheen — väärinselityksen, joka sai alkunsa Eedenin puutarhassa. Totuuden Henki ei johda pois Jumalan Sanasta, vaan johtaa meidät kaikkeen totuuteen, ja myöskin paljastaa sen, mikä on tuleva (Joh. 16:13). "Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo."

Lupaus meidän päivällemme

"Sillä niin monta kuin Jumalan lupausta on, kaikki ne ovat hänessä 'on' sentähden tulee hänen kauttaan myös niiden 'amen', Jumalalle kunniaksi meidän kauttamme" (2.Kor. 1:20).

Pietaria käytettiin helluntaina puhujana senjälkeen kun he olivat vastaanottaneet lupauksen. Väkijoukko oli hämmästynyt ja jotkut epäilivät sanoen toisillensa: "Mitä tämä on?" Pietari, Pyhän Hengen voiman vaikutuksen alla, vastasi Ap.t. 2:16: "Vaan tämä on se, mikä on sanottu profeetta Jooelin kautta..." Jälleen apostoli viittasi Vanhan Testamentin ennustuksiin. Pyhän Hengen johdatuksessa hän myöskin puhui ennakolta siitä, mitä tulisi tapahtumaan ennen Herran Jeesuksen Kristuksen paluuta: "Taivaan piti omistaman hänet niihin aikoihin asti, jolloin kaikki jälleen kohdallensa asetetaan, mistä Jumala on ikiajoista saakka puhunut pyhäin profeettainsa suun kautta" (Ap.t. 3:21). Tämän profetian arvovallan pohjalta kaikkien asioiden tulee tulla asetetuiksi ennalleen alkuseurakunnan todelliseen Raamatun opetukseen ja käytäntöön ennen Jeesuksen Kristuksen paluuta.

Herra itse puhui ennalleenpalauttamisesta ja kertoi meille kuinka tämä oli tapahtuva: "Elias tosin tulee ja asettaa kaikki kohdalleen" (Matt.17:11). Tämä lupaus annettiin tulevassa aikamuodossa senjälkeen kun Johanneksen palvelustehtävä oli päättynyt ja hän oli mennyt kirkkauteen. Pankaapa merkille, että tämä ilmaisu pitää yhtä Mal. 4:5 kanssa: "Katso, minä lähetän teille profeetta Elian, ennenkuin tulee Herran päivä, se suuri ja peljättävä." Tämä on lupaus meidän ajallemme. "...minä korvaan teille ne vuodentulot..." (Jooel 2:25). Tämän ajan sanoma on täydellisen ennalleenpalauttamisen sanoma.

Uuden testamentin ajanjakso

Monet kristityt lyövät laimin Vanhan Testamentin lukemisen käsittämättä, että Uusi Testamentti on sen täyttymys. 109 Vanhan Testamentin Kristusta koskevaa ennustusta täyttyi kirjaimellisesti Hänen ensimmäisessä tulemuksessansa. Jokainen Uuden Testamentin oppi perustuu profeetallisen Sanan "näin sanoo Herraan". On käsittämätöntä, kuinka tuon ajan Raamatun opettajat ja uskonnolliset johtajat saattoivat olla käsittämättä niiden Kirjoitusten täyttymystä, joita he opettivat muille. He uskoivat ja opettivat omia selityksiänsä ja odottivat Jumalan toimivan niiden mukaan. Olisiko mahdollista, että historia toistaa itseänsä tämän sukupolven aikana? Pidetään suuria ja vaikuttavia kokouksia, puhutaan paljon Herran Jeesuksen Kristuksen paluusta, mutta kuitenkin on hyljätty Jumalan tätä hetkeä varten paljastettu Sana.

Apostolit —Uuden Testamentin kirjoittajat, viittasivat toistamiseen taaksepäin siihen, mitä profeetat aikaisemmin olivat sanoneet. Uudesta Testamentista löydämme 845 lainausta Vanhasta Testamentista. Yhtä ei voida erottaa toisesta. Jumalan suunnitelma ihmiskuntaa kohtaan oli ennustettu ja kuvattu ennalta Vanhassa Testamentissa ja täyttyy kautta Uuden Testamentin ajanjakson: "..apostolien ja profeettain perustukselle rakennettu, ja kulmakivenä itse Kristus Jeesus " (Ef. 2:20).

Jumala lähetti tuolle ajalle luvatun Sanan mukaisesti Johanneksen, Kristuksen ensimmäisen tulemuksen edelläkävijän. Teologit käsittivät väärin, loukkaantuivat ja taistelivat häntä vastaan. He tarttuivat omaan tietoonsa. Mutta kaikki, jotka saattoivat kieltää itsensä ja aikaisemmat opetuksensa, olivat valmiit vastaanottamaan Jumalan lähettämän sanoman ja sanansaattajan. Tavalliset ihmiset kuuntelivat häntä mielellänsä, eivätkä loukkaantuneet hänen puhetapaansa. "Jolla on morsian, se on ylkä; mutta yljän ystävä, joka seisoo ja kuuntelee häntä, iloitsee suuresti yljän äänestä. Tämä minun iloni on nyt tullut täydelliseksi" (Joh. 3: 29 ) .

Käsitämmekö, että me elämme nyt profeetallisessa ajassa, jossa monet raamatunkohdat täyttyvät silmiemme edessä? Käsitämmekö kutsumuksemme "tämän päivän"?

Johannes Kastajan palvelustehtävä oli Jesaja 40:3-5 ja Malakia 3:1 täyttymys, joka on vahvistettu Markuksen evankeliumissa: "Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan, evankeliumin alku. Niinkuin on kirjoitettuna profeetta Esaiaan kirjassa: 'Katso, minä lähetän enkelini sinun edelläsi, ja hän on valmistava sinun tiesi'. Huutavan ääni kuuluu erämaassa: 'Valmistakaa Herralle tie, tehkää polut hänelle tasaisiksi'."

Viitaten Johannes Kastajan toimintaan Herran enkeli sanoi Sakariaalle: "Ja hän käy hänen edellään Eliaan hengessä ja voimassa, kääntääksensä isien sydämet lasten puoleen ja tottelemattomat vanhurskasten mielenlaatuun, näin Herralle toimittaaksensa valmistetun kansan" (Luuk. 1:17). Enkeli oli täysin tietoinen siitä, mikä raamatunkohta oli täyttyvä Johanneksen toiminnassa. Hän ei sanonut, että hän oli se Elia, joka oli tuleva ennen "suurta ja peljättävää Herran päivää". Hän otti vain seuraavan osan Mal. 4:6:sta: "...kääntääksensä isien sydämet lasten puoleen...", joka toteutui Kristuksen ensimmäisen tulemuksen yhteydessä, kun taas tuon jakeen loppuosa oli toteutuva Kristuksen toisen tulemuksen yhteydessä "armon päivän" lopussa.

