Mitä minun tulee tehdä Jeesukselle, jota kutsutaan Kristukseksi?

Jumala siunatkoon sinua, veli Vayle. Hyvää huomenta, ystävät. Minä tulen aina liian myöhään. Billy sanoi minulle, että noin kolmekymmentä henkilöä odottaa haastattelua, ja minulla on ollut uskoakseni niistä vain kaksi tai kolme. Minä en yksinkertaisesti selviä niistä kaikista. Te tiedätte, ihmiset odottavat, ja he ovat jo kuukausia olleet listalla. Mutta Herra on tehnyt joitakin suuria asioita. Oi, Hän on meidän Jumalamme, eikö vain?

Minä olen varma, että me kaikki olemme tietoisia siitä suuresta murhenäytelmästä, joka on kohdannut tätä kansakuntaa meidän presidenttimme, herra Kennedyn menettämisen johdosta. Vaikka minä en ole samaa mieltä hänen politiikkansa ja hänen uskontonsa kanssa, ei hän kuitenkaan ole ansainnut kuolla sellaisella tavalla. Ei! Hänen lapsensa ovat nyt ilman isää. Ja vaikka en varmastikaan hyväksy rouva Kennedyn tapaa ja asioita, joita hän tekee — mutta ajatelkaa sitä, että hän on äiti. Hän on menettänyt lapsen, ja hänen oman miehensä veri vuoti hänen syliinsä. Se on kauheata.

Joskus ollaan sitä mieltä, että hän määrää muodin kansakunnalle. Oletteko te koskaan ajatelleet sitä? Se saattaa pitää paikkansa, mutta tiedättekö te, ettei rouva Kennedy ole milloinkaan kuullut yhtäkään näistä sanomista, joissa minä puhun näistä asioista. Jos hän kuulisi yhden näistä sanomista, toimisi hän ehkä toisin. Jotkut meidän sisaristamme, jotka kuulevat ne, eivät siitä huolimatta halua tehdä sen mukaisesti. Hänet on kasvatettu katolisesti ja hän ei tiedä muusta. Se on järjestelmä. Ei mitään katolisia ihmisiä vastaan; se on katolinen järjestelmä, aivan samoin kuin presbyteereillä, metodisteilla, helluntailaisilla ja kaikilla muillakin on järjestelmänsä. On kysymys järjestelmästä, ei ihmisistä.

Olen sitä mieltä, että herra Kennedy on tehnyt hyvää työtä. Sydämessäni tunnen hänen vaimonsa kanssa. Minusta on todella surullista, että kansakunnassamme on rikollisia, jotka tekevät jotakin sen kaltaista.

Jos ei olla yhtä mieltä jonkun henkilön kanssa ja edustetaan omaa näkökantaa, niin silloin se ei toki ole mikään peruste jonkun ihmisen tappamiseksi sellaisen asian tähden. Eräs hänen lapsistansa sanoi: "Nyt minulla ei enää ole ketään, joka leikkii kanssani. Minun isääni ei enää ole." Minä olen aina ajatellut, että eräänä päivänä tämä tulee olemaan minun osani. Useita kertoja, niinkuin te tiedätte, se on melkein tapahtunut. Muissa maissa täytyi asettua minun eteeni, suojelemaan minua siltä, etten tulisi tietyltä etäisyydeltä ammutuksi.

Jos siis joku mies kuolee siten, on se hinta, joka kuuluisuuden tähden eri alueilla maksetaan. Minä luulen, että keskimäärin kai joka neljäs presidentti on murhattu. Minä koen sen hyvin pahana. On häpeä, että meillä täällä Amerikassa on ihminen, joka tekee sellaista.

Niinkuin minä jo sanoin, en minä ollut yhtä mieltä hänen politiikkansa kanssa. Minä en ollut yhtä mieltä hänen ajatuksiensa kanssa siitä, mitä hän yritti tehdä, mutta katsokaahan, hän on toinen ihminen kuin minä. Minä en hyväksynyt hänen uskontonsa systeemiä, aivan varmasti en. Mutta hänet kasvatettiin siten. Sentähden se oli niin. Kuten minä jo olen sanonut, ei hän ehkä olisi ollut sellainen, jos myöskin hän olisi kuullut jotakin muuta.

Meillä on täällä tottumus ajatella jälkeenjääneitä, kuuluvat he meihin tai eivät. Niin me ajattelemme amerikkalaisena seurakuntana, amerikkalaisina. Amerikan kansahan on valinnut herra Kennedyn presidentiksi, ja meillä on demokratia. Minä en äänestänyt herra Kennedyä. Minä äänestin herra Nixonia, koska tunnen hänet henkilökohtaisesti. Minä pidin hänestä ja äänestin häntä, juuri siksi koska pidin hänestä. Mutta tämän maan ihmiset, minun kansalaiseni tässä kansakunnassa, ovat valinneet Herra Kennedyn. Niin, miten he sen tekivät, jää heidän ja Jumalan väliseksi asiaksi. Sen tulee riittää.

Mutta minä olen sitä mieltä, tämän äidin tähden, joka on inhimillinen olento, lasten äiti — rouva Kennedy, me haluamme nyt rukoilla hänen puolestansa. Nouskaamme sen tähden seisomaan.

Herra Jeesus, meillä ihmisillä on sääliä toisiamme kohtaan. Me olemme pahoillamme, Herra, että meidän presidenttimme sellaisella tavalla ammuttiin. Se oli kylmäverinen murha. Me olemme niin pahoillamme, että tämä kansakunta on päätynyt siihen, että meidän maassamme on sellaisia ihmisiä, jotka raa-asti murhaavat toisen ihmisen, niinkuin he myöskin ampuivat tuon värillisen veljen hiljattain. Vain rotuennakkoluulojen perusteella hänet ammuttiin kylmäverisesti kuoliaaksi.

Olemme niin pahoillamme, että sellaisia ihmisiä elää keskuudessamme, Herra. Me — meidän heikkoutemme on johtanut siihen. Me rukoilemme rouva Kennedyn puolesta, presidentin vaimon puolesta. Me tiedämme, että lapset kaipaavat isäänsä, joka joitakin päiviä sitten jätti heidät. Hän oli onnellinen mies, leikki ja telmi heidän kanssansa. Nyt heillä ei enää ole isää. Me muistamme hänen vaimoansa, jonka aviomies kaatui suoraan hänen syliinsä ja jonka veri vuoti hänen puvullensa. Hän oli raskaana.

Herra, me saatamme uskoa, että tuo nainen on väärässä, koska hän määrää tässä kansakunnassa pukeutumisellansa jne muodin. Mutta se saattaisi pitää paikkansa koko Amerikan kansan kohdalla. He haluavat siten. Me rukoilemme tänä aamuna hänen puolestansa, että Sinä auttaisit häntä. Olkoon tässä syvässä surussa ajankohta, jossa hän löytää totuuden, Jeesuksen Kristuksen. Suo se, Herra, sillä Sinä yksin voit antaa rauhan ja lohdutuksen onnettomuuden hetkellä.

Herra, auta meitä edelleenkin olemaan koko sydämestämme kirkas valo. Me emme tiedä, missä hetkessä meillä saattaa olla vaikutus johonkin ihmiseen. Suo että me loistamme Kristuksen valoa, kunnes Hän tulee. Silloin on tuo suuri lammasten Paimen, joka tuntee koko oikeuden, rankaiseva jokaisesta synnistä. Hän on tietävä, kuinka se tulee tehdä. Siihen asti me jätämme toisemme Sinun käsiisi. Sinun rakkautesi ja laupeutesi olkoot meidän yllämme. Jeesuksen nimessä. Aamen.

Niin, minä olen sitä mieltä, ettei kukaan ansaitse kuolla sellaisella tavalla. Herra Lincoln ei ansainnut kuolla sellaisella tavalla; herra McKinley ei ansainnut kuolla siten; Huey Long ei ollut ansainnut kuolla siten — ei kukaan heistä. Minä en usko tähän murhaamiseen. Se on pahaa. Meidän poikamme eivät merten takana taistelleet jonkin senkaltaisen puolesta. Meidän lippuamme ei nostettu jotakin senkaltaista varten. Me emme ole Amerikan kansalaisia tämän kaltaista varten. Ei! Meidän kansakuntamme on kietoutunut ja joutunut syntiin — sen tähden tapahtuvat nämä asiat; se on synti.

No niin, tänään minä opetan kuin pyhäkoulussa. On joitakin asioita, jotka haluaisin mainita seurakunnan edessä. Ensimmäiseksi tahtoisin, että suotte minulle anteeksi, koska minä sunnuntaiaamupäivänä, kun julistan näitä sanomia, aina pidättelen teitä niin kauan. Syy siihen miksi teen sen, on siinä koska minä olen täällä oman kansani keskellä ja esitän opetukset niin terävästi, kuin vain voin. Minä en opeta heitä toisissa paikoissa, vaan siellä minä viittaan vain Evankeliumin perustaviin totuuksiin. Minä en julista näitä voimallisia oppeja muissa paikoissa. Täällä minä tarvitsen joskus kaksi, kolme tuntia käydäkseni lävitse sanomani. Joskus minä pidättelen teitä täällä 12.30 tai 13.00 asti. Se on vähin, mitä tarvitsen. Joskus minun tulisi olla täällä melkein koko yö. Usein me aloitimme klo 8.00 illalla ja menimme kotiin kokouksesta seuraavana aamua kahdelta tai kolmelta. Se pitää paikkansa.

Mutta kun minä jälleen tulen teidän luoksenne, tulen yrittämään pitää saarnan, sen sijaan että antaisin niin paljon tämän kaltaista opetusta, ellen sitten tiedota teille etukäteen, että se tulee olemaan jotakin sen kaltaista, sillä minulla on vielä seitsemän pasuunaa. Minä uskon, että ne ovat yhteydessä kuudenteen sinettiin. Kun kuudes sinetti kuuluu, ovat kaikki seitsemän pasuunaa tuleva esiin yhdellä kertaa. Minä yritän julistaa sen seurakunnalle ennen Hänen tulemustansa, tai ennenkuin minun täytyy mennä, mitä tahansa se sitten saattaakin olla, jos se on minulle mahdollista.

