"Mutta Mooses sanoi Jumalalle: 'Mikä minä olen menemään faraon tykö ja viemään israelilaisia pois Egyptistä?' Hän vastasi: 'Minä olen sinun kanssasi; ja tämä olkoon tunnusmerkkinä, että minä olen sinut lähettänyt: kun olet vienyt kansan pois Egyptistä, NIIN TE PALVELETTE JUMALAA TÄLLÄ VUORELLA'."
Kautta aikojen Herra Jumala on lähettänyt profeettojansa, joilla on ollut erikoislaatuinen asema Jumalan kansan keskellä. Profeetan ensimmäinen tehtävä on aina ollut toimia Jumalan puhetorvena, mutta usein tuohon tehtävään on liittynyt muutakin kuin pelkkä sananjulistus. Mooseksen tehtävä oli viedä Israelin kansa pois Egyptistä, ja onko siis ihme, että kaikkien tunnustekojen ja ihmeiden jälkeen hänen maineensa on kiirinyt kautta koko maailman. Vielä tänäkin päivänä juutalaisuus pitää häntä kaikkien aikojen suurimpana profeettana. Häneen panevat toivonsa hyvin monet, niinkuin jo Jeesuksenkin aikana (Joh. 5: 45).
Mutta ovatko ihmiset todella käsittäneet, mikä profeetan tehtävä on, ja mikä on suhde Jumalan ja Hänen lähettämänsä profeetan välillä? Käsitämmekö me, mistä todella on kysymys;
me, kahdennenkymmenennen vuosisadan uskovaiset? Ovatko profeettojen palvelustehtävät saaneet meidän kohdallamme tapahtumaan sen, mitä varten ne ovat meille annetut?
Mooses tunsi oman heikkoutensa Herran kasvojen edessä ja totesi: "Mikä minä olen menemään..." Oliko tehtävän suorittamisessa todellisuudessa kysymys hänen heikkoudestansa tai voimastansa, vaiko yksin siitä, että: "MINÄ OLEN SINUN KANSSASI..."?
Veljeni, sisareni, ystäväni, jos sinulla on hitunenkaan Jumalan Henkeä sisimmässäsi, niin mitä kertovat sinulle nämä sanat, jotka osoitettiin tuolle suurelle profeetalle siinä hetkessä, kun hänet kutsuttiin virkaansa: "JA TÄMÄ OLKOON SINULLE TUNNUSMERKKINÄ, että minä olen sinut lähettänyt: kun olet vienyt kansan pois Egyptistä, NIIN TE PALVELETTE JUMALAA TÄLLÄ VUORELLA."
Me kyselemme usein merkkiä erilaisten asioiden kohdalla, eikä ole siis ihme, että noin tärkeässä asiassa Herra Jumala itse lupaa antaa merkin todistukseksi siitä, että Hän on kaiken takana. Huomatkaamme tuon tunnusmerkin laatu! Se ei niinkään kohdistu Moosekseen eikä kansaan, vaan Jumalan palvelemiseen. Tehtävän toteuttaminen johti siihen, että kansa palveli Jumalaa!
Käsittivätkö Jeesuksen ajan uskonnolliset johtajat ja kansa Mooseksen lähettämisen tarkoituksen? Siihen vastaa meille Joh. 5: 44: " Minä olen tullut Isäni nimessä, ja te ette ota minua vastaan; jos toinen tulee omassa nimessään, niin hänet te otatte vastaan. Kuinka te voisitte uskoa, te, jotka otatte vastaan kunniaa toinen toiseltanne, ettekä etsi sitä kunniaa, mikä tulee häneltä, joka yksin on Jumala? Älkää luulko, että minä olen syyttävä teitä Isän tykönä; teillä on syyttäjänne, Mooses, JOHON TE PANETTE TOIVONNE. Sillä jos te Moosesta uskoisitte, niin te uskoisitte minua; sillä minusta hän on kirjoittanut. MUTTA JOS TE ETTE USKO HÄNEN KIRJOITUKSIAAN, KUINKA TE USKOISITTE MINUN SANOJANI?"
Se, josta Mooses oli puhunut ja ennustanut, seisoi heidän edessänsä, eivätkä he tunteneet Häntä! Yhä vielä heille oli kaikki kaikessa Mooses, joka oli johtanut heidät ulos Egyptistä! Mooseksen nimi oli heidän huulillansa päivittäin, ja siinä nimessä hyväksyttiin tai hyljättiin kaikki asiat ja ihmiset.
Moosesta siis arvostettiin suuresti ja hänen muistoansa ja nimeänsä kunnioitettiin siinä määrin, että tuosta palvelustehtävästä oli tullut heille suorastaan 'absoluutti'. Hänen suurista teoistaan Egyptissä ja erämaavaelluksen aikana puhuttiin joka päivä kaikkialla; olihan hän lainantaja, suuri johtaja, joka yhä eli lain sanassa.
Olisiko siinä voinut olla mitään väärää, sillä sanoihan Sana jo (2. Aikak. 20: 20) : "Uskokaa Herraan, Jumalaanne, niin te olette hyvässä turvassa, ja uskokaa hänen profeettojansa, niin te menestytte." Mutta ketä he itseasiassa palvelivat ja kunnioittivat, jos Jumalan Sanan mukaisesti oli koittanut aika, jolloin varjokuvat olivat muuttuneet todellisuudeksi, ja tuo TODELLISUUS asteli ihmisjaloin tämän maan päällä?
"Mooses oli todella jotakin suurta Jumalan silmien edessä, koska hän sanoo: 'Sinun keskuudestasi, veljiesi joukosta, Herra, sinun Jumalasi, herättää sinulle profeetan, minun kaltaiseni; häntä kuulkaa'." (5. Moos. 18: 15). Moni sanoo näin ja tavallaan se pitää paikkansa. Mutta kenelle kuuluu kaikki kunnia tästä palvelustehtävästä? Mitä todistaa Itse tuo Mooseksen Kaltainen Profeetta: "Minun ruokani on se, että minä teen lähettäjäni tahdon ja täytän hänen tekonsa... En minä itsestäni voi mitään tehdä. Niinkuin minä kuulen, niin minä tuomitsen; ja minun tuomioni on oikea, sillä minä en kysy omaa tahtoani, vaan hänen tahtoaan, joka on minut lähettänyt... Sillä minä olen tullut taivaasta, en tekemään omaa tahtoani, vaan hänen tahtonsa, joka on minut lähettänyt..." (Joh. 4-7).
Mikä oli tämän Mooseksen Kaltaisen Profeetan tehtävä? "Ja kun kaikki on alistettu Pojan valtaan, silloin itse Poikakin alistetaan sen valtaan, joka on alistanut hänen valtaansa kaiken, ETTÄ JUMALA OLISI KAIKKI KAIKISSA" (1. Kor. 15: 28).
Elämme ajassa, jossa toistuu se, mistä luemme Joh. 6. Tuon ajan kansa todisti: "Meidän isämme söivät mannaa erämaassa, niinkuin kirjoitettu on: 'Hän antoi leipää taivaasta heille syötäväksi'." Kenestä he puhuivat, ketä he tarkoittivat? Kuka antoi heille leipää taivaasta? TÄMÄ ON MEIDÄN ELINTÄRKEÄ KYSYMYKSEMME MYÖSKIN TÄSSÄ AJASSA, TÄSSÄ PÄIVÄSSÄ! KUKA ON KAUTTA PELASTUSHISTORIAN RUOKKINUT KANSAANSA JA ANTANUT SILLE LEIPÄÄ TAIVAASTA? MITÄ ME ITSEKUKIN TÄHÄN VASTAAMME, ON RATKAISEVAA IANKAIKKISTA ELÄMÄÄMME SILMÄLLÄ PITÄEN!
Sallikaamme itse Herran Jeesuksen antaa meille vastaus tähän kysymykseen, ja olkoon jokaisen meidän sydän avoin vastaanottamaan tämä vastaus ja ymmärtämään se oikein: "TOTISESTI, TOTISESTI MINÄ SANON TEILLE: EI MOOSES ANTANUT TEILLE SITÄ LEIPÄÄ TAIVAASTA, VAAN MINUN ISÄNI ANTAA TEILLE TAIVAASTA TOTISEN LEIVÄN. SILLÄ JUMALAN LEIPÄ ON SE, JOKA TULEE ALAS TAIVAASTA JA ANTAA MAAILMALLE ELÄMÄN."
Meidän Herramme näki ja näkee ihmissydämeen, ja hän tiesi kansan kunnioittavan ja palvovan Moosesta. Kansa todellakin ajatteli Mooseksen antaneen heille tuon leivän taivaasta, mannan, jota he erämaavaelluksensa aikana söivät. Miten saattoi kansa olla näin väärässä! Miten saatamme me olla tänä päivänä niin väärässä suhteessamme Jumalaan ja Hänen palvelijoihinsa? Koska me emme tunne Kirjoituksia, niinkuin ei tuonkaan ajan kansa!
Jos me luemme ainoastaan Uutta Testamenttia ja otamme vastaan sen todistuksen Mooseksesta ja profeetoista, on todellakin mahdollista todistaa "totuudesta", mutta "NÄIN SANOO HERRA", se on vain osatotuus, totuus pienellä kirjaimella! Osatotuus tekee meille mahdolliseksi puhua hurskaasti ja uskoa olevamme osallisia kaikista Jumalan Sanan lupauksista, mutta siitä huolimatta me saatamme olla katastrofaalisesti väärässä!
Rakas veljeni, sisareni, ystäväni! Herran Jeesuksen Kristuksen Nimessä minä kehotan sinua syventymään tähän tutkielmaan, joka ei ole muuta kuin Kirjoitusten jakeita toinen toisensa perässä. Vastaa itsellesi, vastaa minulle, vastaa Kaikkivaltiaan Jumalan edessä, kenelle kuuluu kaikki kunnia?
Kuka lähetti kenet?
Kuka teki suuret teot?
Kenellä oli ja on Väkevä Käsivarsi?
Kuka todellisuudessa johti Jumalan kansaa?
Kuka antoi Sanan kansalle?
Kuka ruokki kansaa leivällä taivaasta?
KUKA ON TEHNYT JA TEKEE KAIKEN TÄMÄN MEILLE TÄMÄN PÄIVÄN JUMALAN KANSANA?
Kehotan sinua myöskin lukemaan Hesekielin 34 ja 36 luvut, joissa puhutaan lopunajan tapahtumista. Nämä luvut puhuvat niin hyvin Israelin kansasta, kuin myöskin pakanakansoista koottavasta Jumalan kansasta. Mitä merkitsee sinulle se, että yksistään näissä kahdessa luvussa sana 'MINÄ' tai 'MINUN', tarkoittaen Herraa Jumalaa, esiintyy 85 kertaa!