Koska tuo yksi osa profetiaa, joka viittasi Eliaan, joka oli tuleva ennen "suurta ja peljättävää Herran päivää", toteutui Johanneksen toiminnassa, kutsui Jeesus häntäkin Eliaksi. "...ja jos tahdotte ottaa vastaan: hän on Elias, joka oli tuleva" (Matt. 11:14). "Mutta minä sanon teille, että Elias on jo tullut. Mutta he eivät tunteneet häntä, vaan tekivät hänelle, mitä tahtoivat..." (Matt. 17:12).

On kulunut melkein kaksituhatta vuotta, ja "suuri ja peljättävä Herran päivä" on yhä edessämme, josta Kirjoitukset sanovat: "Katso, Herran päivä tulee, tulee armottomana, tulee kiivaus ja vihan hehku, tekemään autioksi maan ja hävittämään siitä sen syntiset" (Jes. 13:9). "..aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi, ennenkuin Herran päivä tulee, se suuri ja peljättävä" (Jooel. 2:31).

Tietäkööt kaikki, että Mal. 4:5-6 loppuosa sanoo: "Katso, minä lähetän teille profeetta Elian ennenkuin tulee Herran päivä, se suuri ja peljättävä... ja hän on kääntävä jälleen lasten sydämet heidän isiensä puoleen, etten minä tulisi ja löisi maata, vihkisi sitä tuhon omaksi."

Luuk.1:17 löydämme samankaltaisen salaisuuden kuin Luuk. 4:19, missä Jeesus Kristus pysähtyi kesken jaetta ja puhui "Herran otollisesta vuodesta, mutta ei "koston päivästä.

Molempien profetioiden toinen osa oli täyttyvä pakanoiden ajan lopussa juuri ennen "koston päivää", "suurta ja peljättävää Herran päivää".

Matt. 11:10 Jeesus samaisti Johannes Kastajan Mal. 3:1 kanssa: "Tämä on se, josta on kirjoitettu: 'Katso, minä lähetän enkelini sinun edelläsi'." Palvelustehtävänsä huippukohdassa Johannes Kastajalta kysyttiin: "Oletko sinä Elias? Hän sanoi: 'En ole'." Joh. 1:21. Johannes tiesi tarkoin, mitkä raamatunkohdat koskivat hänen tehtäväänsä.

Herran Jeesuksen Kristuksen, enkelin, Johannes Kastajan ja Markuksen todistus on selvä ja täsmällinen. Se osoittaa meille, kuinka sopusointuisesti Uuden Testamentin kirjoittajat ja puhujat olivat yhteistyössä Vanhan Testamentin kanssa. Koska he olivat Pyhän Hengen johdossa, he täysin käsittivät Kirjoitusten täyttymyksen.

Kultainen lampunjalka

Raamatun viimeinen kirja on luonteeltaan profeetallinen ja sisältää mitä tärkeintä tietoa koko kirkkohistorian kulusta, ja antaa meille selvän käsityksen pelastussuunnitelmasta. Se alkaa sanoen: "Jeesuksen Kristuksen ilmestys, jonka Jumala antoi hänelle (Johannekselle), näyttääkseen palvelijoillensa, mitä pian tapahtuman pitää."

Juuri tässä meidät viedään pyhimmästä pyhimpään saamaan lopullinen ilmestys Herrasta Jeesuksesta Kristuksesta. Oi, mikä elämys se onkaan oleva kaikille, jotka näkevät Jeesuksen kirkastetussa tilassansa siten kuin Johannes näki Hänet: "Ja hänellä oli oikeassa kädessään seitsemän tähteä, ja hänen suustaan lähti kaksiteräinen, terävä miekka, ja hänen kasvonsa olivat niinkuin aurinko, kun se täydeltä terältä paistaa." Oi, mikä valtava kokemus sen täytyikään olla Johannekselle, kun hän katseli rakkaan Vapahtajansa majesteettista näkyä ja lankesi Hänen jalkoihinsa kuin kuolleena: "Ja hän pani oikean kätensä minun päälleni sanoen: 'Älä pelkää! Minä olen ensimmäinen ja viimeinen, ja katso, minä elän aina ja iankaikkisesti, ja minulla on kuoleman ja tuonelan avaimet." Johannes jatkaa sanoen: "Ja minä käännyin katsomaan, mikä ääni minulle puhui; ja kääntyessäni minä näin seitsemän kultaista lampunjalkaa, ja lampunjalkain keskellä Ihmisen Pojan muotoisen" (Ilm. 1:12-13). Johannekselle kerrottiin, mikä niiden seitsemän tähden salaisuus oli: "...ne seitsemän tähteä ovat niiden seitsemän seurakunnan enkelit, ja ne seitsemän lampunjalkaa ovat ne seitsemän seurakuntaa."

Nämä sanomat olivat osoitetut seitsemälle Aasian seurakunnalle, koska ne olivat luonteenomaiset tuleville seitsemälle seurakuntajaksolle. Siten ne olivat luonteeltaan profeetalliset ja voidaan nyt tunnistaa kirkkohistorian kulusta.

Johannes näki ne seitsemän enkeliä Kirkkauden Herran oikeassa kädessä. Herra itse on valinnut nuo seitsemän tähteä, jotka ovat ne seitsemän enkeliä seitsemälle seurakuntajaksolle. Seitsemän selvästi erottuvaa ajanjaksoa voidaan tunnistaa Paavalin, Ireneuksen, Martinin, Columban, Lutherin ja Wesleyn palvelustehtävissä, sekä epäilyksettä veli Branhamin palvelustehtävässä Laodikean seurakuntajaksolle.

Kaikkien Jumalan ensimmäisellä vuosisadalla käyttämien joukosta Johannes oli valittu näkemään ennakolta koko pelastussuunnitelma. Hän näki valkoisen valtaistuimen tuomion, uuden taivaan ja uuden maan —ajan sulautumisen iankaikkisuuteen.