Jos me teemme sen, tiedotamme me siitä teille etukäteen. Ja ehkä, koska meillä tänä aamuna on ylitäysi sali ja näemme ihmisten seisovan seinänvierustoilla, me olemme yrittävä saada lähistöltä jonkin toisen huoneen. Siellä meillä on tilaa noin kolmelletuhannelle ihmiselle. Se on eräässä koulussa kaunis auditoriumi täällä lähistöllä. Me olemme sitten siellä koulussa puhuva "Seitsemästä pasuunasta". Siellä on oleva kyllin istumamahdollisuuksia, jotta me kaikki pääsemme sisälle.

Me haluaisimme antaa kertomuksen New Yourkista. Se oli yksinkertaisesti ihana aika. Morris-auditoriumi oli aivan täynnä, niin että meidän joka ilta täytyi lähettää ihmisiä pois. He olivat niin tungoksessa, että omistaja tai palokunta olisivat tyhjentäneet salin, jos me olisimme antaneet ihmisten seisoa niin tiukassa. Sen tähden meidän täytyi lähettää heidät ulos. Sitten ihmiset kulkivat edestakaisin kadulla ja rukoilivat, että joku sisällä väsyisi, nousisi ja tulisi ulos, jotta he voisivat mennä sisälle ja saada istumapaikan. He vain odottivat, että joku tulee ulos, jotta he pääsevät sisälle. Kun joku meni, joka istui sisääntulon lähellä, ja aikaisemmin joutui menemään kotiin, niin silloin tuli joku muu sisälle ottaaksensa sen paikan ja saadaksensa vielä kuulla kokouksen loppuosan. Se on hieno ihmisryhmä. Minä uskon että maailma — kristillinen seurakunta janoaa Jumalaa.

Minä luotan siihen, että Jumala on antava meille tilaisuuden, jotta me voimme kokoontua ja käydä lävitse viimeiset seitsemän pasuunaa. Minä haluaisin tietää itseni johdatetuksi näihin asioihin, jotta myöskin te ymmärrätte ne.

Liikemiesten aamiaisella heillä on tavallisesti viidenkymmenen ja sadan osanottajan välillä, minä uskon. Mutta tuona aamuna he myivät tuhatseitsemänsataa pääsykorttia ja antoivat loppujen osallistua seisaaltaan. Sali ja kaikki käytävät olivat aivan tungoksessa; portailla, seinänvierustoilla ja kaikkialla seisoi ihmisiä. Korkeasti arvostettuja saarnaajia, joitakin pappeja ja muita oli siellä kuullaksensa sanoman. Minä uskon, että se auttoi hieman. Ehkä se sai aikaan enemmänkin, kuin mitä ajattelemme.

No niin, jos Herra suo, meillä on tänä iltana sanoma aiheesta: "Mikä on tilanteesi Kristuksen suhteen?" Se on oleva vain lyhyt. Minä haluaisin seistä puhujanlavalla klo 19.30. Milloin te tavallisesti aloitatte, 19.30? 19.00, ja klo 19.30 minä tulen olemaan puhujanlavalla; silloin minun tulisi lopettaa 20.30, jos Herra suo. Minä olen kiiruhtava niin hyvin kuin osaan. Minä alan toteuttaa sitä.

Siinä tapauksessa että joku on vieras täällä: ihmiset nauravat, koska minä aina yritän päästä nopeasti valmiiksi, mutta en pysty siihen. Minä en toivo sen kuulostavan naurettavalta, mutta minun äidilläni oli tapana sanoa, että kun ihmiset kokoontuvat sellaisella tavalla, se on kuin siirappia kafferihirssistä kylmänä aamuna. Te tiedätte että se on hyvin sakeaa ja valuu hitaasti. Niin samankaltaista se on. Minä menen nyt hitaasti tähän sanomaan, sillä tiedättehän, että Jumalan sokeriruoon makeus sitoo meidät yhteen. Muuten en haluaisi sen olevan, vaan ainoastaan siten. Minä muistan, että me seisoimme ja lauloimme laulua: "Siunattu olkoon side."

Minä luotan siihen, että tämä on aina oleva meidän päämäärämme täällä. Monet näistä vanhoista pyhistä ovat sen jälkeen nukkuneet pois, mutta sydämessä me olemme yhä vielä yhdistettyjä. Minä ajattelen sitä näkyä tuona aamuna, kun minä näin heidät siellä toisella puolella tässä kirkkauden siunatussa tilassa nuorina miehinä ja naisina, jotka yhä vielä näyttivät sellaiselta kuin siihen aikaan, kun he olivat täällä maan päällä. Minä uskon, että he odottavat meidän tulemistamme. Eräänä päivänä, jos Jumala suo, me olemme kohtaava heidät.

Muistakaa se, että jumalanpalvelus tänä iltana alkaa klo 19.00 sen sijaan että se alkaisi klo 19.30. Seuraavalla viikolla minä olen sitten Shreveportissa, Louisianassa, jumalanhuoneessa siellä. Minä uskon, että he yrittävät saada auditoriumin kadun toiselta puolelta. Veli Moore soitti eilen illalla ja sanoi, että se on oleva vuosikokous ja että he odottavat suurta määrää ihmisiä.

Ennenkuin luen tämän sanankohdan, haluaisin antaa pienen todistuksen. Hiljattain täällä istui eräs nainen. Minä sanon teille nyt, mikä on jonkun sellaisen voiman vaikutus, joka rukoilee toisten puolesta. Sattumalta minä vilkaisin alas ja näin erään toisen naisen, Margie Coxin, veli Rodney Coxin vaimon, joka istuu täällä. Minä uskon että se oli viime viikolla, kun me olimme täällä ja Pyhä Henki antoi erottamisen koko rakennuksessa. Te tiedätte, miten ihmiset puhuvat. Nyt hän istuu täällä edessä, mutta hiljattain hän oli jossakin siellä takana. Minä katsoin sinne, ja kutsuttiin eräs nainen, jolla oli diabetes. Näin näyssä Margien. Mutta Margie seisoi siellä, mutta minä katsoin alas ja näin hänet. Sitten minä katsoin tuohon toiseen naiseen. Näyssä näin Margien, mutta Valo oli tuon naisen yllä.

Sen tähden minä tarkkasin. Minä ajattelin: "Jos minä kutsun Margien, sanotaan varmastikin: "Hänen miehensä on yksi hänen läheisimmistä ystävistä; he asuvat yhdessä, nukkuvat yhdessä, metsästävät yhdessä ja kaikkea muuta. Varmastikin hän tietää sen." Mutta Margie ei tiennyt sitä. Ja minä kutsuin tuon toisen naisen; minä uskon että se oli eräs sisar Chicagosta, kuten myöhemmin sain tietää.

Sitten selvisi, että firma oli antanut tehdä sokeritestin. Ja hänellä oli diabetes. Sen tähden hän oli ollut toissapäivänä matkalla klinikalle. Kun hän mainitsi sen, muistutin minä häntä jälleen siitä. Sitten minä sanoin: "Tule tänne, sisar Margie." Minä sanoin hänelle, että hänen kätensä näyttivät tunteettomilta ja miten epämiellyttävää se olisi. Tuo pieni rouvaparka työskentelee melkein yötä päivää. Hän on velvollisuudentuntoinen äiti, joka tukee miestänsä, että he voisivat maksaa talon, jonka aikovat rakentaa. Hän, hänen sisarensa Nelly, Charlie, Rodneyn veli, ja hänen vaimonsa, he kaikki työskentelevät yhdessä siinä tehtaassa siellä, niin ankarasti kuin vain voivat, ja kantavat häpeän. He antavat hiustensa kasvaa eivätkä meikkaa, ja kaikki nämä asiat, joita me emme tee, kun tulemme kristityiksi. Minä uskon siihen, että kunnia tulee antaa sille, jolle se kuuluu. Minä olen yksinkertaisesti sulkenut sydämeeni nämä molemmat nuoret naiset.

Sitten minä otin heidän kätensä ja rukoilin heidän puolestansa. Hän lähti, eikä voitu enää löytää jälkeäkään diabeteksestä. Se on ohitse. Siellä istui vielä eräs nainen, joka myöskin kutsuttiin. Se oli eräs sisar nimeltään Bruce. Minä en näe häntä tänä aamuna, mutta hän tulee aina. Hän on aito nainen, joka rukoilee. Tämä nainen tuli sisään minun ollessani viimeistä kertaa täällä; siihen aikaan ei jaettu mitään rukouskortteja, niin ettei kutsuttu mitään rukousjonoa.

Pyhä Henki kutsui ihmisiä ihmisten joukosta. Tämä pieni rouva Bruce parantui kerran syövästä, ja sydämessänsä hän tuntee aina toisen puolesta. Hän rukoili. Siellä oli eräs nainen Louisvillestä, joka oli kuolemassa kurkkusyöpään, ja hänen rukoillessansa Pyhä Henki kutsui tämän naisen, sanoi hänelle täsmälleen, kuka hän oli ja mikä hänen vaikeutensa oli, että hänellä oli syöpä ja että hän tulisi terveeksi. Tuo nainen meni kotiin. Joitakin päiviä sen jälkeen hän melkein tukehtui. Hänen kurkkunsa turposi. Hän yski ankarasti, ja syöpä tuli ulos. Nyt hän on täysin terve.

Te tiedätte mitä tapahtui: Pahanlaatuisella kasvaimella on elämä itsessänsä. Sana "syöpä" on lääketieteellinen ilmaisu "ravulle", mikä merkitsee, että sillä on joukko jalkoja niinkuin ravuilla, joita te löydätte merestä ja jotka imevät verta teistä. Tämä pahanlaatuinen kasvain hänen kurkussansa teki saman. Huomaattehan, että minä en ole tekemisissä kasvaimen kanssa, vaan sen elämän kanssa, joka on tuossa kasvaimessa. Se on tuo elämä kasvaimessa, jonka kanssa me olemme tekemisissä. "Minun nimessäni he ajavat ulos riivaajia." Sana paholainen -riivaaja merkitsee "piinaaja" — myöskin ruumiin. Ja tämä oli paholainen.