Tämä tutkielma ei sisällä läheskään kaikkia jakeita, jotka puhuvat samasta aiheesta, mutta yksistään näiden kohtien tulisi tuoda todellinen Jumalan pelko meidän sydämiimme. Omalta kohdaltani joudun todistamaan, että huolimatta siitä kuinka paljon olen kiivaillut Herran puolesta tämän asian suhteen, tämä tutkistelu sai sydämeni vapisemaan meidän kaikkien puolesta.
Mikä on meidän kohtalomme, jos yhä tämänkin jälkeen etsimme välikappaleelle kunniaa ohitse Hänen, jonka kaikessa tulisi olla ensimmäinen? On turhaa kysyä, miksi uskovaiset ovat siinä tilassa, missä he nyt ovat. On turhaa kysyä, mistä tulevat kaikki vaikeudet ja turhauttavat taistelut.
"Sillä NÄIN SANOO HERRA israelin heimolle: ETSIKÄÄ MINUA, NIIN TE SAATTE ELÄÄ.
ÄLKÄÄ ETSIKÖ BEETELIÄ, ÄLKÄÄ MENKÖ GILGALIIN ÄLKÄÄKÄ VAELTAKO BEERSEBAAN...ETSIKÄÄ HERRAA, NIIN TE SAATTE ELÄÄ..." (Aam. 5: 4-6).
"Ja Jumala puhui Israelille näyssä yöllä; hän sanoi: 'Jaakob, Jaakob!' Tämä vastasi: 'Tässä olen'. Niin hän sanoi: 'Minä olen Jumala, sinun isäsi Jumala; älä pelkää mennä Egyptiin, sillä minä teen sinut siellä suureksi kansaksi.
MINÄ MENEN SINUN KANSSASI EGYPTIIN, JA MINÄ MYÖS JOHDATAN SINUT SIELTÄ TAKAISIN." (1. Moos. 46: 4)
"Ja kun oli kulunut pitkä aika, kuoli Egyptin kuningas. Ja israelilaiset huokailivat orjuuttansa ja valittivat; ja heidän huutonsa heidän orjuutensa tähden nousi Jumalan tykö.
JA JUMALA KUULI HEIDÄN VAIKEROIMISENSA, JA JUMALA MUISTI LIITTONSA Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin kanssa.
JA JUMALA KATSOI ISRAELILAISTEN PUOLEEN, JA JUMALA PITI HEISTÄ HUOLTA." (2. Moos. 2: 23-25)
"Älä tule tänne! Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhä maa... MINÄ OLEN SINUN ISÄSI JUMALA, AABRAHAMIN JUMALA, IISAKIN JUMALA JA JAAKOBIN JUMALA... Ja Mooses peitti kasvonsa, sillä hän pelkäsi katsoa Jumalaa" (2. Moos. 3: 4-6)
"Ja Herra sanoi: 'Minä olen nähnyt kansani kurjuuden Egyptissä ja kuullut heidän huutonsa sortajainsa tähden; niin, MINÄ TIEDÄN HEIDÄN TUSKANSA" (2. Moos. 3: 7).
"Niin mene nyt, MINÄ LÄHETÄN sinut faraon tykö, ja vie MINUN KANSANI, ISRAELILAISET, POIS EGYPTISTÄ... Mutta Mooses sanoi Jumalalle: 'Mikä minä olen menemään faraon tykö ja viemään israelilaisia pois Egyptistä?' Hän vastasi: 'MINÄ OLEN SINUN KANSSASI; JA TÄMÄ OLKOON SINULLE TUNNUSMERKKINÄ, ETTÄ MINÄ OLEN SINUT LÄHETTÄNYT: KUN OLET VIENYT KANSAN POIS EGYPTISTÄ, NIIN TE PALVELETTE JUMALAA TÄLLÄ VUORELLA." (2. Moos. 3: 12).
"MINÄ OLEN SINUN KANSSASI; JA TÄMÄ OLKOON SINULLE TUNNUSMERKKINÄ, ETTÄ MINÄ OLEN SINUT LÄHETTÄNYT: KUN OLET VIENYT KANSAN POIS EGYPTISTÄ, NIIN TE PALVELETTE JUMALAA TÄLLÄ VUORELLA." (2. Moos. 3: 12).
"MINÄ OLEN lähetti minut teidän luoksenne" (2. Moos. 14).
"Herra, teidän isienne Jumala ja Jaakobin Jumala, LÄHETTI MINUT TEIDÄN LUOKSENNE; tämä on Minun nimeni iankaikkisesti, ja näin minua kutsuttakoon sukupolvesta sukupolveen.
Mene ja kokoa Israelin vanhimmat ja sano heille: HERRA, TEIDÄN ISIENNE JUMALA, AABRAHAMIN, IISAKIN JA JAAKOBIN JUMALA, ON ILMESTYNYT MINULLE JA SANONUT: 'TOTISESTI, MINÄ PIDÄN TEISTÄ HUOLEN, JA PIDÄN SILMÄLLÄ, MITÄ TEILLE TAPAHTUU EGYPTISSÄ.
JA MINÄ OLEN PÄÄTTÄNYT NÄIN: MINÄ JOHDATAN TEIDÄT POIS EGYPTIN KURJUUDESTA..." (2. Moos. 3: 15-17).
"Ja herra sanoi hänelle: 'Kuka on antanut ihmiselle suun, tahi kuka tekee mykän tai kuuron, näkevän tai sokean? ENKÖ MINÄ, HERRA?'
Mene siis nyt, MINÄ OLEN SINUN SUUSI APUNA JA OPETAN SINULLE, MITÄ SINUN ON PUHUTTAVA'." (2. Moos. 4: 11-12).
"Ja nyt MINÄ OLEN KUULLUT israelilaisten vaikeroimisen, kun egyptiläiset pitävät heitä orjantyössä, JA OLEN MUISTANUT LIITTONI. Sano sentähden israelilaisille: 'MINÄ OLEN HERRA, JA MINÄ VIEN TEIDÄT POIS EGYPTILÄISTEN SORRON ALTA JA VAPAUTAN TEIDÄT orjuudesta ja pelastan teidät ojennetulla käsivarrella ja suurilla rangaistustuomioilla" (2. Moos. 6: 6).
"JA MINÄ JOHDATAN TEIDÄT SIIHEN MAAHAN, jonka minä olen kättä kohottaen luvannut antaa Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille; ja sen MINÄ ANNAN TEILLE OMAKSI. MINÄ OLEN HERRA'." (2. Moos. 6: 8).
"Ja Mooses puhui näin israelilaisille, mutta he eivät kuulleet Moosesta tuskaantumisensa ja raskaan orjuutensa tähden" (2. Moos. 6: 9).
"Mutta Herra puhui Moosekselle ja Aaronille ja käski heitä menemään israelilaisten ja faraon, Egyptin kuninkaan, tykö ja viemään israelilaiset pois Egyptin maasta" (2. Moos. 6: 13).
"Nämä olivat Aaron ja Mooses, joille Herra sanoi: 'Viekää israelilaiset joukkoinensa pois Egyptin maasta'. Nämä puhuivat faraolle, Egyptin kuninkaalle, että he aikoivat viedä israelilaiset pois Egyptistä, nimittäin Mooses ja Aaron" (2. Moos. 6: 26-27).
"Minä olen Herra. SANO FARAOLLE, EGYPTIN KUNINKAALLE, KAIKKI, MITÄ MINÄ SINULLE PUHUN" (2. Moos. 6: 29)
"Ja farao ei kuule teitä, mutta minä asetan käteni Egyptiä vastaan ja VIEN POIS JOUKKONI, KANSANI, ISRAELILAISET, EGYPTIN MAASTA, toimittaen suuret rangaistustuomiot.
Ja egyptiläiset tulevat tietämään, että minä olen Herra, kun minä ojennan käteni Egyptin yli ja VIEN POIS ISRAELILAISET HEIDÄN KESKELTÄNSÄ" (2. Moos. 7: 4-5).
"Ja Mooses ja Aaron tekivät, niinkuin Herra oli heitä käskenyt; niin he tekivät" (2. Moos. 7: 6).
"...mutta juuri sitä varten minä olen antanut sinun säilyä (farao), että näyttäisin sinulle voimani ja ETTÄ MINUN NIMENI JULISTETTAISIIN KAIKEN MAAN PÄÄLLÄ" (2. Moos. 9: 16).
"Ja pitäkää tätä happamattoman leivän juhlaa, sillä juuri SINÄ PÄIVÄNÄ MINÄ VEIN TEIDÄN JOUKKONNE POIS EGYPTIN MAASTA; sentähden pitäkää tätä päivää, sukupolvesta sukupolveen, ikuisena säädöksenä" (2. Moos. 12: 17).
"Kun ne neljäsataa kolmekymmentä vuotta olivat kuluneet, niin juuri sinä päivänä kaikki Herran joukot lähtivät Egyptin maasta. Valvontayö Herran kunniaksi on tämä yö, KOSKA HÄN SILLOIN VEI HEIDÄT POIS EGYPTIN MAASTA; tämän yön kaikki israelilaiset valvokoot Herran kunniaksi, sukupolvesta sukupolveen" (2. Moos. 12: 41-42).
"Ja kaikki israelilaiset tekivät, niinkuin Herra oli Moosekselle ja Aaronille käskyn antanut; niin he tekivät. JA JUURI SINÄ PÄIVÄNÄ HERRA VEI ISRAELILAISET JOUKKOINENSA POIS EGYPTIN MAASTA" (2. Moos. 12: 50).
"Muistakaa tämä päivä, jona te lähditte Egyptistä, orjuuden pesästä; sillä HERRA VEI TEIDÄT SIELTÄ POIS VÄKEVÄLLÄ KÄDELLÄ" (2. Moos. 13: 3).
"Ja kun HERRA VIE SINUT..." (2. Moos. 13: 5)
"...sillä HERRA VEI SINUT VÄKEVÄLLÄ KÄDELLÄ POIS EGYPTISTÄ... JA KUN HERRA ON VIENYT SINUT KANAANILAISTEN MAAHAN..." (2. Moos. 13: 9-11).
"Ja kun sinun poikasi vastaisuudessa kysyy sinulta ja sanoo: 'Mitä tämä merkitsee?' niin vastaa hänelle: 'HERRA VEI MEIDÄT VÄKEVÄLLÄ KÄDELLÄ POIS EGYPTISTÄ, ORJUUDEN PESÄSTÄ...ja se olkoon merkkinä sinun kädessäsi ja muistolauseena sinun otsallasi; SILLÄ HERRA VEI MEIDÄT VÄKEVÄLLÄ KÄDELLÄ POIS EGYPTISTÄ" (2. Moos. 13: 14,16).