Ilmaisu "...näyttääkseen palvelijoillensa..." on monikossa ja on puhuttu viitaten Herran palvelijoihin, jotka tulivat saamaan ilmestyksen, joka oli tarpeen heidän ajallensa. Paavali oli ensimmäinen sanansaattaja seurakunnalle, joka saattoi sanoa: "Sillä minä en ole vetäytynyt pois julistamasta teille kaikkea Jumalan tahtoa" (Apt. 20:27), ja Jumalalla oli jatkuvasti sanansaattajansa aina tähän nykyiseen Laodikean ajanjaksoon saakka, jossa Jumala antoi päätösilmestyksen.

Uskonpuhdistuksesta lähtien Jumala ei ole lakannut johtamasta seurakuntaansa takaisin sen alkuperäiseen tilaan. Se täytyy vapauttaa vanhasta Rooman hapatuksesta virheettömyyteen ja moitteettomuuteen Hänen edessänsä. Miljoonat tulevat kiittämään Jumalaa kautta iäisyyden siitä, että Hän lähetti palvelijoitansa ja profeettojansa kutsumaan heidät ulos sekaannuksesta. On tarvittu profeetallinen palvelustehtävä paljastamaan koko pelastussuunnitelma. On kirjoitettu: "...vaan että niinä päivinä, jolloin seitsemännen enkelin ääni kuuluu hänen puhaltaessaan pasunaan, Jumalan salaisuus käy täytäntöön sen hyvän sanoma mukaan, jonka hän on ilmoittanut palvelijoillensa profeetoille" (Ilm. 10:7).

Jokaisessa seitsemälle seurakunnalle annetussa sanomassa on lupaus annettu vain voittajille. Valitut ottivat vaarin heidän "tästä päivästänsä", ottivat vastaan ja tottelivat sitä, mitä Henki sanoo seurakunnille. Heistä on kirjoitettu: "Ja he ovat voittaneet hänet Karitsan veren kautta ja todistuksensa sanan kautta..." (Ilm. 12:11). Jumalan Sana on voittajien todistus, niiden, jotka ovat vastaanottaneet armon ja anteeksiantamuksen Karitsan vuodatetun veren kautta. Heidät on sinetöity lupauksen Pyhällä Hengellä (Ef. 1:13). He uskoivat Sanan lupauksen, he seurasivat Karitsaa ja tulivat Sana-Morsiameksi. "Sillä Jeesuksen todistus on profetian henki" (Ilm. 19:10). Tässä ei puhuta profetian lahjasta, vaan profetian Hengestä —Jeesuksen itsensä todistuksesta. "Joka ottaa vastaan hänen todistuksensa, se sinetillä vahvistaa, että Jumala on totinen." (Joh. 3:33).

Profeetat ja apostolit olivat kuvanneet Herraa Hänen eri ominaisuuksissansa — Luojana, Lunastajana, Jumalan Karitsana, Jumalan Poikana, Välittäjänä, Kuninkaana jne, mutta Hänen oma, pätevin todistus itsestänsä on: "Minä olen A ja O, sanoo Herra Jumala, joka on ja joka oli ja joka tuleva on, Kaikkivaltias" (Ilm. 1:8). Jeesuksen todistus on täysin yhtäpitävä profeetallisen Sanan kanssa ja on jokaisen uskovan todistus.

Sinetöity kirja

Vanhasta Testamentista löydämme rinnakkaisen kohdan Johanneksen Ilmestykselle. Profeetta Hesekiel oli nähnyt salaperäisen kirjan: " Niin minä näin, ja katso: käsi ojennettiin minua kohti, ja katso: siinä oli kirjakäärö. Ja hän levitti sen minun eteeni, ja katso, se oli kirjoitettu täyteen sisältä ja päältä. Ja siihen oli kirjoitettu itkuvirret ja huokaukset ja voihuudot" (Hes.2:9-10). Johannes todistaa Ilm. 5:1: "Ja minä näin valtaistuimella istuvan oikeassa kädessä kirjakäärön, sisältä ja päältä täyteen kirjoitetun, seitsemällä sinetillä suljetun". Vanhan Testamentin profeetalle ilmoitettiin: "Mutta sinä, Daniel, lukitse nämä sanat, ja sinetöi tämä kirja lopun aikaan asti." (Dan. 12:4). Ajanmerkit osoittavat meille, että me elämme lopunajassa ja siten Jumalan salaisuudet sisältävä kirja ei voi enää olla sinetöitynä. Johannes kuuli mahtavan enkelin sanovan: "Kuka on arvollinen avaamaan tämän kirjan ja murtamaan sen sinetit?" (Ilm. 5:2). Johannes itki katkerasti, kun ei löytynyt ketään arvollista, mutta eräs vanhemmista vastasi: "...katso, jalopeura Juudan sukukunnasta, Daavidin juurivesa, on voittanut, niin että hän voi avata kirjan ja sen seitsemän sinettiä " ( Ilm: 5:5).

Joulukuun 22. päivänä 1962 veli Branham näki näyssä, mitä tulisi tapahtumaan seitsemän sinetin avaamisen yhteydessä. Näyn toteutuminen vahvistettiin helmikuun 28. päivänä 1963 Arizonan vuorilla, USA:ssa. Seitsemän enkelin muodostelma ilmestyi ja muodosti pilven, pyramidin muotoisen, ja laskeutui alas sen vuoren yläpuolelle, missä veli Branham oli. Mahtava ääni käski häntä: "Palaa takaisin itään Jeffersonvilleen, sillä seitsemän sinetin avaamisen aika on tullut." Veli Branham kirjaimellisesti näki nuo seitsemän enkeliä. Totellen tuota käskyä hän palasi takaisin Jeffersonvilleen. Siellä Herra, joka puhui hänelle tulipatsaasta, paljasti hänelle jumalallisesti jokaisen sinetin. Seitsemänä peräkkäisenä päivänä Herra paljasti yhden sinetin kerrallaan ja siitä saarnattiin sitten samana iltana.

Kenenkään ei tulisi ohittaa sellaista valtavaa Jumalan ilmestystä, vaan ennemminkin tutkia sitä rukoillen Jumalan pelossa: "Herran pelko on tiedon alku; hullut pitävät halpana viisauden ja kurin" (Snl. 1:7). Jumala puhuu meille "tänä päivänä" samalla tavalla kuin Hän puhui Jobille: "...pysähdy ja tarkkaa Jumalan ihmetöitä" (Job. 37:14). Jobilla oli vaikea aika ymmärtää Jumalan teitä, mutta Herra jatkoi puhumistansa hänelle: "Kuka olet sinä, joka taitamattomilla puheilla pimennät minun aivoitukseni?" (Job. 38:2).