Kun sitten elämä oli lähtenyt tuosta kasvaimesta, alkoi kasvain luonnollisestikin turvota. Aivan kuin nuori koira, joka kadulla tulee yliajetuksi — jos sen annetaan sitten maata auringonpaisteessa muutamia päiviä, tulee se kaksi kertaa niin suureksi. No niin, tämä oli se, miksi tällä naisella meni huonommin. Minä olen usein selittänyt sen: Kun teillä menee huonommin, silloin se on merkki siitä, että te olette parantunut. Näettekö? Koko ajan se tuli pahemmaksi ja kuristi häntä, sillä se oli turvonnut. Mutta sen täytyi irtautua, sillä elämä ei enää ollut siinä. Kun hän siten yski, hyppäsi se ulos, sillä se oli irtautunut muusta lihasta. Ruumiin kuolleet osaset hyppäsivät ulos; niillä ei enää ollut mitään elämää itsessänsä. Syöpä oli jättänyt hänet, paholainen oli ulkona.

Tämä kudos vain tuli ulos. Se ei ollut paholainen, joka tuli ulos. Se oli vain asuinpaikka, missä se oli elänyt. Se oli tullut ulos, koska nainen oli uskonut siihen, mitä hänelle oli sanottu, ja hän tiesi, että Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Se oli tappanut syövän ja ottanut elämän ulos siitä. Hän meni lääkäriin, ja tämä sanoi: "Mieletöntä, asia on vielä aivan siten kuin se aina oli." Se piti paikkansa, kasvain oli siellä, mutta siinä ei ollut enää mitään elämää.

No niin, miten olisi ollut, jos se olisi ollut jossakin muussa paikassa, mistä se ei olisi voinut tulla ulos? Tässä on kuva rouva Bakerin kasvaimesta Springvillestä, Indianasta, joka rukouksen jälkeen tuli ulos. Tämä on valokuva siitä. Katsokaahan, tämä on se ruumis, jossa paholainen eli, aivan kuten te asutte ruumiissa. Se ruumis, jossa te asutte, voi olla pieni tai suuri, puna- tai mustahiuksinen, tai millainen tahansa. Joko paholainen asuu tässä ruumiissa, tai Kristus asuu siinä. Kun sitten elämä lähtee ulos, on teidän ruumiinne yhä vielä täällä maan päällä, mutta elämä ei enää ole siinä. Kun elämä lähti ulos, oli ruumis vielä siinä. Sitten se irtautui hänen kudoksistansa ja murtui — se tuli ulos. Mutta jos se on jossakin sellaisessa paikassa, mistä se ei voi tulla ulos, niin silloin teidän sydämenne täytyy jokaisella lyönnillä pitää huoli siitä, että veri ottaa nämä kuolleet aineet ja hajottaa ne. Se aiheuttaa kuumetta ja kaikkea mahdollista, koska se on tulehdus. Käsitättekö tämän? Te tiedätte, että veren, joka virtaa sydämen lävitse, täytyy suorittaa puhdistus. Pitääkö tämä paikkansa, sisar Dauch? Minun mielestäni se pitää paikkansa. Sydän lyö, ja puhdistuminen tapahtuu. Täällä istuu eräs sairaanhoitaja ja hänen edessänsä vielä yksi. Tulehdus aiheuttaa kuumeen. Se poistaa tulehduksen ja heti nousee ruumiin lämpötila.

No niin, te ihmiset, te näette, että se on teidän uskonne. Se ei milloinkaan ole teidän tunteenne. Sillä ei ole ylipäätänsä mitään sanomista, onko se niin, tai eikö käteni vielä ole suora; sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Se on minun uskoni, joka sen vaikuttaa. Uskossa me jo näemme suoraan edessämme kuvan täydellisesti parantuneesta ihmisestä. Ja me kuljemme eteenpäin askel askeleelta, asetumme tuon henkilön asemaan, me kuljemme hänen kanssansa. Siinä se on teillä! Sen kautta se tapahtuu. Teidän uskonne — ei teidän tunteenne — teidän uskonne vaikuttaa sen. Kiitos ja ylistys Jumalalle siitä.

Nyt me rukoilemme lyhyesti. Meillä on täällä aihe, jota me tahdomme tarkata. Herra toimikoon hetken aikaa meidän kanssamme sen mukaisesti. Jotkut teistä matkustavat pois aamujumalanpalveluksen jälkeen eivätkä enää ole täällä iltakokouksessa. Jos Herra suo, haluaisin minä jälleen tulla takaisin. Perhe tulee jouluviikolla. Jos Herra suo sen, olen minä sunnuntaina joulun jälkeen saarnaava täällä kappelissa joulusanomani; sunnuntaina joulun jälkeen. Jos Herra suo, on otsikko kuuluva: "Kulkuri kadulla". Kumartakaamme nyt päämme ja rukoilkaamme, ennenkuin luemme tekstin.

Herra Jeesus, ole Sinä juuri tällä hetkellä meitä lähellä. Me tiedämme, että pienessä kappelissamme on vaikeata. Monet seisovat. Me emme ole täällä sen tähden että se on mukava paikka, joka tarjoaa meille fyysistä mukavuutta, sillä täällä ei ole mukavaa. Me emme myöskään ole täällä tullaksemme nähdyiksi. Me olemme täällä, jotta tuntisimme Sinun läsnäolosi. Me tiedämme, että Sinä olet täällä. Me olemme täällä tullaksemme ojennetuiksi. Me tiedämme, että me olemme täällä Jumalan huoneessa. Me tunnemme olomme täällä hyväksi, aivan riippumatta siitä kuinka epämiellyttävää on ja miten ahtaassa meidän täytyy seistä tai istua. Siitä huolimatta me olemme täällä, koska me tunnemme, että Jumala on täällä.

Aivan samoin täytyi tuon nuorukaisen tuntea, kun Paavali saarnasi läpi koko yön. Miten pitkä sanoma se olikaan! Ehkä se kesti auringonlaskusta auringonnousuun seuraavana aamuna. Poika, joka istui ylhäällä ikkunalaudalla, putosi alas, ja he ajattelivat, että hän olisi kuollut. Paavali asettui hänen yllensä, ja Jumalan Henki, joka oli tuossa sanansaattajassa, toi elämän hengen takaisin tuon pojan ruumiiseen. Hän sanoi: "Hänen on käyvä hyvin.", ja tuo nuori mies eli.

Hän oli kiinnostunut siitä, mitä Paavali sanoi. Oi Jumala, me olemme tänä aamuna kiinnostuneet siitä, mitä Pyhä Henki haluaisi sanoa meidän sydämillemme. Me pyydämme Sinua murtamaan jokaiselle Elämän Leipää, jotta me, kun me tänään lähdemme täältä ja jätämme tämän rakennuksen, emme enää ole samoja ihmisiä, joita olimme, kun tulimme tänne. Olkoot uskovaiset tulleet lähemmäksi Sinua; kääntykööt syntiset tänään; parantukoot sairaat; tulkoon Jumalan valtakunta lähelle meitä ja olkoon meissä, sillä me pyydämme sitä Jeesuksen Kristuksen nimessä, kun me odotamme sitä, että Hänen Henkensä antaa meille Sanat. Aamen.

Lukekaamme nyt Kirjoituksista, sillä Jumalan Sana on aina oikeassa. Minä näen, että istuvat antavat paikkojansa niille, joiden täytyy seisoa. Minä näen, kuinka he nousevat seisomaan, jotta muut saisivat paikan. Se on hyvin hienoa. Minä toivoisin, että meillä olisi enemmän tilaa. Muuta tällä hetkellä meillä ei ole sitä.

Me avaamme Matteus 27, luemme jakeesta 11 ja puhumme sitten tästä aiheesta.

Mutta Jeesus seisoi maaherran edessä. Ja maaherra kysyi häneltä sanoen: "Oletko sinä juutalaisten kuningas?" Niin Jeesus sanoi: "Sinäpä sen sanot."

Ja kun ylipapit ja vanhimmat häntä syyttivät, ei hän mitään vastannut.

Silloin Pilatus sanoi hänelle: "Etkö kuule, kuinka paljon he todistavat sinua vastaan?"

Mutta hän ei vastannut yhteenkään hänen kysymykseensä, niin että maaherra suuresti ihmetteli.

Oli tapana, että maaherra juhlan aikana päästi kansalle yhden vangin irti, kenenkä he tahtoivat.

Ja heillä oli silloin kuuluisa vanki, jota sanottiin Barabbaaksi.

Kun he nyt olivat koolla, sanoi Pilatus heille: "Kummanko tahdotte, että minä teille päästän, Barabbaanko vai Jeesuksen, jota sanotaan Kristukseksi?"

Sillä hän tiesi, että he kateudesta olivat antaneet hänet hänen käsiinsä.

Mutta kun hän istui tuomarinistuimella, lähetti hänen vaimonsa hänelle sanan: "Älä puutu siihen vanhurskaaseen mieheen, sillä minä olen tänä yönä unessa paljon kärsinyt hänen tähtensä."

Mutta ylipapit ja vanhimmat yllyttivät kansaa anomaan Barabbasta, mutta surmauttamaan Jeesuksen.

Ja maaherra puhui heille ja sanoi: "Kummanko näistä kahdesta tahdotte, että minä teille päästän?" Niin he sanoivat: "Barabbaan."

Pilatus sanoi heille: "Mitä minun sitten on tehtävä Jeesukselle, jota sanotaan Kristukseksi?" He sanoivat kaikki: "Ristiinnaulittakoon!"

Niin maaherra sanoi: "Mitä pahaa hän sitten on tehnyt?" Mutta he huusivat vielä kovemmin sanoen: "Ristiinnaulittakoon!"