"Mutta kun farao oli päästänyt kansan, ei JUMALA JOHDATTANUT heitä sitä tietä, joka kulki filistealaisten maan kautta, vaikka se oli suorin...JA HERRA KULKI HEIDÄN EDELLÄNSÄ, PÄIVÄLLÄ PILVENPATSAASSA JOHDATTAAKSENSA HEITÄ TIETÄ MYÖTEN JA YÖLLÄ TULENPATSAASSA VALAISTAKSENSA HEIDÄN KULKUNSA, NIIN ETTÄ HE VOIVAT VAELTAA SEKÄ PÄIVÄLLÄ ETTÄ YÖLLÄ. PILVENPATSAS EI POISTUNUT PÄIVÄLLÄ EIKÄ TULENPATSAS YÖLLÄ KANSAN EDESTÄ" (2. Moos. 13: 17,21-22).
"...vaikka israelilaiset olivat lähteneet matkaan voimallisen käden suojassa." (2. Moos. 14: 8).
"HERRA SOTII TEIDÄN PUOLESTANNE, JA TE OLKAA HILJAA" (2. Moos. 14: 14).
"Ja Israel näki sen suuren teon, jonka Herra teki tuhotessaan egyptiläiset. Silloin KANSA PELKÄSI HERRAA JA USKOI HERRAAN JA USKOI HÄNEN PALVELIJAANSA MOOSESTA" (2. Moos. 14: 31).
"Mutta armossasi SINÄ JOHDATIT LUNASTAMAASI KANSAA, SINÄ VEIT SEN VOIMALLASI PYHÄÄN ASUNTOOSI" (2. Moos. 15: 13).
"Niin sinun kansasi, Herra, kulkee perille, kulkee perille se kansa, jonka olet itsellesi hankkinut. SINÄ VIET HEIDÄT PERILLE..." (2. Moos. 15: 16-17).
"HERRA ON KUNINGAS AINA JA IANKAIKKISESTI" (2. Moos. 15: 18).
"Ja koko Israelin kansa napisi Moosesta ja Aaronia vastaan erämaassa; ja israelilaiset sanoivat heille: 'Jospa olisimme saaneet surmamme Herran kädestä Egyptin maassa, jossa istuimme lihapatain ääressä ja leipää oli kyllin syödäksemme! Mutta te olette tuoneet meidät tähän erämaahan antaaksenne koko tämän joukon kuolla nälkään'" (2. Moos. 16: 2-3).
"Tänä iltana te tulette tietämään, ETTÄ HERRA ON VIENYT TEIDÄT POIS EGYPTIN MAASTA..." (2. Moos. 16: 6).
"ETTE OLE NAPISSEET MEITÄ VASTAAN, VAAN HERRAA VASTAAN" (2. Moos. 16: 8).
"...että he näkisivät sen leivän, jolla minä olen ravinnut teitä erämaassa, JOHDATTAESSANI TEITÄ EGYPTIN MAASTA" (2. Moos. 16: 32).
"Miksi riitelette minua vastaan? MIKSI KIUSAATTE HERRAA?" (2. Moos. 17: 2).
"Katso, MINÄ SEISON SIELLÄ SINUN EDESSÄSI KALLIOLLA Hoorebin luona, lyö kallioon, ja siitä on vuotava vettä, niin että kansa saa juoda.' Ja Mooses teki niin Israelin vanhimpain nähden.
Ja hän antoi sille paikalle nimen Massa ja Meriba sentähden, ETTÄ ISRAELILAISET SIELLÄ RIITELIVÄT JA KIUSASIVAT HERRAA SANOEN: 'ONKO HERRA MEIDÄN KESKELLÄMME VAI EI?" (2. Moos. 17: 6-7).
"HERRA ON MINUN LIPPUNI" (2. Moos. 17: 15).
"Ja Midianin pappi Jetro, Mooseksen appi, sai kuulla kaikki, MITÄ JUMALA OLI TEHNYT MOOSEKSELLE JA KANSALLEEN ISRAELILLE, KUINKA HERRA OLI VIENYT ISRAELIN POIS EGYPTISTÄ" (2. Moos. 18: 1).
"Ja Mooses kertoi apellensa kaikki, MITÄ HERRA OLI TEHNYT faraolle ja egyptiläisille Israelin tähden, ja kaikki ne vaikeudet, jotka heitä olivat kohdanneet matkalla, JA KUINKA HERRA OLI PELASTANUT HEIDÄT. Ja Jetro iloitsi kaikesta siitä hyvästä, MITÄ HERRA OLI TEHNYT ISRAELILLE, PELASTAESSAAN HEIDÄT EGYPTILÄISTEN KÄDESTÄ... NYT MINÄ TIEDÄN, ETTÄ HERRA ON SUUREMPI KAIKKIA JUMALIA..." (2. Moos. 18: 8-11).
"Te olette nähneet, mitä MINÄ OLEN TEHNYT egyptiläisille ja kuinka MINÄ OLEN KANTANUT TEITÄ KOTKAN SIIVILLÄ JA TUONUT TEIDÄT LUOKSENI" (2. Moos. 19: 4).
"MINÄ OLEN HERRA, SINUN JUMALASI, JOKA VEIN SINUT POIS EGYPTIN MAASTA, ORJUUDEN PESÄSTÄ..." (2. Moos. 20: 2).
"Katso, MINÄ LÄHETÄN ENKELIN KULKEMAAN SINUN EDELLÄSI varjelemaan sinua tiellä ja johdattamaan sinua siihen paikkaan, jonka minä olen valmistanut. Ole varuillasi hänen edessään ja kuule häntä äläkä pahoita hänen mieltänsä. Hän ei jätä teidän rikoksianne rankaisematta, SILLÄ MINUN NIMENI ON HÄNESSÄ. MUTTA JOS SINÄ KUULET HÄNTÄ JA TEET KAIKKI, MITÄ MINÄ KÄSKEN, NIIN MINÄ OLEN SINUN VIHOLLISTESI VIHOLLINEN JA VASTUSTAJAISI VASTUSTAJA. SILLÄ MINUN ENKELINI KÄY SINUN EDELLÄSI JA JOHDATTAA SINUT..." (2. Moos. 23: 20-23).
"MINÄ LÄHETÄN kauhun sinun edelläsi... ja MINÄ LÄHETÄN herhiläisiä sinun edelläsi... MINÄ KARKOITAN... MINÄ ASETAN SINUN RAJASI... SILLÄ MINÄ ANNAN maan asukkaat teidän valtaanne..." (2. Moos. 23: 27-33).
"Ja minä asun israelilaisten keskellä ja olen heidän Jumalansa. Ja he tulevat tietämään, ETTÄ MINÄ OLEN HERRA, HEIDÄN JUMALANSA, JOKA VEIN HEIDÄT POIS EGYPTIN MAASTA, ASUAKSENI HEIDÄN KESKELLÄÄN. MINÄ OLEN HERRA, HEIDÄN JUMALANSA" (2. Moos. 29: 45-46).
"...JA OLEN ANTANUT KAIKKIEN TAIDOLLISTEN SYDÄMEEN TAIDOLLISUUDEN TEHDÄ KAIKKI, MITÄ MINÄ OLEN SINUN KÄSKENYT TEETTÄÄ" (2. Moos. 31: 6).
"Nouse, tee meille jumala, joka käy meidän edellämme. SILLÄ ME EMME TIEDÄ, MITÄ ON TAPAHTUNUT MOOSEKSELLE, TÄLLE MIEHELLE, JOKA JOHDATTI MEIDÄT EGYPTIN MAASTA" (2. Moos. 32: 1).
"Silloin Herra sanoi Moosekselle: 'Mene, astu alas, sillä sinun kansasi, jonka johdatit Egyptin maasta, on turmion tehnyt...he tekivät itselleen valetun vasikan. Sitä he ovat kumartaneet ja sanoneet: 'Tämä on sinun jumalasi, Israel, se, joka on johdattanut sinut egyptin maasta'" (2. Moos. 32: 7-8).
"Ja Mooses rukoili armoa Herralta, Jumalaltansa, ja sanoi: 'Herra, miksi sinun vihasi syttyy omaa kansaasi vastaan, JONKA OLET VIENYT POIS EGYPTIN MAASTA SUURELLA VOIMALLA JA VÄKEVÄLLÄ KÄDELLÄ? Miksi egyptiläiset saisivat sanoa: Heidän onnettomuudekseen HÄN VEI HEIDÄT POIS..." (2. Moos. 32: 11-12).
"Mene nyt ja johdata kansa siihen paikkaan, josta minä olen sinulle puhunut; KATSO, MINUN ENKELINI KÄY SINUN EDELLÄSI..." (2. Moos. 32: 34).
"Lähde täältä ja VAELLA, SINÄ JA KANSA, JONKA OLET JOHDATTANUT EGYPTIN MAASTA, siihen maahan jonka MINÄ OLEN vannoen luvannut... JA MINÄ LÄHETÄN ENKELINI SINUN EDELLÄSI... SILLÄ MINÄ EN ITSE VAELLA SINUN KANSSASI, KOSKA OLET NISKURIKANSA, ETTEN MINÄ SINUA TIELLÄ HUKUTTAISI...Kun kansa kuuli tämän kovan puheen, tulivat he murheellisiksi, eikä yksikään pukenut koristuksiaan yllensä. Ja Herra sanoi Moosekselle: 'Sano israelilaisille: Te olette niskurikansa. Jos minä silmänräpäyksenkään vaeltaisin sinun keskelläsi, minä hukuttaisin sinut. Riisu nyt koristuksesi yltäsi, niin minä ajattelen, mitä sinulle tekisin" (2. Moos. 33).
"Elleivät sinun kasvosi käy meidän kanssamme, niin älä johdata meitä täältä pois" (2. Moos. 33: 15).
"Katso, MINÄ TEEN LIITON, MINÄ TEEN KAIKEN SINUN KANSASI NÄHDEN IHMEELLISIÄ TEKOJA, joiden kaltaisia ei ole tehty yhdessäkään maassa, ei minkään kansan keskuudessa. Niin koko kansa, jonka keskellä sinä olet, ON NÄKEVÄ HERRAN TEOT, SILLÄ PELJÄTTÄVÄÄ ON SE, MITÄ M-I-N-Ä SINULLE TEEN" (2. Moos. 34: 10).
"JA ISRAELILAISET TEKIVÄT KAIKEN, NIINKUIN HERRA OLI MOOSEKSELLE KÄSKYN ANTANUT, NIIN HE TEKIVÄT" (2. Moos. 39: 32).