Omine mielipiteinemme ja näkemyksinemme me pimennämme Jumalan aivoitukset, mutta Hänen ilmestyksensa kirkastaa ja valaisee Hänen tekojansa. Sen jälkeen kun Jumala oli puhunut Jobille niin suorasukaisesti, tämä huudahti: "Katso minä olen siihen liian halpa; mitäpä sinulle vastaisin? Panen käteni suulleni; kerran minä olen puhunut, enkä enää mitään virka, kahdesti, enkä enää sitä tee." (Job. 39:37-38). Koska Job oli löytänyt suosion Jumalan edessä, hän pani kätensä suunsa eteen ja sanoi: "Siis on niin: minä puhuin ymmärtämättömästi, asioista, jotka ovat ylen ihmeelliset minun käsittää" (Job. 42:3).

Myöskin meidän täytyy löytää armo Jumalan edessä ja olla valmiit kuuntelemaan nöyrästi sensijaan että tuomitsemme ja puhumme sellaisia asioita vastaan, joita emme ymmärrä. Vain silloin Hän on vastaava meille: "Huuda minua avuksesi, niin minä vastaan sinulle ja ilmoitan sinulle suuria ja salattuja asioita, joita sinä et tiedä" (Jer.33:3). Me olemme se etuoikeutettu sukupolvi, joka saa elää ajassa, jossa voimme todistaa profetioiden täyttymyksen. "Ja Herra vastasi minulle ja sanoi: 'Kirjoita näky ja piirrä selvästi tauluihin, niin että sen voi juostessa lukea.' Sillä näky odottaa vielä aikaansa, mutta se rientää määränsä päähän, eikä se petä. Jos se viipyy, odota sitä; sillä varmasti se toteutuu, eikä se myöhästy" (Hab. 2:2-3). Me voimme todistaa sen tosiasian, että näky on toteutunut määrättynä aikana. Kaikki Jumalan lupaukset ovat niin ja aamen! Hän on pitänyt Sanansa. Meidän tulee muistaa: "Mutta luonnollinen ihmisen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti" (1.Kor. 2:14). Juuri tässä on annettava vakava varoitus olla ottamatta näitä asioita kevyesti. On kysymys Kaikkivaltiaan Jumalan toiminnasta Hänen nöyrän välikappaleensa kautta, joka oli Hänen profeettansa tätä ajanjaksoa varten. Puhukoon vanha varoitus meidän sydämillemme: "Mutta he pilkkasivat Jumalan sanansaattajia ja halveksivat hänen sanaansa ja häpäisivät hänen profeettojansa, kunnes Herran viha hänen kansaansa kohtaan oli kasvanut niin, ettei apua enää ollut" (2.Aikak. 36:16).

Ei aika eikä tila salli meidän mennä yksityiskohtiin puhuessamme tämän nöyrän jumalanpalvelijan lukuisista huomattavista kokemuksista. Ei ainoastaan kokouksissa, vaan myöskin hänen päivittäisessä elämässänsä Herra vahvisti Sanansa ja toi julki läsnäolonsa.

Kerran hän näki kolmen sateenkaaren nousevan ylös vuorten takaa. Kun hän otti hatun pois päästänsä, hän tuli tietoiseksi Jumalan läsnäolosta. Katsellessansa tänä kaunista näkyä nuo kolme sateenkaarta sukautuiva yhdeksi, majesteettiseksi sateenkaareksi. Juuri silloin hän kuuli äänen sanovan: "Vanhan Testamentin Jehova on Uuden Testamentin Jeesus".

Enkelien vierailut

Uuden Testamentin alussa enkeli ilmoitti Johannes Kastajan syntymän (Luuk. l). Samassa luvussa enkeli Gabriel ilmoitti Herran Jeesuksen Kristuksen syntymän. Toisen luvun yhdeksännessä jakeessa enkeli toi iloiset uutiset paimenille, ja kaikki taivaalliset joukot liittyivät laulamaan ja ylistämään Jumalaa. Koko taivas osallistuu siihen, mitä Jumala tekee maan päällä. Jumalalla on taivaallisia ja maallisia sanansaattajia: "Mutta Filippukselle puhui Herran enkeli sanoen: 'Nouse, ja mene puolipäivään päin'..." (Apt.8:26).

Pietarille oli mitä huomattavin kokemus: "Ja katso, hänen edessään seisoi Herran enkeli, ja huoneessa loisti valo" (Apt.12:7). Paavali on kuvannut samankaltaisen kokemuksen: "Sillä tänä yönä seisoi minun tykönäni sen Jumalan enkeli, jonka oma minä olen ja jota minä myös palvelen" (Apt. 27:23). Enkeleiden toiminta on jumalallinen toteennäyttäminen yliluonnollisesta palvelustehtävästä niiden jumalanpalvelijoiden ja profeettojen elämässä, joilla oli erikoinen tehtävä. Raamattu ei ole tavallinen kirja — se sisältää yliluonnollisia tapahtumia. Ei ainoastaan Uudessa-, vaan myöskin Vanhassa Testamentissa Jumala lähetti enkeleitä sanoman kanssa palvelijoillensa. Daniel oli nähnyt näyn, mutta enkeli lähetettiin selittämaan se hänelle: "Gabriel, selitä tälle se näky ..." (Dan. 8:16). "Sitten hän sanoi: 'Katso, minä ilmoitan sinulle, mitä on tapahtunut viimeisenä vihan aikana; sillä lopunaikaa tämä tarkoittaa'" (Dan. 8:19). Enkelien palvelustehtävän raamatullinen todistus on tiivistettynä seuraaviin sanoihin: "Eivätkö he kaikki ole palvelevia henkiä, palvelukseen lähetettyjä niitä varten, jotka saavat autuuden periä?"

Koska Jumala ei koskaan muutu, sellainen palvelustehtävä on yhä voimassa tänään. Suurella kiitollisuudella me tuomme julki, että Herran enkeli lähetettiin veli Branhamin luokse vuonna 1946: "Älä pelkää, sillä minut on lähetetty Kaikkivaltiaan Jumalan luota kertomaan sinulle, että sinun eriskummallinen elämäsi ja väärinymmärretyt tiesi ovat olleet osoituksena siitä, että Jumala on lähettänyt sinut viemään jumalallisen parantamisen lahjan maailman kansalle. Jos haluat olla vilpitön, mikään ei voi vastustaa rukoustasi, ei edes syöpä."