Ja kun Pilatus näki, ettei mikään auttanut, vaan että meteli yhä yltyi, otti hän vettä ja pesi kätensä kansan nähden ja sanoi: "Viaton olen minä tämän miehen vereen. Katsokaa itse eteenne."

Niin kaikki kansa vastasi ja sanoi: "Tulkoon hänen verensä meidän päällemme ja meidän lastemme päälle."

Silloin hän päästi heille Barabbaan, mutta Jeesuksen hän ruoskitti ja luovutti ristiinnaulittavaksi.

Mikä surullinen kuva! Kun halutaan antaa tälle tekstille nimi, haluaisin valita tämän otsikon, ja ehkä voidaan ääninauha nimittää siten: Mitä minun tulee tehdä Jeesukselle, jota kutsutaan Kristukseksi? Luetun tekstin perusteella haluaisin vielä liittää mukaan aiheen: Jeesus on annettu teidän käsiinne. Jeesus on luovutettu teidän käsiinne, mitä te teette Hänelle?

Näyttämömme tänä aamuna alkaa tuomiosalissa, minne Pilatus, maaherra, kutsuttiin osaansa ja suorittamaan tuomionsa. Se oli aikaisin aamulla, ennen päivänkoittoa. Hänet oli noudettu vuoteestansa kuulemaan tämän miehen tapauksesta.

Se oli meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen ristiinnaulitsemisen aika. Hän ei ollut tehnyt mitään, minkä he olisivat voineet todeta, ja Hän oli vastannut kaikkeen. Se ainoastaan oli hetki, jolloin sen täytyi olla siten. Mitään ei voi tapahtua, ellei jotakin ole sen takana, mikä aiheuttaa sen. Kaikelle mitä tapahtuu, täytyy olla jokin syy, sillä Henki motivoi sen, joka on tuossa olennossa — inhimillisessä olennossa. Sillä on tarkoitusperä ja päämäärä, ja sille täytyy olla syy. Syy siihen, miksi tämän täytyi tapahtua suurimmalle Miehelle, mitä koskaan eli maan päällä, oli se, että sen aika oli tullut. Sen täytyi olla siten, eikä ollut mitään keinoa sen pakenemiseen. Sen täytyi myöskin olla tuo aika. Jeesus oli täsmälleen sillä tavalla tullut tämän maan päälle, kuin Jumalan Sana oli ennustanut Hänestä. Hän teki täsmälleen sen, mitä Sana sanoi Hänen tulevan tekemään, Hän eli täsmälleen sen elämän. Jumala paljasti tuon ajan siemenen ja toi sen julki.

No niin, ajatelkaa sitä, että Raamattu alkaa 1. Moos. ja jatkuu Ilmestyskirjaan asti. Tässä on nyt se opetus, minkä haluaisin selvittää teille. Katsokaahan, Raamatussa on jokaiselle sukupolvelle aina tietty asia, jonka tulee tapahtua — kaikille sukupolville. Daniel näki ja selitti Nebukadnessarin unen; miten pakanalliset kuningaskunnat alkavat, miten ne hajoavat ja päättyvät. Jokainen näistä kansoista, roduista ja kansakunnista — näistä pakanallisista valloista harjoitti valtaansa maailmassa ja toimi juuri siten, kuin näyssä oli näytetty.

Kun Nebukadnessar, kultainen pää, otettiin pois, tulivat meedialaiset ja persialaiset. Heidän olemuksensa vastasi tarkalleen sen materiaalin laatua, nimittäin sitä, mitä profeetta oli sanonut. Nebukadnessar, kultainen pää, kuvasi suurinta ja ensimmäistä kuningasvaltaa. Meedialaiset ja persialaiset olivat hopea. Sitten mentiin alas vaskisiin vyötäisiin. Jokainen metalli tuli kovemmaksi; kulta on pehmeintä, ja se päättyy rautaan. Rauta on kovinta kaikista. Jokainen näistä kuningaskunnista oli juuri sellainen, kuin profeetta oli sen nähnyt. Mitä hän teki sen kautta? Hän kylvi siemenen, jotta kansakunnat tarkkaisivat sitä. Joka kerta, kun syntyi valtakunta, täytyi sen tapahtua siten kuin Sana sen sanoi.

Sitten tuli Messiaan ilmestyä. Kun Kristus astui esiin, täytyi Hänen olla vastaus kaikkiin Jumalan Sanoihin, joiden tuli täyttyä, sillä profeetat olivat puhuneet siitä, mitä Hän tulisi tekemään. Mooses oli sanonut: "Hän on oleva profeetta niinkuin minäkin." Jos meillä olisi aikaa, me voisimme mennä takaisin ja näyttää, miten se jo ennalta kuvattiin; miten egyptiläisten kauhistuttavana vankeuden aikana Mooses syntyi epätavallisena, erikoisena lapsena, miten hänet kätkettiin kaisloihin, miten hän kasvoi, miten hänet kasvatettiin ja miten hän tuli johtajaksi, nousi vuorelle, sai lain ja tuli jälleen alas. Hän ei ollut vain johtaja, hän oli myöskin pappi, kuningas ja hallitsija. Kaikki nämä asiat olivat tarkkoja varjokuvia Kristuksesta. Mooses sanoi: "Herra, teidän Jumalanne, on herättävä teille minun kaltaiseni profeetan." (5.Moos. 18).

Kun Kristus syntyi, oli Israel jälleen vankeudessa, ja nyt roomalaisen vallan vankeudessa. Mitä Hän oli? Hän syntyi erikoisena lapsena, ja se oli epätavallista, miten Hän kasvoi, että Hän meni vuorelle, tuli alas ja sanoi: "Te olette kuulleet, että noille vanhoina aikoina sanottiin: 'Sinun ei tule varastaa.' Te olette kuulleet, että heille sanottiin: 'Sinun ei tule tehdä aviorikosta!' Mutta MINÄ sanon teille: Joka katsoo aviovaimoa himoiten häntä, on jo tehnyt aviorikoksen." Katsokaahan, Hän oli Lainantaja, Kuningas, Pappi, Profeetta; aivan kuten hän. Kaiken tämän täytyi toteutua, ja myöskin sen jakson, joka nyt oli tullut, että Messiaan elämä täydellisellä tavalla vahvistettiin.

Tämä saattaa olla viimeinen pitkä opetus, minkä toistaiseksi opetan. Ja minä haluaisin, että te käsittäisitte sen niin hyvin kuin mahdollista.

Jos kerran Sana myöskin tätä määrättyä sukupolvea varten puhuttiin, silloin on astuva esiin joku, jonka kautta tämä Sana toteutuu, sillä Jumala on puhunut sen. Se on puhutun Sanan vahvistaminen. Ja Jeesus täytti jokaisen edellytyksen ja oli vahvistettu Sana Messiaana. Aivan täsmälleen. Raamatussa on myöskin sanat viimeisiä päiviä varten. Näiden sanojen täytyy tulla esiin elämään.

Tässä me toteamme, että Hänet jo oli hyljännyt kirkko — seurakunta meidän Herramme päivinä, ennenkuin Hänet asetettiin tuomiosalissa Pilatuksen eteen. He olivat hyljänneet Hänet jo heti siitä päivästä lähtien, kun Hän aloitti profeetallisen palvelustehtävänsä ja sanoi heille totuuden Sanasta. He eivät voineet käsittää, että Hän, joka toki oli vain ihminen, saattoi tietää, mitä ihmisten sydämissä oli. Kuinka vähän he tiesivätkään siitä, että Jumala on Sana. Ja Raamattu sanoo: "Sana erottaa sydämen ajatukset ja aivoitukset" (Hebr. 4: 12).

He halusivat kutsua Häntä pahaksi hengeksi. Hän sanoi: "MINÄ annan sen teille anteeksi, mutta kun Pyhä Henki tulee ja tekee saman, ja sitä vastaan puhutaan sanakin, niin sitä ei milloinkaan anneta anteeksi." Kaiken sen, mitä Hän tätä aikaa varten on ennustanut, täytyy jonkin vaikutuksesta tulla elämään. Mutta kuitenkin kun se on tuotu elämään, silloin se on oleva niin täysin eri lailla, kuin mitä ihmiset siitä kuvittelevat. Se on oleva siten, että vain valitut tulevat näkemään sen. Ne ovat aina vain valitut, jotka käsittävät sen, sillä he ovat valitut ja määrätyt näkemään sen.

Sen tähden se ei voi olla toisin. Jeesus sanoi: "Te ette voi tulla Minun tyköni. Kukaan ei voi tulla Minun tyköni, ellei Minun Isäni ensin vedä häntä. Ja kaikki, jotka Hän on antanut Minulle, tulevat Minun luokseni. Jotakin muuta tietä ei ole olemassa. Hän puhui heille: "Teillä on silmät, mutta te ette näe; korvat, mutta ette kuule. Oikein on Jesaja teistä ennustanut." Jesajan ennustus toi sen esiin, ja sitten se täyttyi. Älkää unohtako tätä, te jotka olette täällä tai jotka kuulette ääninauhoja: Jumalan Sanan täytyy tulla julkituoduksi. Jumala on velvollinen pitämään huolen siitä, että se tapahtuu.

Koska Johannes Kastaja oli ennalta määrätty kulkemaan Kristuksen tulemuksen edellä, sen tähden täytyi sellaisen miehen astua esiin ja ottaa paikkansa. Sanan täytyy toteutua.

Sitten tuli Jeesus voideltuna Messiaana ja teki täsmälleen sen, mitä Jumalan Sana Hänestä sanoi. Ja kuitenkin juutalaiset odottivat jotakin muuta: He ajattelivat että jokin kuningas astuisi esiin rautainen sauva kädessänsä, Se oli kuitenkin kaukaisessa tulevaisuudessa. Hän täytti jokaisen Sanan. Eräänä päivänä Kapernaumissa Hän otti Kirjoitukset ja luki niistä. Oletteko te panneet merkille, että Hän luki vain yhden osan tuosta sanankohdasta ja sitten laittoi kirjan pois ja sanoi: "Tänään tämä on käynyt toteen", nimittäin että Hänen tuli saarnata otollista vuotta, riemuvuotta.