"JA MOOSES TEKI KAIKEN, NIINKUIN HERRA OLI HÄNTÄ KÄSKENYT; NIIN HÄN TEKI" (2. Moos. 40: 16).
"Sitten pilvi peitti ilmestysmajan, ja Herran kirkkaus täytti asumuksen; eikä Mooses voinut mennä ilmestysmajaan, sillä pilvi oli laskeutunut sen päälle, ja Herran kirkkaus täytti asumuksen.
Ja joka kerta KUN PILVI KOHOSI ASUMUKSEN PÄÄLTÄ, LÄHTIVÄT ISRAELILAISET LIIKKEELLE; NÄIN OLI KOKO HEIDÄN VAELLUKSENSA AJAN.
Mutta milloin pilvi ei kohonnut, he eivät lähteneet liikkeelle, ennenkuin sinä päivänä, jona se taas kohosi.
SILLÄ HERRAN PILVI OLI PÄIVÄLLÄ ASUMUKSEN PÄÄLLÄ, JA YÖLLÄ OLI PILVESSÄ TULEN HOHDE KAIKKIEN ISRAELILAISTEN SILMIEN EDESSÄ; NÄIN OLI KOKO HEIDÄN VAELLUKSENSA AJAN" (2. Moos. 40: 34-38).
"Tämä tapahtuu Herran sanan mukaan: NIISSÄ, JOTKA OVAT MINUA LÄHELLÄ, MINÄ OSOITAN PYHYYTENI JA KAIKEN KANSAN EDESSÄ KIRKKAUTENI" (3. Moos. 10: 3).
"Sillä minä olen Herra, JOKA OLEN JOHDATTANUT TEIDÄT EGYPTIN MAASTA, JA OLEN TEIDÄN JUMALANNE; olkaa siis pyhät, sillä minä olen pyhä" (3. Moos. 11: 44-47).
"Minä olen Herra, teidän Jumalanne, JOKA VEIN TEIDÄT POIS EGYPTIN MAASTA, OLEMASTA HEIDÄN ORJINANSA, JA MINÄ MURSIN RIKKI TEIDÄN IKEENNE PUUT JA ANNOIN TEIDÄN KULKEA PÄÄ PYSTYSSÄ" (3. Moos. 26: 13).
"Ja minä muistan heidän hyväksensä liiton heidän isiensä kanssa, JOTKA MINÄ VEIN POIS EGYPTIN MAASTA KANSOJEN SILMIEN EDESSÄ, OLLAKSENI HEIDÄN JUMALANSA. MINÄ OLEN HERRA.'
Nämä ovat ne käskyt, säädökset ja lait, jotka Herra asetti itsensä ja israelilaisten välille Siinain vuorella, Mooseksen kautta (KAUTTA)" (3. Moos.26: 45-46).
"Mutta sinä päivänä, jona asumus pystytettiin, peitti pilvi asumuksen, lain majan, ja illalla näkyi asumuksen päällä niinkuin tulenhohde, ja aina aamuun asti.
Niin oli aina: pilvi peitti sen päivällä ja tulenhohde yöllä.
Ja niin usein kuin pilvi kohosi majan päältä, lähtivät israelilaiset liikkeelle; ja mihin pilvi laskeutui, siihen israelilaiset leiriytyivät.
HERRAN KÄSKYN MUKAAN israelilaiset lähtivät liikkeelle, ja HERRAN KÄSKYN MUKAAN israelilaiset leiriytyivät. He olivat leiriytyneinä, niin kauan kuin pilvi pysyi asumuksen päällä.
Ja kun pilvi viipyi asumuksen päällä useampia päiviä, noudattivat israelilaiset, mitä HERRA OLI KÄSKENYT heidän noudattaa, eivätkä lähteneet liikkeelle.
Mutta joskus pilvi viipyi asumuksen päällä vain muutamia päiviä; silloinkin he HERRAN KÄSKYN MUKAAN olivat leiriytyneinä ja lähtivät HERRAN KÄSKYN MUKAAN liikkeelle... HERRAN KÄSKYN MUKAAN HE LEIRIYTYIVÄT JA HERRAN KÄSKYN MUKAAN HE LÄHTIVÄT LIIKKEELLE. HE NOUDATTIVAT, MITÄ HERRA MOOSEKSEN KAUTTA OLI KÄSKENYT HEIDÄN NOUDATTAA" (4. Moos. 9: 15-23).
"Niin he ensi kerran lähtivät liikkeelle sillä tavoin, KUIN HERRA OLI MOOSEKSEN KAUTTA KÄSKENYT" (4. Moos. 13).
"Niin he lähtivät liikkeelle Herran vuoren luota ja vaelsivat kolme päivänmatkaa. JA HERRAN LIITONARKKI KULKI HEIDÄN EDELLÄNSÄ KOLME PÄIVÄNMATKAA ETSIMÄSSÄ HEILLE LEVÄHDYSPAIKKAA. Ja Herran pilvi oli heidän päällänsä päivällä, kun he lähtivät leiristä liikkeelle. Ja kun arkki lähti liikkeelle, niin Mooses lausui:
'Nouse Herra, hajaantukoot sinun vihollisesi, ja sinun vihamiehesi paetkoot sinua'." (4. Moos. 9: 33-35).
"Ja kaikki israelilaiset napisivat Moosesta ja Aaronia vastaan, ja koko kansa sanoi heille: 'Jospa olisimme kuolleet Egyptin maahan tai tähän erämaahan! Jospa olisimme kuolleet! JA MIKSI VIEKÄÄN HERRA MEITÄ TUOHON MAAHAN, jossa me kaadumme miekkaan ja vaimomme ja lapsemme joutuvat vihollisen saaliiksi! Eikö meidän olisi parempi palata Egyptiin?'
Ja he puhuivat toinen toiselleen: 'VALITKAAMME JOHTAJA JA PALATKAAMME EGYPTIIN'...
Ja Herra sanoi Moosekselle: 'Kuinka kauan tämä kansa pitää minua pilkkanaan eikä usko minuun, huolimatta kaikista tunnusteoista, jotka MINÄ OLEN TEHNYT SEN KESKUUDESSA?...
Mutta Mooses sanoi Herralle: 'Ovathan egyptiläiset kuulleet, ETTÄ SINÄ VOIMALLASI OLET VIENYT TÄMÄN KANSAN HEIDÄN KESKELTÄNSÄ.
Ja he ovat puhuneet siitä sen maan asukkaille; hekin ovat siis kuulleet, ETTÄ SINÄ, HERRA, OLET TÄMÄN KANSAN KESKELLÄ, SINÄ, HERRA, JOKA OLET SILLE ILMESTYNYT SILMÄSTÄ SILMÄÄN, JA ETTÄ SINUN PILVESI PYSYY HEIDÄN PÄÄLLÄNSÄ JA ETTÄ SINÄ KULJET HEIDÄN EDELLÄNSÄ PILVENPATSAASSA PÄIVIN JA TULENPATSAASSA ÖIN. Mutta jos sinä nyt surmaat tämän kansan, niinkuin yhden miehen, niin kansat, jotka saavat kuulla sitä kerrottavan sinusta, sanovat näin:
'KOSKA HERRA EI KYENNYT VIEMÄÄN TÄTÄ KANSAA SIIHEN MAAHAN, jonka hän oli heille valalla vannoen luvannut...
...ei yksikään heistä ole näkevä sitä maata, jonka minä valalla vannoen lupasin heidän isillensä; ei yksikään minun pilkkaajistani ole sitä näkevä.
Mutta koska minun palvelijassani Kaalebissa on toinen henki, niin että hän on minua uskollisesti seurannut, NIIN HÄNET MINÄ VIEN SIIHEN MAAHAN, JOSSA HÄN KÄVI, JA HÄNEN JÄLKELÄISENSÄ SAAVAT SEN OMAKSEEN" ...
KUINKA KAUAN TÄMÄ HÄIJY JOUKKO NAPISEE MINUA VASTAAN? MINÄ OLEN KUULLUT, KUINKA ISRAELILAISET NAPISEVAT MINUA VASTAAN...
"Mutta teidän lapsenne, joiden sanoitte joutuvan vihollisen saaliiksi, HEIDÄT MINÄ VIEN SINNE, ja he saavat tulla tuntemaan sen maan, jota te halveksitte. Mutta teidän ruumiinne kaatuvat tähän erämaahan...
Yhtäkaikki he lähtivät uppiniskaisuudessaan kulkemaan ylös vuoristoon; MUTTA EI HERRAN LIITONARKKI EIKÄ MOOSESKAAN SIIRTYNYT LEIRISTÄ. Silloin amalekilaiset ja kanaanilaiset, jotka siinä vuoristossa asuivat, syöksyivät alas ja voittivat heidät... (4. Moos. 14).
"...niin muistakaa ja täyttäkää kaikki minun käskyni ja olkaa pyhät Jumalallenne.
MINÄ OLEN HERRA, TEIDÄN JUMALANNE, JOKA VEIN TEIDÄT POIS EGYPTIN MAASTA OLLAKSENI TEIDÄN JUMALANNE. MINÄ OLEN HERRA, TEIDÄN JUMALANNE" (4. Moos. 15: 40-41).
"Ja Mooses kutsutti Daatanin ja Abiramin, Eliabin pojat. Mutta he sanoivat: 'Emme tule. Eikö jo riitä, että olet tuonut meidät tänne maasta, joka vuotaa maitoa ja mettä, hukuttaaksesi meidät erämaahan? Pyritkö vielä meidän valtiaaksemme? Oletpa totisesti tuonut meidät maahan, joka vuotaa maitoa ja mettä...'
Ja Mooses puhui: 'Tästä te tietäkää, ETTÄ HERRA ON MINUT LÄHETTÄNYT TEKEMÄÄN KAIKKI NÄMÄ TEOT JA ETTEIVÄT NE OLE TAPAHTUNEET MINUN OMASTA TAHDOSTANI..." (4. Moos. 16: 12-14; 28).
"Mutta kansalla ei ollut vettä; niin he kokoontuivat Moosesta ja Aaronia vastaan. Ja kansa riiteli Moosesta vastaan ja sanoi näin: 'Jospa mekin olisimme hukkuneet silloin, kun veljemme hukkuivat Herran edessä! Minkätähden toitte Herran seurakunnan tähän erämaahan, kuollaksemme karjoinemme tänne? Ja minkätähden johdatitte meidät pois Egyptistä tuodaksenne meidät tähän pahaan paikkaan...
Niin Mooses nosti kätensä ja iski kalliota kahdesti sauvallansa...
Mutta Herra sanoi Moosekselle ja Aaronille: 'Koska ette uskoneet minuun ettekä pitäneet minua pyhänä israelilaisten silmien edessä, niin te ette saa viedä tätä seurakuntaa siihen maahan, jonka minä heille annan'.