Välittömästi tämän tehtävän antamisen jälkeen veli Branhamia käytettiin ainutlaatuisella ja voittamattomalla tavalla käymään mahtavan parantamisherätyksen kärjessä. Hänen Jumalalta saamansa palvelustehtävän vaikutus on ollut maailmanlaajuinen. Kirjaimellisesti kymmenettuhannet voivat todistaa parantumisestansa kaikenlaisista sairauksista, ennenkaikkea syövästä.

Meidän tulee käsittää, että profeetat ovat Kaikkivaltiaan Jumalan säätämiä. Jeremialle sanottiin: "Jo ennenkuin minä valmistin sinut äidin kohdussa, minä sinut tunsin, ja ennenkuin sinä äidistä synnyit, mitä sinut pyhitin; minä asetin sinut kansojen profeetaksi" (Jer. 1:5). "Sillä ei Jumala armolahjojansa ja kutsumistansa kadu" (Room. 11:29).

Veli Branham puhui toistuvasti siitä yliluonnollisesta valosta, joka saapui huoneeseen 6. huhtikuuta 1909 noin klo 5 aamulla, hänen syntymänsä hetkellä. Ensimmäinen kokemus, jonka hän muisti, oli kolmannelta ikävuodelta, kun selvä ääni puhui hänelle, että hän eläisi eräässä kaupungissa New Albanyn lähellä suurimman osan elämäänsä. Seitsemän vuoden iässä hän jälleen kuuli korvin kuultavan äänen sanovan: "Älä koskaan juo, polta tai saastuta ruumistasi millään tavalla, sillä minulla on tehtävä sinulle, kun tulet vanhemmaksi."

Viisikymmentäluvun loppupuolella veli Branham koki johdatuksen opettaa ja selvittää kaikkia todellisia raamatullisia oppeja. Myöhemmin hänen palvelustehtävänsä vaihtui profeetalliseen jaksoon — hän puhui "Seitsemästä seurakuntajaksosta", "Seitsemästä sinetistä" ja niistä salaisuuksista, jotka ovat kätkettyinä Raamatussa 1.Mooseksen kirjasta Ilmestyskirjaan.

Rakas ystävä, me luotamme siihen, että myöskin sinä olet ottanut vaarin "tästä päivästäsi" ja sen sanomasta, meidän ajallemme paljastetusta Jumalan Sanasta —varastoitu ruoka — taivaallinen manna. "Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, Herra, jolloin minä lähetän nälän maahan; en leivän nälkää enkä veden janoa, vaan Herran sanojen kuulemisen nälän" (Aamos 8:11). "Kuka siis on se uskollinen ja ymmärtäväinen palvelija, jonka hänen herransa on asettanut pitämään huolta palvelusväestään, antamaan heille ruokaa ajallansa?" (Matt. 24:45).

Voitakoon sanoa meidän päivämme jumalanlapsista: "...kansan koko jäännös kuuli Herran, Jumalansa, ääntä ja profeetta Haggain sanoja, jota varten Herra, heidän Jumalansa, oli hänet lähettänytkin, ja kansa pelkäsi Herraa" (Hagg. 1:12).

Jumaluus

Jumaluuden salaisuus on meidän käsityskykymme ulkopuolella, eikä sitä voida täysin kuvata. Koska Jumala ja Hänen sanansa eivät voi olla ristiriidassa keskenänsä, täytyy meidän antaa Kirjoitusten puhua puolestansa, ja me luotamme siihen, että te sallitte Pyhän Hengen ilmaista sen teille, vaikka tämä ei olekaan yksityiskohtainen raamatuntutkistelu tästä aiheesta.

On lukuisia raamatunkohtia, joissa Jumala antaa täydellisen todistuksensa itsestänsä. Luemmepa sitten Vanhassa- tai Uudessa Testamentissa Luojasta, ylläpitäjästä, Lunastajasta, Kuninkaasta jne, on aina kysymys samasta "Yhdestä Totisesta Jumalasta".

Vanhassa Testamentissa näkymätön Jumala ilmaisi itsensä näkyvässä muodossa ilmestyen "Herra Jahwena", joka käyskenteli Eedenin puutarhassa ja puhui profeetoille. Jokainen, joka oli nähnyt Herran, huudahti: "Me olemme kuoleman omat, sillä olemme nähneet Jumalan" (Tuom. 13). Jaakob painiskeli Jumalan kanssa, joka oli ilmaissut itsensä näkyvässä muodossa enkelinä (1.Moos. 32:24-30). Hoos. 12:4-6 Häntä kutsutaan "Herra, Jumala Sebaot (sotajoukkojen Jumala)..."

Taivaassa Hän on "Isä". Sentähden meidän tulee rukoilla: "Isä meidän, joka olet taivaissa." Sama Jumala ilmaisi itsensä maan päällä Pojassa ja Häntä kutsuttiin "Immanuel - Jumala meidän kanssamme." Vanhassa Testamentissa Herraa kutsuttiin "Jumala - Elohim", ja Uudessa Testamentissa Hän taas on Isä. Nimitys "Jahwe — Vapahtaja" Vanhassa Testamentissa, on Uudessa Testamentissa "Jeesus —Poika". Jumala on Henki (Joh. 4:24) ja sentähden Häntä ei voitu nähdä (Joh. 1:18).

Uudessa Testamentissa sama Herra Jumala, Taivaallinen Isä, ilmaisi itsensä "Pojassa", Herrassa Jeesuksessa. Filippus oli halukas näkemään tämän jumalallisen salaisuuden, kun hän pyysi Vapahtajalta: "'Herra, näytä meille Isä, niin me tyydymme.' Jeesus sanoi hänelle: 'Niin kauan aikaa minä olen ollut teidän kanssanne, etkä sinä tunne minua, Filippus! Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän; kuinka sinä sitten sanot: 'Näytä meille Isä'?" (Joh. 14). Seuraavat Jeesuksen sanat eivät ole kadottaneet merkitystänsä: "...eikä kukaan muu tunne, kuka Poika on, kuin Isä; eikä kukaan muu tunne, kuka Isä on, kuin Poika ja se, kenelle Poika tahtoo hänet ilmoittaa " (Luuk. 10:22).