No niin, miksi Hän ei lukenut myöskin muuta osaa siitä? Koska se koskee Hänen toista tulemustansa. Sitä heidän ei tarvinnut tietää. Se on sitä ajanjaksoa varten, jolloin Hän on tuleva. Mutta Hän viittasi siihen ajanjaksoon, jossa Hän oli. Tämä on syy siihen, että Hän saattoi sanoa: "Tänä päivänä tämä Kirjoitus on käynyt toteen teidän silmienne edessä — juuri tässä, te näette sen — , saarnatakseni otollista aikaa ja sitoakseni kaikki ne, joilla on särjetty sydän, ja parantaakseni sairaat." Sitä varten Hän oli tullut. Muu osa viittasi pakanoiden ylle tulevaan tuomioon ja niin edelleen, siihen, mitä seuraavaksi tulee. Katsokaahan, pakanoiden täytyy ensin hyljätä Hänet.

Nyt takaisin ristiinnaulitsemiseen, mistä me tänään puhumme, aiheeseen: Jeesus on teidän käsissänne. Jumalan Sana on täsmälleen vahvistettu; on yhä uudelleen osoitettu, että Hän oli Jumalan Sanan vastaus. Jumala on jo selittänyt sen. Saarnaajat opiskelkoot sitä, mutta katsokaahan, he ottavat sen, mitä joku muu — joku ryhmä siitä sanoo.

He ovat todellisuudessa sitä kohtaan niin sokaistut, etteivät he näe totuutta, vaikka sitä tarjotaan heille. Mutta katsokaahan, Jumala on vanhurskas. Hän on antanut kirjoittaa sen muistiin. Hän on antanut kirjoittaa muistiin tähän Kirjaan sen, mitä tänään tulee tapahtua. Sen tähden sen myöskin täytyy toteutua. Muut, joita ei ole määrätty näkemään sitä, eivät milloinkaan ole näkevä sitä. Katsokaahan, he ovat sekoittaneet kaiken. Niin oli myöskin siihen aikaan. He eivät käsittäneet, että se oli Hän.

Merkin kautta Hänet oli vahvistettu tuon ajan sanansaattajaksi. Kukaan ei voinut kieltää sitä, Hänen profeettansa puhui siitä. Hän sanoi: "Minun täytyy vähentyä, Mutta Hänen tulee kasvaa. Minä en ole arvollinen avaamaan Hänen kengännauhojansa." Johannes sanoi edelleen: "Hän on nyt teidän keskellänne. Hän on astuva esiin. Kirves on jo asetettu puiden juurelle. Jokainen puu, joka ei kanna hedelmää, se otetaan pois metsästä, tai hedelmätarhasta tai viinitarhasta, ja sitä ei enää ole oleva siellä."

Me toteamme, että nämä asiat tapahtuivat juuri siten, kuin hän sanoi. Hän saattoi erottaa sydänten ajatukset. Hän oli profeetta. Kaikki, mitä Hän ennusti, on tapahtunut juuri siten, kuin Hän oli ennustanut. "Minä menen Jerusalemiin ja siellä Minut annetaan syntisten käsiin. He ovat pahoinpitelevä Häntä, ja Hänet ristiinnaulitaan, mutta Hän nousee ylös kolmantena päivänä." Mutta Hän sanoi myöskin: "Älkää puhuko kenellekään siitä." Hän kätki sen heiltä, jotta he eivät ymmärtäneet, ennenkuin se oli täyttynyt.

Katsokaahan, usein Hän sallii sen, että me siihen hetkeen asti, jossa me tarvitsemme sitä, olemme sokeita sille. Hän salli meidän olla sokeita niille asioille, jotka me tänään näemme, sillä tämä on se hetki, jossa me tarvitsemme sitä, että se päivä, jossa me elämme, vahvistetaan. Meidän isämme eivät tienneet näitä asioita. Raamattu sanoo, etteivät he tietäisi sitä. Hän piti ne kätkettyinä viimeisiin päiviin asti, joissa ne paljastetaan Jumalan pojille. Ne paljastetaan, jotta Hänen kirkkautensa tulisi julki Hänen ylistykseksensä.

Kaiken tämän sanoi Daniel viimeisistä päivistä, ja että ne, jotka tuntevat Jumalan, olisivat tekevä suuria tekoja. On olemassa niin monia sanankohtia, jotka ovat yhteydessä tähän aikaan, jossa me elämme, esimerkiksi, että pahoja, eksyttäviä aikoja olisi oleva maan päällä. Juuri se, mitä meillä nyt on, on sen täyttymys. Heille annettiin tilaisuus nähdä Hänet, mutta he hylkäsivät Messiaansa. Tänään on sama, täsmälleen sama. Meille on annettu mahdollisuus, sillä Jumala ei voi tuomita, ennenkuin Hän on tarjonnut sitä meille, jotta Hänen tuomionsa myöskin olisi oikeutettu.

Jos te näkisitte jonkun ajavan kadulla ylinopeutta ja pysäyttäisitte hänet ja sanoisitte: "Siellä on kuoppa tiessä; jos sinä ajat edelleen tällä nopeudella, sinä kuolet", ja sanottaisiin: "Älytöntä, minä tiedän, mitä minä teen!", katsokaahan, silloin hänen verensä ei voi olla teidän yllänne, sillä te olette aikaisemmin selvästi varoittanut häntä. Saman tekee Jumala Sanansa kautta. Hän varoittaa ihmisiä selvästi lähestyvästä tuomiosta. Hän näyttää merkkinsä ja ihmeensä, jotka Raamatussa ovat ennustetut tätä ajanjaksoa varten. Hän näyttää ne, mutta ihmiset yksinkertaisesti kulkevat sen ohitse. Kenellekään ei ole helppoa mennä helvettiin. Ihminen taistelee tiensä helvettiin. Kun te lausuitte ensimmäisen valheenne, te tiesitte, että se oli väärin. Kun te ensimmäistä kertaa teitte jotakin pahaa, te tiesitte, että se oli väärin. Teidän omatuntonne on sanonut teille, että se on väärin, mutta te olette jatkuvasti ajaneet punaista liikennevaloa vastaan, te olette ajaneet sulun lävitse. Te ette välitä mistään ja haluatte tehdä sen kaikesta huolimatta näyttääksenne, millainen hieno kaveri te olette. Mutta ajatelkaa sitä, te siten taistelette tienne helvettiin. Ei ole helppoa mennä helvettiin.

Siihen teidän täytyy hyljätä totuus; ennenkuin teillä on yhteentörmäys, on teidän täytynyt ajaa punaista päin liikennevaloissa. Ennenkuin teillä on yhteentörmäys, on teidän täytynyt jättää huomioimatta ne varoitukset, jotka on asetettu kadulle. Mutta te tahdotte viedä lävitse oman tahtonne. Niin tekevät ihmiset tänään. Toinen on viisaampi kuin toinen, ja kukaan niistä, jotka hylkäävät Kristuksen, eivät kuuntele varoituksen merkkejä, jotka ilmoittavat lähestyvän tuomion.

Huomatkaa, mitä he siihen aikaan ottivat vastaan Kristuksen sijasta! Ajatelkaa tuon ajan seurakuntaa ja heidän sokeuttansa. He valitsivat julkisen murhaajan nimeltään Barabbas, miehen, joka oli todettu syylliseksi murhaan ja odotti tuomiotansa. Oli todistettu se, että hän oli murhaaja ja vaarallinen ihminen. Ja tässä oli kysymys Jeesuksen elämästä; vain koska Hän oli esittänyt heille haasteen ja oli sanonut: "Kuka teistä voi syyttää Minua synnistä?" Synti on epäusko! "Jos Minä en tee Isäni tekoja, niin älkää uskoko Minua, ja jos Minä en ole sanonut teille Kirjoitusten totuutta ja Kirjoitukset itse puhuvat Minun puolestani. Tutkikaa Kirjoituksia", sanoi Hän, "sillä te olette sitä mieltä, että niissä on iankaikkinen elämä, ja ne ne ovatkin, jotka tässä ajanjaksossa todistavat Minusta."

Mutta he sanoivat: "Hän tekee itsensä Jumalaksi. Hän tekee itsestänsä jotakin." Hän ei tehnyt itsestänsä mitään — Jumala teki Hänestä Herran. Hän oli Jumala. Hän oli Kirjoitusten täyttymys. Hän ei tehnyt ylipäätänsä mitään itsestänsä. Jumala teki Hänet siksi, mitä Hän oli. Mutta nyt oli tullut se hetki, jossa tuon Sanan täytyi toteutua. He eivät kuitenkaan voineet nähdä sitä, koska se ei vastannut heidän ennakkoluulojansa, jotka heidän kirkkokuntansa oli tehnyt Kristuksesta. He olivat liian sokaistut Sanalle.

Sen sijaan heidän täytyi ottaa murhaaja, uhka yhteiskunnalle, päästäksensä eroon tästä Miehestä. He olivat sen velkaa yhteiskunnalle, he olivat sen heille velkaa. Murhaaja! Se heidän täytyi vastaanottaa hyljätäksensä Kristuksen. Ennenkuin jokin mies tai jokin nainen voivat ottaa vastaan väärän, täytyy heidän olla hyljännyt oikea. Se on jotakin sellaista kuin luonnonlaki, että täytyy hyljätä oikea ennenkuin voi vastaanottaa väärän. Minä olen jo maininnut, että tulee välttää valheen lausumista. Te olette lausuneet valheen vastoin omaa vakuuttuneisuuttanne. Te olette lausuneet valheen vastoin omaatuntoanne. Te olette lausuneet valheen vastoin sitä, mitä teidän äitinne tai vanhempanne opettivat teitä tekemään. Jopa luonto itse opettaa teitä, ettei teidän tule tehdä sitä. Sen tähden teidän täytyy ottaa vastaan valhe hyljätäksenne totuuden. Ja teidän täytyy hyljätä totuus ennenkuin voitte vastaanottaa valheen.