...Mutta me huusimme Herran puoleen, ja HÄN KUULI MEIDÄN HUUTOMME JA LÄHETTI ENKELIN, JOKA VEI MEIDÄT POIS EGYPTISTÄ" (4. Moos. 20)
"Ja kansa puhui Jumalaa ja Moosesta vastaan: 'Minkätähden te johdatitte meidät pois Egyptistä kuolemaan erämaahan? Eihän täällä ole leipää eikä vettä, ja me olemme kyllästyneet tähän huonoon ruokaan.' Silloin Herra lähetti kansan sekaan myrkkykäärmeitä..." (4. Moos. 21: 5-6).
"Herra, hänen Jumalansa, on hänen kanssansa, riemuhuuto kuninkaalle kaikuu siellä. JUMALA VEI SEN POIS EGYPTISTÄ..." (4. Moos. 23: 21-22).
"JUMALA VEI SEN POIS EGYPTISTÄ..." (4. Moos. 24: 8).
"Ja Mooses puhui Herralle sanoen: 'Asettakoon Herra, Jumala, jonka vallassa on kaiken lihan henki, tämän seurakunnan johtoon miehen, joka heidän edellänsä lähtee ja joka heidän edellänsä tulee, joka saattaa heidät lähtemään ja tulemaan, ettei Herran seurakunta olisi niinkuin lammaslauma, jolla ei ole paimenta.' Ja Herra sanoi Moosekselle: 'Ota Joosua, Nuunin poika, mies, jossa on Henki..." (4. Moos. 27: 15-).
"He lähtivät liikkeelle Ramseksesta ensimmäisessä kuussa, ensimmäisen kuukauden viidentenätoista päivänä; pääsiäisen jälkeisenä päivänä ISRAELILAISET LÄHTIVÄT MATKAAN VOIMALLISEN KÄDEN SUOJASSA, kaikkien egyptiläisten nähden..." (4. Moos. 33: 3).
"MOOSES PUHUI ISRAELILAISILLE KAIKEN, MITÄ HERRA OLI KÄSKENYT HÄNEN PUHUA" (5. Moos. 1: 3).
"Sentähden, että Herra vihaa meitä, vei hän meidät pois Egyptin maasta..." (5. Moos. 1: 27).
"HERRA, TEIDÄN JUMALANNE, JOKA KÄY TEIDÄN EDELLÄNNE, TAISTELEE ITSE TEIDÄN PUOLESTANNE, aivan niinkuin hän teki teille Egyptissä teidän silmienne edessä
ja erämaassa, jossa sinä olet nähnyt, KUINKA HERRA, SINUN JUMALASI, ON KANTANUT SINUA, NIINKUIN MIES KANTAA POIKAANSA, KOKO SEN MATKAN, JONKA TE OLETTE KULKENEET, kunnes tulitte tähän paikkaan. Mutta sittenkään te ette uskoneet Herraan, teidän Jumalaanne,
JOKA KÄVI TEIDÄN EDELLÄNNE TIELLÄ KATSOAKSEEN TEILLE LEIRIPAIKAT: YÖLLÄ TULESSA, VALAISTAKSEEN TEILLE TIEN, JOTA TEIDÄN OLI KULJETTAVA, JA PÄIVÄLLÄ PILVESSÄ" (5. Moos. 1: 30-33).
"Sillä Herra, sinun Jumalasi, on siunannut sinua kaikissa kättesi töissä. HÄN ON PITÄNYT HUOLEN SINUN VAELLUKSESTASI TÄSSÄ SUURESSA ERÄMAASSA. JO NELJÄKYMMENTÄ VUOTTA ON HERRA, SINUN JUMALASI, OLLUT SINUN KANSSASI, EIKÄ SINULTA OLE MITÄÄN PUUTTUNUT" (5. Moos. 2: 7).
"MINÄ ANNAN SINUN KÄSIISI..." (5. Moos. 2: 24).
"MINÄ ANNAN SINUN VALTAASI..." (5. Moos. 2: 32).
"Herra, Herra, sinä olet alkanut näyttää palvelijallesi valtasuuruuttasi ja väkevää kättäsi, SILLÄ KUKA ON SE JUMALA TAIVAASSA TAI MAASSA, JOKA VOI TEHDÄ SELLAISIA TÖITÄ JA NIIN VOIMALLISIA TEKOJA KUIN SINÄ?" (5. Moos. 3: 24).
"ONHAN HERRA OTTANUT TEIDÄT JA VIENYT POIS RAUTAPÄTSISTÄ, EGYPTISTÄ, ETTÄ TEISTÄ TULISI HÄNEN PERINTÖKANSANSA..." (5. Moos. 4: 20).
"Tahi onko mikään jumala koettanut mennä ottamaan itsellensä kansaa toisen kansan keskuudesta koettelemuksilla, tunnusteoilla ja ihmeillä, sodalla, väkevällä kädellä ja ojennetulla käsivarrella ja suurilla, peljättävillä teoilla, minkä kaiken Herra, teidän Jumalanne, on tehnyt teille Egyptissä, sinun silmiesi edessä? SINUN ON ANNETTU SE NÄHDÄ, TIETÄÄKSESI, ETTÄ HERRA ON JUMALA, EIKÄ MUUTA JUMALAA OLE KUIN HÄN...
Koska hän siis rakasti sinun isiäsi ja valitsi heidän jälkeläisensä itselleen ja ITSE SUURELLA VOIMALLAAN VEI SINUT POIS EGYPTISTÄ karkoittaen sinun tieltäsi kansoja, suurempia ja väkevämpiä kuin sinä, JA TUODEN SINUT HEIDÄN MAAHANSA antaakseen sen sinulle perintöosaksi, niinkuin nyt on tapahtunut,
NIIN TIEDÄ SIIS TÄNÄ PÄIVÄNÄ JA PAINA SE SYDÄMEESI, ETTÄ HERRA ON JUMALA YLHÄÄLLÄ TAIVAASSA JA ALHAALLA MAAN PÄÄLLÄ, EIKÄ MUUTA JUMALAA OLE" (5. Moos. 4: 34-).
"MINÄ OLEN HERRA, SINUN JUMALASI, JOKA VEIN SINUT POIS EGYPTIN MAASTA, ORJUUDEN PESÄSTÄ. ÄLÄ PIDÄ MUITA JUMALIA MINUN RINNALLANI... Ja muista, että itse olit orjana Egyptin maassa ja että HERRA, SINUN JUMALASI, VEI SINUT SIELTÄ POIS VÄKEVÄLLÄ KÄDELLÄ JA OJENNETULLA KÄSIVARRELLA..." (5. Moos. 5: 6-7;15).
"KUN HERRA, SINUN JUMALASI, ON VIENYT SINUT SIIHEN MAAHAN, jonka hän isillesi... niin varo, ettet unhota HERRAA, JOKA VEI SINUT POIS EGYPTIN MAASTA, ORJUUDEN PESÄSTÄ...
Kun poikasi vastaisuudessa kysyy sinulta... niin vastaa pojallesi: 'Me olimme faraon orjia Egyptissä, MUTTA VÄKEVÄLLÄ KÄDELLÄ HERRA VEI MEIDÄT POIS EGYPTISTÄ... MUTTA MEIDÄT HÄN VEI SIELTÄ POIS JA JOHDATTI MEIDÄT SIIHEN MAAHAN, jonka hän valalla vannoen oli luvannut meidän isillemme, ja antoi sen meille" (5. Moos. 6).
"KUN HERRA, SINUN JUMALASI, VIE SINUT SIIHEN MAAHAN, JOTA MENET OTTAMAAN OMAKSESI, JA KUN HÄN SINUN TIELTÄSI KARKOITTAA SUURET KANSAT... JA KUN HERRA, SINUN JUMALASI, ANTAA NE SINULLE ALTTIIKSI JA SINÄ VOITAT NE...
Ei Herra sentähden ole mielistynyt teihin ja valinnut teitä, että te olisitte lukuisammat kaikkia muita kansoja, sillä tehän olette kaikkia muita kansoja vähälukuisemmat, vaan sentähden, että Herra rakasti teitä ja tahtoi pitää valan, jonka hän oli vannonut teidän isillenne; NIIN HERRA VEI TEIDÄT POIS VÄKEVÄLLÄ KÄDELLÄ JA VAPAHTI SINUT ORJUUDEN PESÄSTÄ, FARAON, EGYPTIN KUNINKAAN, KÄSISTÄ" (5. Moos. 7: 1;7-).
"JA HERRA ON POISTAVA SINUSTA KAIKKI SAIRAUDET..." (5. Moos. 7: 15).
"...muista, mitä Herra, sinun Jumalasi, teki faraolle ja kaikille egyptiläisille, ja niitä suuria koettelemuksia, jotka sinä näit omin silmin, ja niitä tunnustekoja ja ihmeitä ja SITÄ VÄKEVÄÄ KÄTTÄ JA OJENNETTUA KÄSIVARTTA, JOILLA HERRA, SINUN JUMALASI, VEI SINUT POIS. Samoin on Herra, sinun Jumalasi, tekevä kaikille niille kansoille, joita sinä pelkäät...
ÄLÄ HEITÄ SÄIKÄHDY, SILLÄ HERRA, SINUN JUMALASI, ON SINUN KESKELLÄSI, SUURI JA PELJÄTTÄVÄ JUMALA" (5. Moos. 7: 18-).
"Ja muista kaikki, mitä on tapahtunut sillä tiellä, JOTA HERRA, SINUN JUMALASI, NÄINÄ NELJÄNÄKYMMENENÄ VUOTENA ON SINUA KULJETTANUT ERÄMAASSA nöyryyttääksensä sinua ja koetellaksensa sinua ja tietääksensä, mitä sinun sydämessäsi on: tahdotko noudattaa hänen käskyjänsä vai etkö...
...opettaaksensa sinut ymmärtämään, ETTÄ IHMINEN EI ELÄ AINOASTAAN LEIVÄSTÄ, VAAN JOKAISESTA SANASTA, JOKA HERRAN SUUSTA LÄHTEE...
SILLÄ HERRA, SINUN JUMALASI, VIE SINUT HYVÄÄN MAAHAN...
...niin älköön sydämesi ylpistykö, äläkä unhota HERRAA, SINUN JUMALAASI, JOKA VEI SINUT POIS EGYPTIN MAASTA, ORJUUDEN PESÄSTÄ, KULJETTI SINUA SUURESSA JA HIRMUISESSA...ERÄMAASSA... " (5. Moos. 8).
"Niin tiedä nyt, että HERRA, SINUN JUMALASI, KÄY SINUN EDELLÄSI NIINKUIN KULUTTAVA TULI...