Tämä Jumalan salaisuus voidaan tehdä meille tiettäväksi ainoastaan jumalallisen ilmestyksen kautta. Kun tämä jumalallinen ilmestys siitä, kuka Kristus oli, ilmaistiin Pietarille, hän huudahti: "Sinä olet Kristus, Elävän Jumalan Poika!" Kun Tuomas sai tämän ilmestyksen ylösnousemuksen jälkeen, hän huudahti: "Minun Herrani ja minun Jumalani!" Ei yksikään profeetta tai apostoli yrittänyt selittää Jumalaa tai Hänen Sanaansa, eivätkä he jakaneet Häntä kolmeksi persoonaksi. Nimityksillä "kolminaisuus" ja "kolmiyhteinen Jumala" ei ole mitään raamatullista perustaa — niitä ei edes voida löytää Pyhästä Sanasta. Yksikään Jumalan palvelija ei käyttänyt 1.Moos. 1:26 "Tehkäämme ihminen..." sisällyttääksensä Jumaluuteen useamman kuin yhden persoonan. Sananpalvelijoiden ja kaikkien kristittyjen tulisi kysyä itseltänsä: Kuka on selittänyt väärin 1.Moos.1:26? Herra, Hänen profeettansa, eivätkä Hänen apostolinsa tehneet sitä kautta koko Raamatun 1.Mooseksen Kirjasta Ilmestyskirjaan. Job 38:4-7 selvästi kertoo meille, kenelle Jumala puhui, ja kuka oli läsnä alussa.

Milloin aikovat Jumalan lapset kääntyä pois tästä petollisesta, valheellisesta kristillisyydestä ja palata takaisin yksinkertaiseen uskoon Elävään Jumalaan? Todellinen Jumalan lapsi uskoo jokaisen Sanan niinkuin se on kirjoitettu, eikä koskaan kuuntele ihmisten omia selityksiä, jotka sopivat heidän omiin oppeihinsa.

"Sinun on annettu se nähdä, tietääksesi, että Herra on Jumala, eikä muuta Jumalaa ole kuin hän" (5.Moos. 4: 35).

"Niin tiedä siis tänä päivänä ja paina se sydämeesi, että Herra on Jumala ylhäällä taivaassa ja alhaalla maan päällä, eikä muuta Jumalaa ole" (5.Moos. 4:39).

"Te olette minun todistajani, sanoo Herra, minun palvelijani, jonka minä olen valinnut, jotta te tuntisitte minut ja uskoisitte minuun ja ymmärtäisitte, että minä se olen. Ennen minua ei ole luotu yhtäkään Jumalaa, eikä minun jälkeeni toista tule. Minä, minä olen Herra, eikä ole muuta pelastajaa, kuin minä" (Jes. 43:10-11).

"Näin sanoo Herra, Israelin kuningas, ja sen lunastaja, Herra Sebaot: Minä olen ensimmäinen, ja minä olen viimeinen, ja paitsi minua ei ole yhtäkään Jumalaa" (Jes. 44:6).

"Jotta tiedettäisiin auringon noususta sen laskemille asti, että paitsi minua ei ole yhtäkään: minä olen Herra, eikä toista ole" (Jes. 45:6).

"Ja tunnetusti suuri on jumalisuuden salaisuus: Hän, joka on ilmestynyt lihassa, vanhurskautunut Hengessä" (1.Tim. 3:16).

"Heidän on isät, ja heistä on Kristus lihan puolesta, hän, joka on yli kaiken, Jumala, ylistetty iankaikkisesti. Amen!" (Room. 9:5).

"Älä pelkää! Minä olen ensimmäinen ja viimeinen, ja minä elän; ja minä olin kuollut, ja katso, minä elän aina ja iankaikkisesti, ja minulla on kuoleman ja tuonelan avaimet" (Ilm. 1:17-18).

"Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Jumala, Kaikkivaltias, joka oli ja joka on ja joka tuleva on" (Ilm. 4:8).

Meidän täytyy oppia sanomaan ainoastaan se, mitä Kirjoitukset sanovat. Luemmepa sitten Luojasta tai Lunastajasta, Taivaallisesta Isästä, Pojasta maan päällä, tai meissä asuvasta Pyhästä Hengestä, on aina kysymys samasta toimivasta Jumalasta, joka on ilmaissut itsensä useassa eri muodossa.

Raamatullinen kaste

Kun Jeesus oli lähtemäisillänsä tästä maasta, Hän puhui opetuslapsillensa ja käski heitä: "Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen..." (Matt. 28).

Pietari ja kaikki muut apostolit olivat paikalla. He kuulivat ja ymmärsivät Vapahtajaansa oikein. Jeesus ei antanut tätä käskyä monikkomuodossa: "...kastamalla heitä ...nimiin..", vaan yksikössä: "...kastamalla ...nimeen..." Hän ei sanonut: "...Isän nimeen, Pojan nimeen ja Pyhän Hengen nimeen...", koska silloin meidän täytyisi etsiä kolme eri nimeä. Mestari puhui vain Isän, Pojan ja Pyhän Hengen "nimestä".

Mikä on tämä yksi Nimi? Isä on titteli, Poika on titteli ja Pyhä Henki on Pyhä Henki. Mutta mikä on Isän, Pojan ja Pyhän Hengen Nimi — Nimi, jossa opetuslasten tuli kastaa?

Uuden Testamentin seurakunnan perustamisessa, kun Pyhä Henki vuodatettíin helluntaipäivänä, Pietari puhui kansajoukolle: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen" (Apt. 2:38). Filippus opetti samaa Samariassa: "...he olivat ainoastaan kastetut Herran Jeesuksen nimeen." (Apt. 8:16). Sen jälkeen kun Pietarilla oli ollut ihana kokemus Korneliuksen talossa, hän käski "kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen nimeen" (Apt. 10:48). Meidän aikamme sananpalvelijat viittaavat mielellään usein Paavaliin, suureen apostoliin. Niistä, jotka kastettiin hänen palvelustehtävänsä kautta, me luemme: "Sen kuultuaan he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen" (Apt. 19:5).

Jeesuksen käskyn mukaisesti: "...Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen", apostolit kastoivat "...Herran Jeesuksen Kristuksen nimeen."

Tämä on apostolien todellinen opetus. Alkuperäinen seurakunta — "...he pysyivät apostolien opetuksessa ja keskinäisessä yhteydessä ja leivän murtamisessa ja rukouksissa" (Apt. 2:42).