Juuri tämän ovat nämä ihmiset tehneet. He olivat hyljänneet totuuden, sillä Hän oli totuus: "Minä olen tie, totuus ja elämä. Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä ja Sana oli Jumala. Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme." 1.Tim. 3:16 sanotaan: "Ja tunnetusti suuri on jumalisuuden salaisuus: Jumala on ilmestynyt lihassa", Hänellä oli kädet niinkuin meilläkin — Jumala Jehova! Tämä saa meidät hämmästykseen.

On tuskin käsitettävää, kun me ajattelemme sitä, että Jumala, joka asetti aurinkojärjestelmän maailmankaikkeuteen, loi tähdet, jotka ovat tuhat kertaa suurempia kuin tämä maailma, ja jos yksi näistä tähdistä kymmenentuhannen mailin tuntinopeudella lähestyisi maata, silloin se kestäisi sata miljoonaa vuotta, ennenkuin se tulisi tänne. Niin kaukana se on siellä. Tai kaksi pientä tähteä, jotka siellä ovat, ja näyttää siltä, kuin ne olisivat aivan lähellä toisiansa, ovat kuitenkin kauempana toisistansa kuin mitä me olemme kaukana niistä. Ja kuitenkaan ei ole yhtäkään, joka ei pysyisi paikallansa. Oi, nämä suuret galaksit! Jumala valtavassa suuruudessansa saattoi tehdä nämä asiat, ja jokaisen täytyy pitää toinen. Tämä on se syy, miksi kaikki pysyy niinkuin se on. Jos ne joutuisivat pois radaltansa, romahtaisi koko järjestelmä.

Tämä on se, mitä Eedenissä tapahtui: Kun Eeva hylkäsi Jumalan käskyt, lankesi koko ihmiskunta. Tämä on se, mikä myöskin aiheuttaa vaikeudet tänään. Meidän ei tulisi olla pilkottuina kirkkokuntiin ja organisaatioihin. Meidän tulisi olla Jumalan poikia ja tyttäriä, jotka pitävät koossa suurta maailmanjärjestelmää.

Viime viikolla minä kuulin New Yourkissa esitelmän Einsteinista, suuresta tieteilijästä, jota kutsutaan "ajan aivoiksi". Sitten minä vielä menin kuullakseni Norman Vincent Pealen puhuvan psykologiastansa, miten ihmiset toimivat ja vaeltavat ja miten heidän tulisi syventyä psykologiaan. Se, joka puhui Einsteinista, sanoi jotakin eräästä galaksista, joka on tämän tähtijärjestelmän ulkopuolella. Jos joku ihminen valonnopeudella, minä uskon, liikkuisi — valon nopeus on 186.000 mailia sekunnissa. Minä unohdin, kuinka monia miljoonia ja biljoonia maileja viidessä minuutissa voitaisiin kulkea. Kestäisi 120 miljoonaa valovuotta ennenkuin tultaisiin tuohon galaksiin; 120 tai 150 miljoonaa valovuotta. 150 miljoonaa sinne ja 150 takaisin.

He mainitsivat jotakin, mikä tyrmistytti meitä. Tarvitaan todellakin 300 miljoonaa valovuotta, 300 miljoonaa valovuotta tuota matkaa varten. Kun sitten palattaisiin takaisin maan päälle, oltaisiin todellisuudessa oltu pois vain viisikymmentä vuotta. Se menee iankaikkisuuteen. Sillä ei ole mitään loppua.

Kun ajatellaan, että se on sama Jumala, joka kaiken tämän on luonut Sanallansa ja asettanut kaikelle järjestyksen, joka tuli alas meidän luoksemme ja tuli lihaksi lunastaaksensa meidät, ja että Hän ylhäisellä läsnäolollansa on kunnioittanut meitä ja viimeisinä päivinä olisi oleva tämän syntisen maan päällä, osoittaaksensa Sanansa todeksi, koska Hän on sidottu siihen! Aamen! Tämä suvereeni ja vanhurskas Olemus pitää kaikkia näitä asioita kädessänsä.

Huomatkaa, seurakunnan täytyy ensin hyljätä Sana. Sen jälkeen kun se sitten oli hyljännyt sen ja kutsunut Häntä Beelsebuliksi tai pahaksi hengeksi, tuotiin se hallituksen eteen, jotta koko ihmiskunta voisi tulla tuomituksi. No niin, tänä aamuna me näemme Jeesuksen hallitsija Pilatuksen edessä, roomalaisen, jotta hänet tuomittaisiin. Me toteamme, että seurakunta aikaisemmin oli hyljännyt Hänet, koska he eivät uskoneet Hänen sanomaansa, sillä he eivät tunteneet Sanaa.

Jeesus sanoi heille: "Jos te olisitte kuunnelleet Moosesta, uskoisitte te myöskin minun Sanani, sillä hän on puhunut Minusta." Siellä on Sana, josta tuo profeetta puhui. Herra tuli profeetan luokse ja profeetta puhui tuon hetken Sanan, jonka tuli tulla. Tässä se nyt oli vahvistettuna. Hän sanoi: "Te väitätte tuntevanne Mooseksen ja että hän on teidän johtajanne. Mutta te ette tunne Moosesta. Te ette tunne hänen sanaansa." Toisin sanoen Hän sanoi: "Minä olen Sana. MINÄ olen vahvistettu Sana, josta Mooses sanoi, että se olisi tuleva, ja te tuomitsette Minut." Seurakunta hylkäsi Hänet traditionsa tähden.

Nyt me löydämme Hänet Pilatuksen edestä. Hänet oli vahvistettu ja tunnistettu tuon ajan sanansaattajan kautta seurakunnan edessä. He olivat saaneet tilaisuuden nähdä ja uskoa, mutta hylkäsivät sen kuitenkin. Miksi he tekivät sen? Monet heistä halusivat uskoa sen, mutta heidän traditionsa estivät heitä siitä. Ei ollut kysymys ihmisistä, vaan heidän traditioistansa.

Te tiedätte, että Nikodemus tuli yöllä ja sanoi: "Mestari, me tiedämme, että Sinä olet opettaja ja tulet Jumalasta. Me tiedämme, että sinä tulet Jumalasta. Kukaan ihminen ei voi tehdä niitä asioita, mitä Sinä teet, ellei Jumala ole hänen kanssansa." Keitä ovat nämä "me", joista hän puhuu? Seurakunta, fariseukset, tuon ajan johtajat! "Me tiedämme, me olemme täysin vakuuttuneet, että Sinä olet tämä henkilö." Miksi he eivät sitten voineet tehdä sitä? Heidän järjestelmänsä takia. Minä haluaisin, että tämä todella tunkeutuu syvälle, sillä siitä on kohdallani kysymys. Se oli systeemi, jonka kanssa he olivat sitoutuneet, niin että he eivät voineet liikkua, vaikka he näkivät, että tämä oli Messias. Mutta järjestelmä, johon he kuuluivat, ei sallinut sitä, että he ottivat Hänet vastaan. Ymmärrättekö te tämän? Minä haluaisin nyt tietää kuulijakunnalta, joka on täällä: Kuinka monet ymmärtävät, mistä minä puhun? Nostakaa kätenne. Hyvä on. He uskoivat ja tiesivät, että se oli Hän.

Samaa tahtoisin väittää tästä päivästä. Me tiedämme miten tänään tulee olla, ja näemme sen myöskin, mutta järjestelmä ei salli heidän vastaanottavan sitä. He ovat niin järjestelmän kouluttamia. Se ei ole henkilö, se on järjestelmä, niinkuin minä olen sanonut tuosta presidentistä, joka juuri murhattiin: ei ole kysymys tuosta miehestä — niin pitkälti kuin tiedän, oli hän hyvä ihminen eikä tehnyt koskaan jotakin pahaa — vaan se on järjestelmä. Ei ole kysymys ihmisistä, vaan järjestelmästä.

Ei ollut kysymys juutalaisista, vaan heidän järjestelmästänsä. Järjestelmä tuomitsi Hänet, sillä se ei sietänyt sitä. Ymmärrättekö te tämän? Sama on aina tapahtunut nyt tähän hetkeen asti. He ratkaisivat yhteiskunnan vihollisen puolesta, murhaajan puolesta. Mutta nyt tuo asia esitettiin hallituksen edessä. Esivallan täytyi julistaa tuomio, sillä jos tuli langettaa kuolemantuomio, täytyi hallitus vetää mukaan asiaan. Heidän ei ollut lupa tehdä sitä, sillä he olivat Rooman hallinnassa. He eivät voineet julistaa mitään kuolemantuomiota, aivan samantekevää miten varmasti heidän kirkkonsa sanoi: "Meidän täytyy tehdä se." Vasta sitten kun Rooma antoi heille luvan siihen, voivat he tehdä sen. Sen tähden täytyi se tuoda hallituksen eteen, ja nyt esitettiin tuo asia sen edessä. Jos tämä ei ole kuva tästä päivästä, niin silloin minä en tiedä mitään! Se on aivan samoin.!

Seurakunta hylkää sen. Nyt se on luovutettu hallitukselle. Oli aika, että koko kansakunnan täytyi tulla, sillä asia selvitettiin nyt. Ratkaisu tuli. Koko maa oli hyljännyt Hänet ja sen kautta tuonut Jumalan vihan yllensä. Aikaisemmin oli seurakunta hyljännyt Hänet, Se toi vihan seurakunnan ylle. Mutta nyt oli kansakunta hyljännyt Hänet, ja toi sen kautta vihan kaikkien ylle. Tänään on maailma hyljännyt Hänet, ja se tuo tuomion koko maailman ylle. Kaikki kansakunnat täytyy tuomita.