...KUN HERRA, SINUN JUMALASI, TYÖNTÄÄ HEIDÄT SINUN TIELTÄSI...
Ja Herra sanoi minulle: 'Nouse ja astu nopeasti täältä alas, sillä sinun kansasi, jonka sinä veit pois Egyptistä, on turmion tehnyt...
...Herra, Herra, älä tuhoa KANSAASI JA PERINTÖOSAASI, JONKA SINÄ SUURUUDESSASI VAPAHDIT JA JONKA SINÄ VEIT POIS EGYPTISTÄ VÄKEVÄLLÄ KÄDELLÄ...
...ettei sanottaisi... 'Koska Herra ei kyennyt viemään heitä...
...ovathan he sinun kansasi ja perintöosasi, JONKA SINÄ VEIT SIELTÄ POIS SUURELLA VOIMALLASI JA OJENNETULLA KÄSIVARRELLASI" (5. Moos. 9).
"Ja Herra sanoi minulle: 'Nouse ja lähde, kulje kansan edellä, että he menevät ja ottavat omakseen maan...
HÄN ON SINUN YLISTYKSESI, JA HÄN ON SINUN JUMALASI, JOKA ON TEHNYT SINULLE NE SUURET JA PELJÄTTÄVÄT TEOT, JOTKA SINUN SILMÄSI OVAT NÄHNEET" (5. Moos. 10: 11;21).
"JA KUN HERRA, SINUN JUMALASI, ON VIENYT SINUT SIIHEN MAAHAN, jota sinä nyt menet omaksesi ottamaan..." (5. Moos. 11: 29).
"Mutta se profeetta tai unennäkijä surmattakoon, sillä hän on julistanut luopumusta Herrasta, teidän Jumalastanne, JOKA VEI TEIDÄT POIS EGYPTIN MAASTA JA VAPAHTI SINUT ORJUUDEN PESÄSTÄ...
...sillä hän koetti saada sinut luopumaan Herrasta, sinun Jumalastasi, JOKA VEI SINUT POIS EGYPTIN MAASTA, ORJUUDEN PESÄSTÄ" (5. Moos. 13: 5,10).
"Muista, että itse olit orjana Egyptin maassa ja ETTÄ HERRA, SINUN JUMALASI, VAPAHTI SINUT..." (5. Moos. 15: 15).
"Ota vaari aabib-kuusta ja vietä pääsiäinen Herran, sinun Jumalasi, kunniaksi, sillä aabib-kuussa HERRA, SINUN JUMALASI, VEI SINUT POIS EGYPTISTÄ, YÖLLÄ" (5. Moos. 16: 1).
"Jos lähdet sotaan vihollisiasi vastaan ja näet hevosia ja sotavaunuja ja sotajoukon, joka on sinua suurempi, niin älä pelkää heitä, SILLÄ HERRA, SINUN JUMALASI, ON SINUN KANSSASI, HÄN, JOKA JOHDATTI SINUT EGYPTIN MAASTA...
...sillä Herra, teidän Jumalanne, käy teidän kanssanne, sotii teidän puolestanne vihollisianne vastaan ja antaa teille voiton" (5. Moos. 20: 1,4).
"Sillä Herra, sinun Jumalasi, VAELTAA LEIRISSÄ AUTTAAKSENSA SINUA JA ANTAAKSEEN VIHOLLISESI SINULLE ALTTIIKSI; sentähden olkoon sinun leirisi pyhä, ettei hän näkisi sinun keskuudessasi mitään häpeällistä tai kääntyisi pois sinusta" (5. Moos. 23: 14).
"Älä vääristä muukalaisen äläkä orvon oikeutta, äläkä ota lesken vaatteita pantiksi. Muista, että itse olit orjana Egyptissä ja että HERRA, SINUN JUMALASI, SINUT SIELTÄ VAPAHTI; sentähden minä käsken sinua näin tekemään" (5. Moos. 24: 17-18).
"Silloin me huusimme Herran, isiemme Jumalan, puoleen, ja Herra kuuli meidän huutomme ja näki meidän kurjuutemme, vaivamme ja kärsimämme sorron.
JA HERRA VEI MEIDÄT POIS EGYPTISTÄ VÄKEVÄLLÄ KÄDELLÄ JA OJENNETULLA KÄSIVARRELLA, SUURELLA PELJÄTYKSELLÄ, TEHDEN TUNNUSTEKOJA JA IHMEITÄ. JA HÄN TOI MEIDÄT TÄHÄN PAIKKAAN JA ANTOI MEILLE TÄMÄN MAAN, MAAN, JOKA VUOTAA MAITOA JA METTÄ" (5. Moos. 26: 7-9).
"Ja Mooses kutsui kokoon kaiken Israelin ja sanoi heille: 'Te olette nähneet kaiken, minkä HERRA TEKI teidän silmienne edessä Egyptin maassa faraolle ja kaikille hänen palvelijoilleen ja koko hänen maalleen, ne suuret koettelemukset, jotka sinun silmäsi näkivät, ne suuret tunnusteot ja ihmeet.
MUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN ASTI HERRA EI OLE VIELÄ ANTANUT TEILLE SYDÄNTÄ YMMÄRTÄÄKSENNE JA SILMIÄ NÄHDÄKSENNE JA KORVIA KUULLAKSENNE.
JA MINÄ KULJETIN TEITÄ ERÄMAASSA NELJÄKYMMENTÄ VUOTTA: teidän vaatteenne eivät kuluneet yltänne, eivätkä kengät kuluneet jalassasi... JOTTA TIETÄISITTE, ETTÄ MINÄ OLEN HERRA, TEIDÄN JUMALANNE" (5. Moos. 29: 2-).
"Mistä tämä hänen suuri vihansa hehku? ... siitä, että he hylkäsivät Herran, isiensä Jumalan, liiton, JONKA HÄN TEKI HEIDÄN KANSSANSA VIEDESSÄÄN HEIDÄT POIS EGYPTIN MAASTA..." (5. Moos. 29: 24-25).
"... niin Herra, sinun Jumalasi, kääntää sinun kohtalosi ja armahtaa sinua; HERRA, SINUN JUMALASI, KOKOAA SINUT JÄLLEEN KAIKISTA KANSOISTA, JOIDEN SEKAAN HÄN ON SINUT HAJOTTANUT...
...JA HERRA, SINUN JUMALASI, TUO SINUT SIIHEN MAAHAN..." (5. Moos. 30).
"MUTTA HERRA, SINUN JUMALASI, KULKEE SINUN EDELLÄSI. HÄN TUHOAA NÄMÄ KANSAT SINUN TIELTÄSI, JA SINÄ LASKET HEIDÄT VALTASI ALLE. Joosua kulkee sinun edelläsi, niinkuin HERRA ON PUHUNUT...
...olkaa lujat ja rohkeat, älkää peljätkö älkääkä säikähtykö heitä, SILLÄ HERRA, SINUN JUMALASI, KÄY ITSE SINUN KANSSASI; HÄN EI JÄTÄ EIKÄ HYLKÄÄ SINUA...
Ja Mooses kutsui Joosuan ja sanoi hänelle koko Israelin läsnä ollessa: 'Ole luja ja rohkea, sillä sinä viet tämän kansan siihen maahan, jonka Herra heidän isillensä vannotulla valalla on luvannut antaa heille, ja sinä jaat sen heille perinnöksi.
JA HERRA ITSE KÄY SINUN EDELLÄSI, HÄN ON SINUN KANSSASI, HÄN EI JÄTÄ SINUA EIKÄ HYLKÄÄ SINUA; älä pelkää äläkä arkaile...
SILLÄ MINÄ VIEN HEIDÄT SIIHEN MAAHAN, JONKA MINÄ VALALLA VANNOEN OLEN LUVANNUT HEIDÄN ISILLENSÄ..." (5. Moos. 31: 3-8,20).
"Sillä Herran kansa on hänen osuutensa, Jaakob on hänen perintöosansa.
Erämaasta hän löysi hänet, autiosta, ulvovasta korvesta; HÄN OTTI HÄNET SUOJAANSA JA HOITOONSA, VARJELI HÄNTÄ KUIN SILMÄTERÄÄNSÄ.
Niinkuin kotka kiihoittaa pesuettaan lentoon ja liitelee poikastensa suojana, niin hän levitti siipensä, OTTI HÄNET JA KANTOI HÄNTÄ SULILLANSA.
HERRA YKSIN JOHDATTI HÄNTÄ...
HERRA YKSIN JOHDATTI HÄNTÄ...
HÄN KULJETTI HÄNET MAAN KUKKULOIDEN YLI JA RUOKKI HÄNTÄ..." (5. Moos. 32).
"Autuas olet sinä, Israel; kuka on sinun veroisesi! Sinä olet kansa, JOTA HERRA AUTTAA, HÄN, JOKA ON SINUN KILPESI JA SUOJASI, SINUN MIEKKASI JA KORKEUTESI..." (5. Moos. 33: 29).
"Mutta Israelissa ei enää noussut yhtäkään sellaista profeettaa kuin Mooses, jonka kanssa Herra seurusteli kasvoista kasvoihin;
ei ketään, joka olisi tehnyt sellaisia tunnustekoja ja ihmeitä, kuin hän Herran lähettämänä teki Egyptin maassa faraolle ja kaikille hänen palvelijoillensa, koko hänen maallensa;
ei ketään, jolla olisi ollut niin väkevä käsi ja joka olisi tehnyt niin suuria, peljästyttäviä tekoja, kuin hän teki koko Israelin silmien edessä" (5. Moos. 34: 10-12).
"Herran palvelijan Mooseksen kuoltua sanoi Herra Joosualle, Nuunin pojalle, Mooseksen palvelijalle, näin:
'Minun palvelijani Mooses on kuollut, nouse siis ja mene tämän Jordanin yli, sinä ja kaikki tämä kansa, siihen maahan, jonka minä annan heille, israelilaisille.
Jokaisen paikan, johon te jalkanne astutte, MINÄ ANNAN TEILLE, niinkuin olen Moosekselle puhunut...
Ei kukaan kestä sinun edessäsi kaikkena elinaikanasi. Niinkuin MINÄ OLIN MOOSEKSEN KANSSA, NIIN MINÄ OLEN SINUNKIN KANSSASI; MINÄ EN JÄTÄ SINUA ENKÄ HYLKÄÄ SINUA.
Ole luja ja rohkea: sillä sinä jaat tälle kansalle perinnöksi sen maan, jonka minä heidän isillensä vannotulla valalla olen luvannut antaa heille.
Ole vain luja ja rohkea ja noudata tarkoin kaikessa sitä lakia, jonka minun palvelijani Mooses on sinulle antanut...