Jokainen Sana tulee vahvistaa kahden tai kolmen todistajan nojalla. Tämä raamatunkohta osoittaa meille, että juutalaiset, samarialaiset ja muista kansoista olevat uskovaiset kastettiin "Herran Jeesuksen Kristuksen Nimeen". Me emme voi perustaa opetuksiamme niihin oppeihin, joiden alkuperä on Nikean kirkolliskokouksessa. Me voimme vastaanottaa ainoastaan väärentämättömän Jumalan Sanan. Saatana voi ruokkia selityksellänsä Matt. 28:sta vain niitä, jotka eivät usko Jumalan Sanan todistusta.

Väite, että Jeesuksen omilla sanoilla on suurempi merkitys kuin apostolien sanoilla, on perusteita vailla, koska kaikki Kirjoitukset ovat innoitetut. Apostoleilla oli ilmestys ja he toimivat sen mukaan, mitä Jeesus oli käskenyt heidän tehdä. Ei yksikään raamatunkohta kerro siitä, että joku olisi kastettu titteleihin "Isä, Poika ja Pyhä Henki", eikä yksikään kohta kerro siitä, että joku sylilapsi olisi kastettu pirskottamalla. Raamatun päivinä ainoastaan ne, jotka uskoivat, kastettiin siihen Nimeen, joka on jokaisen Nimen yläpuolella — Herran Jeesuksen Kristuksen Nimeen. Kaikkivaltias Jumala ilmaisi itsensä Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä Herran Jeesuksen Kristuksen Nimessä.

Monet väittävät uskovansa, mutta kysymys on siitä, mitä ja keneen he uskovat — Pyhän Hengen kautta ilmaistun Sanan vai vanhan käärmeen väärinselitykset?

Jumalan valitut —Sanamorsian, on palannut raamatullisiin opetuksiin ja Pyhän Hengen johdatukseen. He ovat omaksuneet apostolisten isien (apostolien) opit ja hyljänneet kaikki oman järjen selitykset. He ovat ottaneet vaarin heidän "Tämän päivänsä" Sanomasta ja sanansaattajasta.

Oma todistukseni

Suurella kiitollisuudella muistelen niitä monia kertoja, jolloin minulla oli etuoikeus olla kokouksissa, tai puhua kahdenkesken veli Branhamin, Jumalan profeetan kanssa. Vuosien 1955-1965 aikana minulla oli mahdollisuus tutkia perusteellisesti sitä sanomaa, jonka hän toi Jumalan Sanasta. Vuonna 1955 veli Branham tuli Eurooppaan. Tuhannet ihmiset kaikkialta Euroopasta kokoontuivat kuulemaan tätä jumalanmiestä ja todistivat mahtavista ihmeistä, jotka vetivät vertoja niille, joista on kirjoitettu Apostolien teoissa.

Se Jumalan antama arvovalta, jolla tämä mies puhui, jätti minuun syvän vaikutuksen. Kun hän sanoi sokealle: "Saa näkösi Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä!", ei tuo henkilö enää ollut sokea. Kun hän sanoi paareilla makaaville rammoille: "Jumalan voima on parantanut teidät, nouskaa ylös Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen nimessä", niin se tapahtui. Jumalan Sana, jota tämä mies puhui, ei koskaan palannut tyhjänä. Toistamiseen me olimme hämmästyneet, kun hän saattoi sanoa edessänsä seisovalle henkilölle: "Sinä et ole tästä kaupungista, sinä olet Hampurista, Zürichistä, Berliinistä jne." Jumalallisen ilmestyksen kautta hän pystyi kertomaan niille ihmisille, joiden puolesta hän rukoili, heidän sairautensa, aineelliset tai hengelliset vaikeutensa, ja myöskin hän kykeni erottamaan heidän sydäntensä salaisuudet. Jokaisen suureksi hämmästykseksi hän ei koskaan kysellyt rukousta varten tulevilta heidän tarpeitaan, vaan sensijaan kertoi ne heille.

Tulin kosketuksiin tämän erottamisen lahjan kanssa ensimmäisen kokouksen jälkeisenä päivänä. Olin vieras veli Branhamille enkä tiennyt mitään hänestä tai hänen palvelustehtävästänsä. Kuitenkin sydämeni oli täynnä syvää rakkautta tätä miestä kohtaan. Me tapasimme hotellin aulassa. Ennenkuin puristimme kättä, hän osoitti kädellänsä minua, kun seisoin vastaanottopöydän ääressä ja sanoi: "Sinä olet sananpalvelija". Sitten hän kääntyi vasemmalle, missä vaimoni seisoi sisäänkäynnin lähellä ja osoitti häntä sanoen: "Ja hän on vaimosi". Se lyhyt yhdessäolon aika, joka meillä oli, jätti meidät hyvin vaikutetuiksi ja kiitollisiksi. Me lähdimme kyyneleet silmissämme, koska meillä oli ollut etuoikeus kohdata tälle ajalle annettu Jumalan mies.

Vuonna 1958, osallistuessani konferenssiin Dallasissa, Teksasissa, silmäni avautuivat tämän jumalanmiehen erikoiselle palvelustehtävälle. Saadessamme kaikki hänen Jeffersonvillessä, Indianassa, pitämänsä saarnat ääninauhoilla vuodesta 1959 lähtien, me saimme suuria hengellisiä siunauksia kuunnellessamme näitä sanomia.

Sitten tuli tuo unohtumaton päivä, huhtikuun 2.1962, jolloin kuulin Herran selvän äänen. Auringon ollessa juuri nousemaisillansa tuona kauniina aamuna, kuulin sanottavan itselleni seuraavat sanat: "Palvelijani, sinun aikasi tämän kaupungin kohdalla on pian ohitse. Minä lähetän sinut toisiin kaupunkeihin julistamaan Sanaani." Kun tämä oli sanottu, otettiin minut ruumiini ulkopuolelle, niin että seisoin noin parin metrin päässä siitä, missä luonnollisesti olin. Käteni riippuivat sivuillani, kämmenet auki sinnepäin, missä seisoin luonnollisesti. Saatoin nähdä itseni avaavan suuni ja kuulla vastaukseni: "Herra, heillä on kaikkea yllin kyllin, eivätkä he kuuntele minua. Vain hetken hiljaisuuden jälkeen Herran ääni puhui jälleen: "Palvelijani, tulee aika, jolloin he kuuntelevat sinua. Varastoi ruokaa, sillä suuri nälänhätä on tulossa. Silloin sinun tulee seistä kansan keskellä ja jakaa ruokaa." Minä todistan, että nämä sanat ovat totuus Jumalan ja ihmisten edessä. Minä voin yhä palauttaa mieleeni tuon äänen arvovallan. Se oli ehdoton ja lopullinen. Ajattelin, että jos tuo ääni puhuisi uudelleen, koko maailma pysähtyisi. Minulla ei ollut mitään ilon tai hyppimisen tunteita, vaan sensijaan kunnioitus ja kunnioittava pelko Herran edessä.