Me tiedämme, että se tapahtui suuren roomalaisen kenraali Tiituksen aikana. Hän piiritti Jerusalemia niin kauan, että he lopulta söivät toistensa lapsia. He söivät puiden kuorta ja ruohoa maasta. Sitten Tiitus tunkeutui kaupunkiin, sorti muurit ja sytytti kaupungin palamaan. Hänen murhaamiensa veri virtasi kaduilla. Ennenkuin vanhurskas Jumala voi antaa valitsemansa kansan tulla tällaiseen tilaan, täytyi olla vakava syy siihen. Hän on vanhurskas. Hänen käskynsä vaativat Hänen vanhurskauttansa, ja laki ilman rangaistusta ei ole mikään laki.

Jos minä tekisin tässä kaupungissa jonkin lain ja sanoisin: "On oikein ajaa punaisen valon palaessa liikennevalon ohitse", niin silloin ei siitä olisi mitään rangaistusta ja te voisitte ilman muuta ajaa punaista valoa päin. Mutta täytyy olla rangaistus. Rangaistus Jumalan laissa, jos Hänen suunnitelmansa hyljätään, on kuolema. Täytyy olla kuolema, jotta rangaistus voidaan toteuttaa.

Me olemme tänä aamuna koko maailmassa vastaavanlaisessa oikeusistuimessa. Oikeusistuimessa! Kaikki kirkkokunnat ovat hyljänneet Sanan. Minä tiedän, että se kuulostaa hyvin kovalta. Sen tähden minä haluaisin yrittää tehdä sen selväksi ja ymmärrettäväksi niille saarnaajille, jotka ovat täällä paikalla, ja myöskin niille, jotka kuulevat tämän ääninauhan. Mutta minä haluaisin todeta, että myöskin me tänään olemme Pilatuksen oikeussalissa.

Te sanotte: "Jos minä olisin seisonut siellä, olisin minä todistanut Jeesuksen Kristuksen puolesta." Mutta mitä te nyt teette Hänen kanssansa? Siitä onkin kysymys. Ymmärrättekö? "Aivan samantekevää miten seurakunta olisi hyljännyt Hänet, minä olisin pitänyt Hänen puoltansa." Teillä on tilaisuus siihen. Hänet hyljättiin.

No niin, myöskin tänään Hänet tuomitaan tai Hän on juuri tuomittu tai seisoo vielä oikeuden edessä, sillä muodostetaan Maailmanjärjestelmä, mitä he kutsuvat Kirkkoneuvostoksi tehdäksensä sen Kirkkojen Maailmanneuvostoksi. Mitä he ovat siten tehneet? He ovat siten julistaneet, että he täydellisesti liittyvät yhteen ja heillä on oleva Kirkkojen neuvosto. Kaikkien seurakuntien täytyy sitten kuulua tähän kirkkoneuvostoon, ja jos ei, ei teidän sallita edes saarnata tai rukoilla sairaiden puolesta. Teidän jumalanhuonettanne voitaisiin käyttää kaikkeen mitä he haluavat. Jos he haluaisivat varastoida sinne laatikoita tai ammuksia, mitä tahansa, teillä ei olisi mitään vaikutusta siihen. Joko te kuuluttu Kirkkoneuvostoon tai ette kuulu mihinkään. Tämä järjestelmä, jota muodostetaan täällä Yhdysvalloissa, toteuttaa Kirjoitukset täsmälleen. Sen kautta toteutuu se, mitä Herra 1933 minulle sanoi. Tänä aamuna me olemme tulleet tähän aikaan. Jeesus Kristus, Sana, on tänään jälleen oikeuskäsittelyssä, kuten tapahtui ristiinnaulitsemisen aikana. Hän on meidän käsissämme. Hänet on luovutettu meidän käsiimme. Sana on selvästi osoitettu koko maailmassa. Nyt Hän on tuomion edessä. Kaikki kirkkokunnat hylkäsivät Hänet. Nyt Hänet tuomitaan kirkkoneuvoston edessä. He hylkäävät Hänet jälleen ja valitsevat saman kuin siihen aikaan.

Te näette, että luonto toistuu historian kuluessa, sillä se pysyy samana. Puut kasvavat yhä vielä, kasvit ja kukat tulevat yhä vielä esiin. Maailma pyörii, niinkuin se on aina tehnyt, sillä se on sen tapa. Jokaisessa ajanjaksossa luonto tuo jotakin esiin ja toistaa saman, mitä silloin tuli esiin.

Tänään me toteamme, että me jälleen olemme samassa paikassa. Johannes 1. mukaisesti Jeesus oli Sana. Me kaikki uskomme sen. Hän oli Sana, ja koska Hän oli Sana — olkaa hyvät ja ymmärtäkää se — koska Hän oli Sana, täytyi Hänen olla tuota järjestelmää vastaan. He eivät hyljänneet Häntä Hänen ihmeidensä tähden. Hän sanoi: "Kuka voi syyttää Minua?"

"Mitä pahaa Hän on tehnyt?", kysyi nainen. "Mitä pahaa Hän on tehnyt? Hän on vain parantanut sairaita."

He sanoivat: "Me emme tuomitse Häntä näiden asioiden tähden; me tuomitsemme Hänet, koska Hän on ihminen ja tekee itsensä Jumalaksi." Mutta heidän omat Kirjoituksensa sanoivat, että Hän tulisi olemaan Jumala. Suuri profeetta Jesaja, joka kirjoitti kuusikymmentäkuusi lukua, puhui siitä jo ensimmäisessä osassa. Kirjan keskellä hän kertoo Johannes Kastajan tulemisesta, ja hän päättää tuhatvuotisella valtakunnalla. Raamatussa on kuusikymmentäkuusi kirjaa ja kuusikymmentäkuusi lukua Jesajassa. On huomionarvoista että niin on. Jesaja 9: 5 hän sanoi: "Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu ... ja hänen nimensä on: Ihmeellinen, Neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhanruhtinas."

Sokeiden traditioiden ja järjestelmien johdosta he eivät voineet nähdä, että Hän oli Jumala. Heidän omat profeettansa, joille Sana tuli, sanoivat, että Hän tulisi olemaan Jumala. Sokeat järjestelmät! Sen tähden he hylkäsivät Sanan ja vaativat sen sijasta murhaajan, Barabbaan.

Sana tätä päivää varten on hyvin selvästi vahvistettu. Se toteutui. Se on osoitettu totuudeksi. Viimeisinä päivinä tulee olla niin kuin Jeesus sanoi: "Niinkuin oli Sodoman päivinä ja niin edelleen, niin on oleva, kun Ihmisen Poika jälleen tulee." Jumala itse, Sana, on ennalta sanonut lopunajan ja mitä tulisi tapahtumaan. Valon tuli tulla esiin ehtoolla. Malakia 3 mukaisesti, toinen osa, olisi Hän tuova asiat esiin ja todistava ne. Se on tuotu ratkaisun paikalle, ja kirkot — seurakunnat ovat hyljänneet sen.

Mitä ovat kirkot vaatineet sen sijaan? Sanan murhaajan; jonkun, joka arvostaa enemmän järjestelmää. Jos järjestelmä on vastoin Sanaa, niin silloin se on Sanan murhaaja. He vaativat kirkkokuntaa, traditiota todellisen Sanan sijasta, joka tuotiin julki ja jonka tiede, valokuvien avulla on vahvistanut, että Jumala on ihmisten keskuudessa. Valo, sama Herran enkeli, Tulipatsas — sama, joka Jeesuksen Kristuksen ruumiissa asui maan päällä, on viimeisinä päivinä tullut alas Hänen kansansa luokse. Jopa tiede on ottanut siitä valokuvia. Seurakunta on nähnyt Hänen tekonsa. Se on ääninauhojen välityksellä mitä tarkimmin vahvistettu, ja minä olen henkilökohtaisesti palvellut koko maailmassa. Ja kaikesta siitä huolimatta he vaativat järjestelmänsä takia Kirkkoneuvostoa tuomitaksensa totuuden; he vaativat murhaajaa, joka sulkee heidät ulos, painostaa tai luovuttaa; ja se on tekevä sen. He haluavat yhdistää jotakin sellaista; sen tulee Kirkkojen Maailmanneuvosto tekemään. Se on pedon merkki. Antikristus — Sanaa vastaan, joka on Kristus.

He ovat sitä mieltä, että se on traditio. He ovat sitä mieltä, että heidän traditionsa olisivat Jumalasta. Mutta he eivät siedä Sanaa, ja Jumala ei milloinkaan vahvista sitä oikeaksi. Jeesus astui esiin Sanan kanssa; ei heidän kirkkoneuvostonsa kanssa, vaan Sanan kanssa. Sana todisti, että Hän oli Jumala. Se todistaa myöskin tänään, että on kysymys Jumalasta, sillä se tuo saman elämän esiin; se vaikuttaa meidän keskuudessamme saman, mitä se siihen aikaan teki ja mitä oli ennustettu.

No niin, mutta mitä he tekevät? He ovat jo tarkkaan ottaneet vastaan systeemin, jonka kautta valitut ristiinnaulitaan. Vapaiden ristiinnaulitseminen, ei kirkkokuntiin kuuluvien, on lähellä. Tämä pitää paikkansa.

Tämä ei ole Kirjoitusten vastaista. Se pitää yhtä Kirjoitusten kanssa. "He valmistavat pedolle kuvan." Maailman kirkkokunnat yhdistyvät yhdeksi protestanttiseksi, jonka kautta muodostetaan pedon kuva — pedon kuva Ilm. 13 mukaisesti. "He valmistivat pedolle kuvan" Tuo peto on "Rooma", sen me kaikki tiedämme. Se on aina ollut Rooma. Miten se voisi olla Venäjä, kun Raamattu sanoo, että se on Rooma. Ihmisillä on ainoastaan väärä vaikutelma. Kuinka se voisi olla jotakin muuta, kun kerran on ennustettu, että se tulee Roomasta.

Menkää vielä kerran takaisin Danieliin, jalkoihin savesta ja raudasta. Rauta ei loppunut, polvista loppuun asti. Jokainen tietää, että Venäjä siihen aikaan ei vielä edes ollut tunnettu. Se oli Rooma. Punainen lohikäärme oli Rooma. Se on aina Rooma. Rauta ei milloinkaan ole muuttunut joksikin muuksi, se on aina pysynyt Roomana. Peto on Rooma!