...SILLÄ HERRA, SINUN JUMALASI, ON SINUN KANSSASI, MISSÄ IKINÄ KULJETKIN" (Joos. 1).
"Niinkuin me olemme kaikessa totelleet Moosesta, niin me tottelemme sinuakin. Olkoon vain Herra, sinun Jumalasi, sinun kanssasi, niinkuin hän oli Mooseksen kanssa" (Joos. 1: 17).
"Minä tiedän, että Herra antaa teille tämän maan ja että kauhu teitä kohtaan on vallannut meidät ja että kaikki maan asukkaat menehtyvät pelkoon teidän edessänne...
...sillä Herra, teidän Jumalanne, on Jumala ylhäällä taivaassa ja alhaalla maan päällä" (Joos. 2: 9-11).
"Tästä saatte tietää, ETTÄ ELÄVÄ JUMALA ON TEIDÄN KESKELLÄNNE JA KARKOITTAA TEIDÄN TIELTÄNNE..." (Joos. 3: 10).
"Ja papit, jotka kantoivat arkkia, seisoivat keskellä Jordania, kunnes oli suoritettu kaikki, mitä Herra oli käskenyt Joosuan puhua kansalle, kaikki tyynni, mistä Mooses oli Joosualle käskyn antanut, ja kansa kulki nopeasti virran yli..." (Joos. 4: 10).
"Kun lapsenne vastaisuudessa kysyvät isiltään ja sanovat: 'Mitä nämä kivet merkitsevät?',
niin ilmoittakaa se lapsillenne ja sanokaa: 'Israel kulki tämän Jordanin poikki kuivaa myöten,
koska HERRA, TEIDÄN JUMALANNE, KUIVASI JORDANIN VEDET TEIDÄN TIELTÄNNE, KUNNES OLITTE KULKENEET VIRRAN POIKKI, SAMOINKUIN HERRA, TEIDÄN JUMALANNE, TEKI KAISLAMERELLE, JONKA HÄN KUIVASI MEIDÄN TIELTÄMME, KUNNES OLIMME KULKENEET SEN POIKKI..." (Joos. 4: 21-23).
"Mutta seuraavana päivänä lakkasi manna, koska he söivät sen maan tuotteita; eivätkä israelilaiset enää saaneet mannaa, vaan he söivät sinä vuonna Kanaanin maan satoa" (Joos. 5: 12).
"Niin Herra sanoi Joosualle: 'Katso, minä annan sinun käsiisi Jerikon sekä sen kuninkaan ja sotaurhot... (Joos. 6: 2).
"EIKÄ OLE OLLUT SEN PÄIVÄN VERTAISTA, EI ENNEN EIKÄ JÄLKEEN, JONA HERRA NÄIN KUULI IHMISEN ÄÄNTÄ; SILLÄ HERRA SOTI ISRAELIN PUOLESTA" (Joos. 10: 14).
"EI JÄÄNYT TÄYTTÄMÄTTÄ AINOAKAAN KAIKISTA NIISTÄ LUPAUKSISTA, JOTKA HERRA OLI ANTANUT ISRAELIN HEIMOLLE, VAAN KAIKKI TOTEUTUI" (Joos. 21: 45).
"Ja te olette itse nähneet kaiken, mitä Herra, teidän Jumalanne, on tehnyt kaikille näille kansoille, jotka hän on karkoittanut teidän tieltänne; SILLÄ HERRA, TEIDÄN JUMALANNE, ON ITSE SOTINUT TEIDÄN PUOLESTANNE...
JA HERRA, TEIDÄN JUMALANNE, TYÖNTÄÄ ITSE NE POIS TEIDÄN EDESTÄNNE JA KARKOITTAA NE TEIDÄN TIELTÄNNE, niin että te otatte omaksenne heidän maansa, niinkuin Herra, teidän Jumalanne, on teille puhunut" (Joos. 23).
"Sitten minä lähetin Mooseksen ja Aaronin ja rankaisin Egyptiä sillä, MITÄ MINÄ SIELLÄ TEIN, JA SENJÄLKEEN MINÄ VEIN TEIDÄT SIELTÄ POIS.
JA KUN MINÄ VEIN TEIDÄN ISÄNNE POIS EGYPTISTÄ JA TE OLITTE SAAPUNEET MEREN RANNALLE...
...TE OMIN SILMIN NÄITTE, MITÄ MINÄ TEIN EGYPTILÄISILLE...
...TOIN MINÄ TEIDÄT...
...JA MINÄ ANNOIN TEILLE MAAN, JOSTA SINÄ ET OLLUT VAIVAA NÄHNYT, JA KAUPUNKEJA, JOITA TE ETTE OLLEET RAKENTANEET...
...SILLÄ HERRA ON MEIDÄN JUMALAMME, JOKA JOHDATTI MEIDÄT JA MEIDÄN ISÄMME POIS EGYPTIN MAASTA, ORJUUDEN PESÄSTÄ, JA JOKA TEKI MEIDÄN SILMIEMME EDESSÄ SUURET TUNNUSTEOT JA AINA VARJELI MEITÄ SILLÄ TIELLÄ...
...Ja Israel palveli Herraa Joosuan koko elinajan ja niiden vanhinten koko elinajan, jotka elivät vielä kauan Joosuan jälkeen ja tunsivat kaikki ne teot, jotka Herra oli Israelille tehnyt" (Joos. 24).
"Myöskin Joosefin heimo lähti liikkeelle; se lähti Beeteliin, JA HERRA OLI HEIDÄN KANSSANSA" (Tuom. 1: 22).
"Ja Herran enkeli tuli Gilgalista ylös Bookimiin. Ja hän sanoi: 'MINÄ JOHDATIN TEIDÄT EGYPTISTÄ JA TOIN TEIDÄT MAAHAN, jonka minä valalla vannoen olin luvannut teidän isillenne, ja sanoin: Minä en riko liittoani teidän kanssanne ikinä.
Te taas älkää tehkö liittoa tämän maan asukasten kanssa, vaan kukistakaa heidän alttarinsa.' MUTTA TE ETTE OLE KUULLEET MINUN ÄÄNTÄNI. MITÄ OLETTEKAAN TEHNEET!" (Tuom. 2: 1-2).
"Ja kun koko sekin sukupolvi oli tullut kootuksi isiensä tykö, nousi heidän jälkeensä toinen sukupolvi, JOKA EI TUNTENUT HERRAA EIKÄ NIITÄ TEKOJA, JOTKA HÄN OLI ISRAELILLE TEHNYT...
...Niin israelilaiset tekivät sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä...
...ja hylkäsivät Herran, isiensä Jumalan, JOKA OLI VIENYT HEIDÄT POIS EGYPTIN MAASTA, ja lähtivät kulkemaan muiden jumalien jäljessä..." (Tuom.2: 10-12).
"Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: MINÄ JOHDATIN TEIDÄT POIS EGYPTISTÄ JA VEIN TEIDÄT POIS ORJUUDEN PESÄSTÄ..." (Tuom.6: 8).
"Niin Gideon vastasi hänelle: 'Oi, Herrani, jos Herra on meidän kanssamme, miksi sitten tämä kaikki on meitä kohdannut? Ja missä ovat kaikki hänen ihmeelliset tekonsa, joista isämme ovat meille kertoneet sanoen: HERRA ON JOHDATTANUT MEIDÄT TÄNNE EGYPTISTÄ? Mutta nyt Herra on hyljännyt meidät ja antanut meidät Midianin kouriin.'
Silloin Herra kääntyi häneen ja sanoi: 'MENE TÄSSÄ VOIMASSASI JA VAPAUTA ISRAEL MIDIANIN KOURISTA; MINÄ LÄHETÄN SINUT.'
...MINÄ OLEN SINUN KANSSASI, JA SINÄ VOITAT..." (Tuom. 6: 13-).
"Niillä kolmellasadalla miehellä, jotka latkivat, MINÄ VAPAUTAN TEIDÄT..." (Tuom. 7: 7).
"...niin Herra käänsi toisen miekan toista vastaan..." (Tuom. 7: 22).
"Niin Israelin miehet sanoivat Gideonille: 'Hallitse sinä meitä, sekä sinä itse että sinun poikasi ja poikasi poika; sillä sinä olet vapauttanut meidät Midianin käsistä'.
Mutta Gideon vastasi heille: 'En minä ole hallitseva teitä, eikä minun poikani ole hallitseva teitä, HERRA ON TEITÄ HALLITSEVA" (Tuom. 8: 22-23).
"Eivätkä israelilaiset enää muistaneet Herraa, Jumalaansa, joka oli pelastanut heidät kaikkien heidän vihollistensa käsistä, jotka asuivat heidän ympärillään" (Tuom. 8: 34).
"Siihen aikaan ei ollut kuningasta Israelissa, ja jokainen teki sitä, mikä hänen omasta mielestään oli oikein" (Tuom. 17: 6).
"Mitä olemme kuulleet, minkä olemme saaneet tietää ja mitä isämme ovat meille kertoneet,
sitä me emme heidän lapsiltansa salaa, vaan kerromme tulevalle polvelle HERRAN YLISTETTÄVISTÄ TEOISTA, HÄNEN VOIMASTANSA JA IHMEISTÄNSÄ, JOTKA HÄN ON TEHNYT...
että jälkipolvi saisi ne tietää, saisivat tietää vastedes syntyvät lapset, ja nekin nousisivat ja kertoisivat niistä lapsillensa.
NIIN ETTÄ NÄMÄ PANISIVAT USKALLUKSENSA JUMALAAN EIVÄTKÄ UNHOTTAISI JUMALAN TEKOJA, VAAN OTTAISIVAT HÄNEN KÄSKYISTÄNSÄ VAARIN.
Ja niin ei heistä tulisi, niinkuin heidän isistänsä, kapinoitseva ja niskoitteleva polvi, sukupolvi, jonka sydän ei pysynyt lujana ja JONKA HENKI EI PYSYNYT USKOLLISENA JUMALALLE...
Heidän isiensä nähden HÄN IHMEITÄ TEKI Egyptin maassa Sooanin kedolla. HÄN HALKAISI MEREN JA VEI HEIDÄT SEN LÄPI, HÄN SEISOTTI VEDET ROUKKIOKSI.
HÄN JOHDATTI HEITÄ PÄIVÄN AIKAAN PILVELLÄ JA TULEN VALOLLA KAIKET YÖT.
HÄN HALKOI KALLIOT ERÄMAASSA JA JUOTTI HEITÄ RUNSAASTI, KUIN SYVISTÄ VESISTÄ.
HÄN JUOKSUTTI PUROJA KALLIOSTA JA VUODATTI VIRTANAAN VETTÄ...
He kiusasivat Jumalaa sydämessänsä... 'Voikohan Jumala kattaa pöydän erämaassa?...
