Miksi ihminen masentuu?

Tunneperäisen masennuksen syyt ovat yleensä hyvin 'normaaleja', joista liian vähäinen lepo ja tarvittavan ravinnon puute lienevät tavallisimmat. Näkisin masennukseen yleisesti ottaen olevan olemassa kolme pääsyytä:

Ensinnäkin: Jos ihminen ei saa riittävää lepoa, yöunta, (syystä tai toisesta), niin elimistö ei pääse palautumaan päivän rasituksista, jolloin seurauksena on masennus (väsymyksen seurauksena) ja hermostuneisuus ja pahimmassa tapauksessa jopa täydellinen 'burn out'. Levon puutteen syynä voi olla esim. taloudellisten ongelmien tai avioeron aiheuttama ahdistuneisuus ja unettomuus tai työn aiheuttama stressi ja etenkin nuorilla myös ympäristön epäsuotuisa vaikutus (koulukiusaaminen, riitelevät vanhemmat jne.). Levon puutteen todellinen syy tulisi aina selvittää ja hakea tarvittaessa apua ammattiauttajilta unettomuuteen, masentuneisuuteen tai ahdistuneisuuteen (esim. mielenterveystoimistot, seurakuntien sielunhoitajat). Apua tulisi rohjeta hakea mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ennen kuin ongelmat pääsevät todella pahoiksi. Riittävän levon merkitystä ei tulisi koskaan aliarvioida.

Millään kofeiinitableteilla ym. lääkkeillä ei koskaan saisi siirtää luonnollista unen tarvetta. Ei kai kukaan halua ottaa lisäksi psyykelääkkeitä (mielialalääkettä) pitääkseen myös psyykeen 'hereillä'?

Toiseksi: Ihmisen aivotoiminta on hyvin monimutkaista kemiallista toimintaa ja tarvittavien ravinnosta saatavien rakennusaineiden (kuten magnesiumin puute) tai aivojen välittäjäaineiden puute (kuten serotoniini) tekevät ihmisen väsyneeksi ja / tai masentuneeksi. Myös riittävä hapen saanti (liikunta) ja oikea nestetasapaino kuuluvat aivotoiminnan välttämättömiin edellytyksiin.

Kolmanneksi: Vasta viimeisenä syynä näkisin sairaudeksi luokiteltavan masennuksen, joka on hyvin vakava masennustila. Haluaisin vielä mainita ja erottaa toisistaan nuorilla hyvin yleisen normaaliksi katsottavan tunneperäisen masentuneisuuden ja sairaudeksi katsottavan nuoruusiän masennuksen, joka on hyvin syvä masennustila ja vaatii ehdottomasti aina psykiatrista hoitoa! Vakavassa masesennuksessa ei kysymys kuitenkaan ole mielisairauksista (kuten maanis-depressiivisyys), joiden osuus kokonaisuudesta on kuitenkin mitättömän pieni.

Ennen kuin kenellekään määrätään lääkitystä psyykkisiin ongelmiin, tulisi ensin sulkea pois fyysisten sairauksien tai puutostilojen mahdollisuus! Myös monet fyysisten sairauksien hoidossa käytettävät lääkkeet (esim. verenpainelääkkeet ja hormonit) voivat altistaa masentuneisuudelle. Fyysisistä sairauksista masennus on erityisen yleistä esim. neurologisten sairauksien, diabeteksen, syöpä-, ja sydänsairauksien (esim. ohitusleikkausten) jälkeen sekä kroonisissa kiputiloissa.

Ongelma onkin siinä, että lääkärikunnalla ei ole riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia paneutua masentuneen ihmisen todellisiin ongelmiin, vaan lääkärit joutuvat keskittymään seurauksien hoitamiseen (yleensä psyykelääkkeillä!) tutkimatta masennuksen todellista syytä. Toki syytä on joskus vaikea saada selville ja etenkin alitajunnan osuutta on vaikea tutkia ilman pitkäaikaista terapiaa.

Haluan vielä palata etenkin nuoria vaivaaviin normaaliksi katsottaviin masennustiloihin, jotka aiheutuvat rikkinäisistä tai rikkoutuneista ihmissuhteista (vaikkapa onnettomasti päättyneestä rakkaussuhteesta), hylätyksi tulemisen tunteesta, epäonnistumisen tunteesta, huonosta itsetunnosta, alemmuudentunteesta jne. Yleensä nämä kaikki kohtaavat ainakin jossakin määrin jokaista ihmistä jossakin elämänvaiheessa, joten niitä voidaan pitää aivan normaaleina eikä tällaisissa tapauksissa tarvita mitään lääkitystä. Hyvät ystävät ovatkin verraton apu tällaisen 'masennuksen' kohdatessa! Samoin riittävä lepo, liikunta ja monipuolinen ravinnonsaanti auttavat pääsemään eteen tulevien vaikeuksien ylitse.

"Kurjalle ovat pahoja kaikki päivät, mutta hyvä mieli on kuin alituiset pidot." (Snl. 15: 15).

Ja jos se yhtään lohduttaa, niin suuret Jumalan miehetkin ovat kokeneet joskus masentuneisuutta, vieläpä suurten voittojen jälkeen! Jotkut ovat kokeneet jopa niin syvää masennusta, että ovat pitäneet kuolemaa elämää parempana vaihtoehtona (tuttu tilanne monelle murrosikäiselle nuorelle, vai mitä?), jota se ei kuitenkaan koskaan ole. Jumalalla on jokaisen elämälle tarkoitus ja elämä on aina arvokasta!

Otetaan nyt tähän yhteyteen joitakin jumalanmiesten sanoja. Profeetta Eliasta on kirjoitettu 1. Kun. 19. 4:

"Ja hän toivotti itsellensä kuolemaa ja sanoi: 'Jo riittää, Herra; ota minun henkeni, sillä minä en ole isiäni parempi.'"

Ja profeetta Joonasta on kirjoitettu Joona 4: 3:

"Ja nyt, Herra, ota minun henkeni, sillä kuolema on minulle parempi kuin elämä."

Kaikki jumalanmiehet ovat selvinneet masennuksestaan aikanaan. Miksi et sinäkin selviäisi? Normaali (reaktiivinen) masennus menee kyllä aivan itsekseen ohi. Mutta jos tunnet tarvitsevasi apua (katso vakavan masennuksen tuntomerkit), älä pitkitä avun hakemista!

Huom.! Tätä kirjoitusta ei ole tarkoitettu kaiken kattavaksi psykologiseksi tutkielmaksi masennuksen syistä (olen esim. ohittanut yleisen sisäsyntyisen, tuntemattomista syistä johtuvan, depression käsittelemisen) vaan lähinnä muistuttamaan siitä, että tavallinen masennusta poteva nuori tai ahdistunut aikuinen ei ole millään tavoin mielisairas. Joskus vain olosuhteet tulevat liian raskaiksi ihmisen yksin kantaa ja silloin tulisi ehdottomasti hakeutua ammattiauttajien puoleen. Eikä siitä tulisi tuntea minkäänlaista syyllisyyttä tai häpeää, että on joutunut turvautumaan mielenterveyspalveluihin. Jos olet jonkin seurakunnan aktiivijäsen, niin käänny kuitenkin ensimmäiseksi seurakuntasi sielunhoitajien puoleen. Heillä on riittävästi kokemusta ja myös etäisyyttä asiaan nähdä objektiivisesti, mistä ongelmissasi oikein on kysymys ja useimmissa tapauksissa he varmasti kykenevät auttamaan Sinua.