Ruuan varastoimisen yhteydessä mainittiin tiettyjä asioita, kuten jauhot ja vihannekset. Uskoin aluksi, että sillä tarkoitettiin luonnollisia asioita. Mutta saman vuoden joulukuussa tulin paikalle, jossa minun täytyi saada vastaus Herralta siihen, mitä kokemukseni tarkoitti. Päätin mennä veli Branhamin luokse sen johdosta. Saavuttuani Louisvillen, Kentycky, lentokentälle, soitin veli Branhamille. Äärimmäiseksi pettymyksekseni hän oli lähtenyt eikä kukaan tiennyt hänen olinpaikkaansa.

Olin hyvin masentunut koska oli lauantai ja olin toivonut tapaavani veli Branhamin viikonlopun aikana. Tuona sunnuntaiaamuna menin tabernaakkeliin kokoukseen. Äkkiä erään veljen kautta tuli profetia, jossa sanottiin, etten ollut tullut tuhlaan, vaan tulisin tapaamaan profeetan, ja että minulle kerrottaisiin ne asiat, jotka tarvitsin tietää. taakan yltäni. Seuraavalla päivänä veli Branham palasi ja nouti minut Louisvillen YMCA-hotellista. hänen kanssansa oli kaksi veljeä ja meillä oli yhteinen päivällinen. Veli Branham johti keskustelua ja odotin tuskaisena puheenvuoroa. Aloin sanoa: "Veli Branham, saanko kysyä sinulta jotakin?" Nuo olivat ainoat sanat, jotka ehdin sanoa, ennenkuin hän vastasi: "Veli Frank, saanko kertoa sinulle, mitä Herra on puhunut sinulle?"

Monet kerrat olin todistanut erottamisen lahjan olevan toiminnassa kokousten aikana, mutta olin aivan häkeltynyt, kun minun vuoroni tuli. Veli Branham toisti sanasta sanaan tarkalleen samassa järjestyksessä sen, mitä Herra oli puhunut minulle Saksassa. Tämä yliluonnollinen lahja teki minuun niin suuren vaikutuksen, etten saanut sanaa suustani ja saatoin ainoastaan kuunnella. Veli Branham jatkoi sanoen: "Veli Frank, nälänhätä ei ole luonnollinen nälänhätä, eikä ruoka ole luonnollinen ruoka." Hän sanoi: "Jumala tulee lähettämään Hänen Sanansa kuulemisen nälänhädän, ja se ruoka, jota sinun tulee varastoida, On tälle ajalle paljastettu Jumalan Sana, joka on ääninauhoilla. Odota jakelun kanssa kunnes olet saanut loppuosankin ruuasta, joka kuuluu siihen." En voi kuvata sitä mitä tämä kokemus merkitsi minulle.

Me varastoimme kallisarvoista ruokaa vuoden 1965 loppuun asti. Sitten, kun veli Branham oli otettu Herran luokse, tuli varastoidun hengellisen ruuan jakamisen aika.

Melkein yötä päivää tähän lopunajan sanomaan uskovat kääntävät ja julkaisevat kiireisesti veli Branhamin saarnoja monille kielille ympäri maailman. Myöskin rautaesiripun takaisissa maissa, joissa olen vieraillut useita kertoja, näitä sanomia luetaan.

Rakas ystävä, olemme vilpittömin sydämin yrittäneet Jumalan armosta jakaa sinun kanssasi sitä, mikä on tullut hyvin kallisarvoiseksi meille. Me uskomme, että silmäsi ovat siunatut näkemään sen ja sydämesi vastaanottamaan sen. Lue tämän kirjasen sisältö rukoillen, kunnes Pyhä Henki on antanut sinulle täyden ilmestyksen siitä.

Olkoon Jumalan armo kaikkien teidän kanssanne.

Hänen lähettämänään Veli Frank

Halutessasi lisää tietoja veli Branhamin ääninauhoista tai painetuista saarnoista, tai halutessasi useampia kappaleita tätä kirjasta, ole hyvä ja kirjoita alla olevalla osoitteella.

Author: Bro E. Frank, Free people´s mission Krefeld Inc • P.O.Box 100707 • D-47707 Krefeld, Germany

Suomentanut: Markku Vuori, FREIE VOLKSMISSION Finland ry. • PL 15 • 33101 TAMPERE

KUVA OIKEALLA

Tämä kuva, jossa tulipatsas on veli Branhamin pään päällä, otettiin Houstonissa (Teksas, USA) tammikuussa 1950. Koska tämä salaperäinen valo oli veli Branhamin pään päällä negatiivissa, filmi lähetettiin Douglas Studiosta, Houstonista, tri George J. Lacylle, joka on FBI:ssa kyseenalaisten dokumenttien tutkija. Filmin molempien puolien koko pinnalle suoritettiin mikroskooppinen tutkimus. George J. Lacy ilmoitti negatiivin olevan ehdottomasti alkuperäisen: "Minä olen ehdottoman varma siitä, että tutkittavaksi jätettyä negatiivia ei oltu korjailtu, eikä se ollut yhdistelty useammasta negatiivista tai kaksoisvalotettu. Valojuova pään päällä sädekehän muodossa johtui negatiiviin osuneesta valosta." (Tammikuun 29. päivä 1950).

Ne, jotka eivät voi uskoa jumalanmiehen todistusta, voivat nyt ottaa tieteen todisteen. Missä jumalallinen toteennäyttäminen ja hyväksyminen on tullut tällaisella ainutlaatuisella tavalla, kaikki inhimilliset perusteet ja vastaväitteet ovat tulleet mitättömiksi. "Älkää koskeko minun voideltuihini, älkääkä tehkö pahaa minun profeetoilleni." ( Ps. 105: 15 ).