...koska he eivät USKONEET JUMALAAN EIVÄTKÄ LUOTTANEET HÄNEN APUUNSA...
...He muistivat, että JUMALA OLI HEIDÄN KALLIONSA JA ETTÄ JUMALA, KORKEIN, OLI HEIDÄN LUNASTAJANSA.
Mutta he pettivät häntä suullaan ja valhettelivat hänelle kielellänsä; sillä heidän sydämensä ei ollut vakaa häntä kohtaan, eivätkä he olleet uskolliset hänen liitossansa...
HE EIVÄT MUISTANEET HÄNEN KÄTTÄNSÄ, EIVÄT SITÄ PÄIVÄÄ, JONA HÄN PÄÄSTI HEIDÄT AHDISTAJASTA,
"Mutta kansansa HÄN PANI LIIKKEELLE kuin lampaat ja JOHDATTI heitä erämaassa kuin laumaa.
Hän johti heitä turvallisesti, heidän ei tarvinnut peljätä; mutta heidän vihollisensa peitti meri.
JA HÄN VEI HEIDÄT pyhälle alueellensa, vuorelle, jonka hänen oikea kätensä oli hankkinut.
HÄN KARKOITTI pakanat pois heidän tieltänsä..." (Ps. 78).
"Kuuntele, Israelin paimen. Sinä, joka johdat Joosefia niinkuin lammaslaumaa...
SINÄ SIIRSIT VIINIPUUN EGYPTISTÄ, SINÄ KARKOITIT PAKANAT JA ISTUTIT SEN. SINÄ RAIVASIT SILLE SIJAN, SE JUURTUI JA TÄYTTI MAAN..." (Ps. 80: 9-10).
"Kysykää Herraa ja hänen voimaansa, etsikää alati hänen kasvojansa.
Muistakaa hänen ihmetöitänsä, JOTKA HÄN ON TEHNYT, HÄNEN IHMEITÄNSÄ JA HÄNEN SUUNSA TUOMIOITA...
'SINULLE MINÄ ANNAN KANAANIN MAAN, se olkoon teidän perintöosanne'.
HÄN EI SALLINUT KENENKÄÄN HEITÄ VAHINGOITTAA...
'ÄLKÄÄ KOSKEKO MINUN VOIDELTUIHINI, ÄLKÄÄ TEHKÖ PAHAA MINUN PROFEETOILLENI'.
"HÄN LÄHETTI MOOSEKSEN, palvelijansa, ja Aaronin, jonka hän oli valinnut.
NÄMÄ TEKIVÄT HÄNEN TUNNUSTEKONSA HEIDÄN KESKELLÄÄN, tekivät ihmeitä Haamin maassa.
...HÄN LÄHETTI PIMEYDEN...
...HÄN MUUTTI...
...HÄN KÄSKI...
...HÄN ANTOI...
...HÄN HÄVITTI...
...HÄN MURSKASI...
...HÄN KÄSKI...
...HÄN SURMASI...
...SITTEN HÄN VEI ISRAELIN SIELTÄ...
...HÄN LEVITTI SUOJAKSI PILVEN JA TULEN VALAISEMAAN YÖTÄ...
...HE PYYSIVÄT, JA HÄN PANI TULEMAAN VIIRIÄISET...
...JA HÄN RAVITSI HEITÄ TAIVAAN LEIVÄLLÄ...
...HÄN AVASI KALLION, JA VETTÄ VUOTI...
...NIIN HÄN VEI KANSANSA POIS SEN ILOITESSA, JA VALITTUNSA HEIDÄN RIEMUITESSAAN.
JA HÄN ANTOI HEILLE pakanain maat, ja he ottivat omaksensa kansojen vaivannäöt,
että he noudattaisivat hänen käskyjänsä ja ottaisivat hänen laeistansa vaarin. Halleluja!" (Ps. 105).
"HÄN VEI HEIDÄT ULOS PIMEYDESTÄ JA SYNKEYDESTÄ, HÄN KATKAISI HEIDÄN KAHLEENSA...
HÄN LÄHETTI SANANSA JA PARANSI HEIDÄT JA PELASTI HEIDÄT HAUDASTA...
JOKA VIISAS ON, SE OTTAKOON NÄISTÄ VAARIN JA AJATELKOON HERRAN ARMOTEKOJA" (Ps. 107).
"Kaikissa heidän ahdistuksissansa oli hänelläkin ahdistus, ja hänen kasvojensa enkeli vapahti heidät.
RAKKAUDESSAAN JA SÄÄLIVÄISYYDESSÄÄN HÄN LUNASTI HEIDÄT, NOSTI HEITÄ JA KANTOI HEITÄ KAIKKINA MUINAISINA PÄIVINÄ...
Silloin hänen kansansa muisti muinaisia päiviä, muisti Moosesta:
MISSÄ ON HÄN, JOKA TOI HEIDÄT YLÖS MERESTÄ, HEIDÄT YNNÄ HÄNEN LAUMANSA PAIMENEN? MISSÄ ON TÄMÄ, JOKA PANI TÄMÄN SYDÄMEEN PYHÄN HENKENSÄ; HÄN, JOKA ANTOI KUNNIANSA KÄSIVARREN KULKEA MOOSEKSEN OIKEALLA PUOLELLA, JOKA HALKAISI VEDET HEIDÄN EDESTÄNSÄ TEHDÄKSEEN ITSELLENSÄ IANKAIKKISEN NIMEN;
HÄN, JOKA KULJETTI HEITÄ SYVYYKSISSÄ...
Niinkuin karja astuu alas laaksoon, NIIN VEI HERRAN HENKI HEIDÄT LEPOON.
NIIN SINÄ OLET KANSAASI JOHDATTANUT, TEHDÄKSESI ITSELLESI KUNNIALLISEN NIMEN..." (Jes. 63).
"NÄIN SANOO HERRA:
Minä muistan sinun nuoruutesi armauden, morsiusaikasi rakkauden, KUINKA SINÄ SEURASIT MINUA ERÄMAASSA, maassa, jossa ei kylvöä tehdä...
...HE EIVÄT KYSYNEET: 'MISSÄ ON HERRA, JOKA TOI MEIDÄT POIS EGYPTIN MAASTA, JOKA JOHDATTI MEITÄ ERÄMAASSA, arojen ja kuilujen maassa, kuivuuden ja synkeyden maassa, maassa, jossa ei kukaan kulje eikä yksikään ihminen asu?'
MINÄ TOIN TEIDÄT HEDELMÄTARHOJEN MAAHAN SYÖMÄÄN SEN HYVYYTTÄ...
...Sillä minun kansani on tehnyt kaksinkertaisen synnin; MINUT, ELÄVÄN VEDEN LÄHTEEN, HE OVAT HYLJÄNNEET, ja ovat hakanneet itselleen vesisäiliöitä, särkyviä säiliöitä, jotka eivät vettä pidä...
...EIKÖ TÄTÄ TEE SINULLE SE, ETTÄ SINÄ HYLKÄÄT HERRAN, SINUN JUMALASI, SILLOIN KUN HÄN TAHTOO SINUA TIELLÄ KULJETTAA?" (Jer. 2).
"NÄIN SANOO HERRA, ISRAELIN JUMALA: Kirottu olkoon se mies, joka ei kuule tämän liiton sanoja,
jonka minä sääsin teidän isillenne silloin, KUN MINÄ VEIN HEIDÄT POIS EGYPTIN MAASTA, RAUTAPÄTSISTÄ, ja sanoin: Kuulkaa minun ääntäni, JA TEHKÄÄ AIVAN NIIN, KUIN MINÄ KÄSKEN TEIDÄN TEHDÄ, niin te olette minun kansani ja minä olen teidän Jumalanne
ja pidän valan, jonka olen vannonut teidän isillenne LUVATEN ANTAA HEILLE MAAN, JOKA VUOTAA MAITOA JA METTÄ...
Sillä minä varoittamalla varoitin teidän isiänne silloin, KUN MINÄ JOHDATIN HEIDÄT POIS EGYPTIN MAASTA..." (Jer. 11).
"JA MINÄ JOHDATIN TEIDÄT EGYPTIN MAASTA JA KULJETIN TEITÄ ERÄMAASSA..." (Aam. 2: 10).
"Minä olen nähnyt kansani kurjuuden Egyptissä ja kuullut heidän huokauksensa, JA MINÄ OLEN ASTUNUT ALAS VAPAUTTAMAAN HEIDÄT. Ja nyt, tule tänne, MINÄ LÄHETÄN SINUT EGYPTIIN.
Tämän Mooseksen, jonka he kielsivät sanoen: 'Kuka sinut on asettanut päämieheksi ja tuomariksi?', hänet Jumala lähetti päämieheksi ja lunastajaksi sen enkelin kautta, joka hänelle orjantappurapensaassa oli ilmestynyt.
Hän johdatti heidät sieltä pois, tehden ihmeitä ja tunnustekoja Egyptin maassa ja Punaisessa meressä ja erämaassa neljänäkymmenenä vuotena...
...JA HÄN SAI ELÄVIÄ SANOJA MEILLE ANNETTAVIKSI.
Mutta häntä meidän isämme eivät tahtoneet totella...
...'Tee meille jumalia, jotka käyvät meidän edellämme, sillä me emme tiedä, mitä on tapahtunut Moosekselle, hänelle, joka johdatti meidät Egyptin maasta' (Apt. 7).
"Älkää luulko, että minä olen syyttävä teitä Isän tykönä; teillä on syyttäjänne, Mooses, johon te panette toivonne.
Sillä jos te Moosesta uskoisitte, niin te uskoisitte minua;
SILLÄ MINUSTA HÄN ON KIRJOITTANUT
Mutta jos te ette usko hänen kirjoituksiaan, kuinka te uskoisitte minun sanojani?" (Joh. 5: 46).
"Totisesti, totisesti minä sanon teille: EI MOOSES ANTANUT TEILLE SITÄ LEIPÄÄ TAIVAASTA, VAAN MINUN ISÄNI ANTAA TEILLE TAIVAASTA TOTISEN LEIVÄN..." (Joh. 6: 32).
"Sillä minä en tahdo, veljet, pitää teitä tietämättömänä siitä, että isämme olivat kaikki pilven alla ja kulkivat kaikki meren läpi
ja saivat kaikki kasteen Moosekseen pilvessä ja meressä
ja söivät kaikki samaa hengellistä ruokaa
ja joivat kaikki samaa hengellistä juomaa. SILLÄ HE JOIVAT HENGELLISESTÄ KALLIOSTA, JOKA HEITÄ SEURASI; JA SE KALLIO OLI KRISTUS" (1. Kor. 10: 1-4).