Roomalla oli uskonnollinen järjestelmä, jonka pää oli kuoliaaksi haavoitettu, mutta parantui jälleen — pakanallisesta Roomasta paavilliseksi Roomaksi. He ovat valmistava pedon kuvan, joka Ilm. 13 mukaisesti on tuleva esiin. Oletteko koskaan ajatelleet, että tämän kansakunnan luku on 13? Minä en vain sano, että se on niin, erikoisella tavalla se on jopa matemaattisesti järjestetty, ja se viedään sen kautta tarkalleen sopusointuun Kirjoitusten kanssa. Me löydämme tämän kansakunnan Ilmestyskirjan 13. luvusta.

Muut pedot tulivat esiin vedestä, mikä merkitsee joukkoja ja väkijoukkoja, niinkuin Raamattu sanoo. Mutta tämä pieni peto tuli esiin maasta, missä ei ollut mitään ihmisiä. Se muistutti karitsaa — uskonnonvapaus, mutta puhui sitten kuitenkin kuin lohikäärme. Se yhdistyi sitten lohikäärmeen vallan kanssa ja harjoitti kaikkea, mitä se aikaisemmin oli tehnyt. Siinä se on teillä. Sen täytyy yksinkertaisesti olla siten, ei ole mitään mahdollisuutta päästä sen ohitse.

Tähän me olemme tänään tulleet; muodostetaan järjestelmää. Järjestelmää! Me emme voi odottaa kunnes se on niin pitkällä. On yritetty tehdä jokainen luterilaiseksi eikä pystytty kuitenkaan tekemään sitä. Yritettiin tehdä kaikki baptisteiksi, mutta se ei onnistunut. Yritettiin tehdä kaikki metodisteiksi tai helluntailaisiksi, mutta ei voitu sitä. Aika on niin lyhyt. Tehdäkseen tämän he ovat muodostaneet kirkkojen neuvoston, pään, pedon kuvan. Juuri sen he ovat tehneet. Mitä se on? Sanan ristiinnaulitseminen on jälleen lähellä! Se on ennen tuomiota, ja se on pian tuleva ratkaisuunsa.

Huomatkaa, tämä osoittaa eron Sanan ja kirkkokunnan välillä. Mitä se on? Mikä on tämä järjestelmä? Se on Rooman satelliitti. Eikö Raamattu olekin sanonut, että niin tulisi olemaan? Kyllä! Ilm. 17. luvussa Rooma esitetään naisena, sen jälkeen kun se oli korottanut itsensä hengelliseksi järjestelmäksi. Nainen! —Kirkkoa kuvataan aina naisena, sillä myöskin Kristuksen Morsian on nainen. Eeva oli se, joka lankesi. Hän on se, joka täytyy lunastaa. Ja seurakunta on nainen, joka lunastettiin.

Tämä nainen istui seitsenpäisen pedon selässä; me tiedämme noista seitsemästä kukkulasta ja niin edelleen, miten Raamattu ennusti sen edeltä. Siinä ei ole mitään virhettä; mikään virhe ei ole mahdollinen. Huomatkaa, että me edelleen toteamme, että se oli porttojen äiti. Äiti ja tytär yhdistyvät jälleen ystävyydessä. Kerran tytär oli juossut pois äidin luota ja yritti elää järkevästi, sillä äiti oli niin syvälle vajonnut, että tytär jätti kotinsa. Mutta nyt, sen jälkeen kun se on tullut hieman vanhemmaksi, tekee se itse niin paljon pahaa. Se näkee äitinsä ja ajattelee, että äiti oli oikeassa. Niin hän muodostaa oman järjestelmänsä.

Protestanttisten kirkkokuntien yhdistyminen toteuttaa tarkalleen sen, mitä Kirjoitukset Ilm. 17. sanovat: "Kaikki, joiden nimet eivät ole kirjoitettuna Karitsan Elämänkirjaan, ovat kuuluva siihen." Joko toinen tai toinen. Joko te kuulutte petoon tai pedon kuvaan. Niin sanoo Raamattu. Jeesus puhui siitä, mutta ei kuvannut sitä kommunismina. Matt. 24: 21-26 Hän on ennustanut, että tämän järjestelmän henki on oleva niin lähellä aitoa, että jos mahdollista, jopa valitutkin eksytettäisiin. Valittujen nimet ovat ennen maailman perustamista kirjoitetut Karitsan Elämänkirjaan. Tarkemmin sanottuna he ovat niin kietoutuneita, että Hän sanoi, että jos niitä päiviä ei valittujen tähden lyhennettäisi, ei mikään liha maan päällä pelastuisi.

Meillä on vuosi 1964 edessämme, ja olen sitä mieltä, että he väittävät, että me olemme kalenterissamme seitsemäntoista vuotta jäljessä. Me menemme nyt siis vuoteen 1964; siten meillä olisi siis vielä kolmekymmentäkuusi vuotta 21. vuosisadan alkuun. Kahdentuhannen vuoden jälkeen maailma oli aina tullut maailmanjärjestelmänsä loppuun, uskonnollisen järjestelmänsä ja kaikkien järjestelmiensä loppuun, ja Jumalan täytyi puuttua asioihin. Hän teki sen Nooan päivinä, ensimmäisen kahdentuhannen vuoden jälkeen. Toisen kahdentuhannen vuoden jälkeen järjestelmä tuli siihen, kuten tekstissämme tänä aamuna tarkastelimme. Hän lähetti jälleen Sanansa, niinkuin Hän oli Nooan aikana lähettänyt Sanansa profeetan, profeetta Nooan kautta. Järjestelmänsä johdosta ihmiset hylkäsivät sen. Jeesuksen aikana Hän lähetti jälleen Sanansa ja paljasti sen koko täyteydessänsä. Mutta ihmiset hylkäsivät sen.

Nyt meillä on pian 1964, ja jää jäljelle vielä kolmekymmentäkuusi vuotta, ennenkuin seuraavat kaksituhatta vuotta ovat täynnä, ja Sana on jälleen tullut, mutta järjestelmät ovat kuitenkin hyljänneet sen. Kuinka lähellä se on? Ehkä on myöhäisempää kuin mitä ajattelemme. Se voisi tapahtua milloin tahansa. Ehkä se on jo tapahtunut, sillä me kaikki tiedämme, miten minä viime sunnuntaina ollessani täällä sanoin, että viimeinen kirjassa oleva nimi saattaisi jo olla kutsuttu. Jos näin on, ei kukaan enää voi tulla sisälle. Maailma on jatkava kuten siihenkin asti, mutta Seurakunta on silloin sinetöity. Tarkatkaa nyt, kun me jatkamme.

Niitä, joiden nimet ovat kirjoitettuna siihen, ei hän ole eksyttävä. Mitä se on? Sen täytyy olla järjestelmä. Ajatelkaapa vain: Mitä te teette silloin, jos te kuulutte johonkin kirkkokuntaan tässä järjestelmässä? Mitä te olette sen johdosta tehneet? Te olette liittoutuneet pois Sanasta murhaavaan järjestelmään, jolla tosin on jumalisuuden ulkokuori, mutta joka kuitenkin kieltää sen voiman. Se on pedon merkki. Tarkalleen!

Katsokaahan, tämä on se, mitä peto siellä on tehnyt, ja tässä on kuva, sama asia. Pedolla oli sellainen valta ja se muodosti Nikeassa tämän suuren, maailmanlaajuisen kirkon, ja he pakottivat koko maailman liittymään tähän järjestelmään. He ajattelivat, että se olisi niin valtavaa. "Kukaan ei ole kykenevä sotimaan sitä vastaan", sanoo Raamattu, niin että he valmistivat pedon kuvan ja toivat Kirkkojen Maailmanneuvostoon kaikki protestantit. Sen kautta he muodostivat järjestelmän, ja teitä ei edes katsota kristityksi, ellette kuulu tähän järjestelmään.

Tämä on ero pedon merkin ja Jumalan sinetöimisen välillä. Jumala sinetöi Sanansa välityksellä. Uskotteko te, että se on Sana? Te kysytte: "Pitääkö tämä paikkansa, veli Branham?" Kyllä.

Minä tiedän teidän sapatistien ja seitsemännenpäivän adventistien sanovan: "Se on sapattipäivän pitäminen." Mutta sitä se ei ole — en ollakseni ilkeä teitä kohtaan, mutta se ei ylipäätänsä ole Kirjoitusten mukaista. Ef. 4:30 sanoo:

Älkää saattako murheelliseksi Jumalan Pyhää Henkeä, joka on teille annettu sinetiksi lunastuksen päivään saakka.

Pyhä Henki on Sana. Jumala ei koostu kolmesta. HÄN on sama kaikissa kolmessa ajanjaksossa, kolme ilmestymismuotoa. Jumala, Isä Lainantajana, Jumala Poikana armossa, ja Jumala, Pyhä Henki, niinkuin te sitä kutsutte. Sama Jumala Pyhän Hengen ajanjaksossa. Jumala, Isä, oli Sana, Jumala, Poika, oli Sana. Jumala, Pyhä Henki on Sana. Katsokaahan, ne ovat yksinkertaisesti kolme ilmestymismuotoa. Pyhä Henki sinetöi teidät, sen tähden te olette sinetöidyt Sanan kautta.

No niin, te sanotte: "Minä olen sinetöity..." No niin, silloin se on osoittautuva ja tuleva vahvistetuksi. Te ette voi kuulua johonkin järjestelmään ja olla tuolla järjestelmällä ja Sanalla sinetöidyt, koska toinen on toisen vastakohta. Se ei käy päinsä.

Me toteamme, että jollakin suurella koneistolla, autolla esimerkiksi, on männät, venttiilit, kaasuttaja jne. Tämä on mekaaninen osa. Tässä kohden haluaisin sanoa seurakunnalle jotakin, mitä juuri tulee mieleeni.

Minä uskon että me olemme hyvin lähellä loppua, ja tulen nyt sanomaan jotakin. On olemassa niin monia ihmisiä, jotka yrittävät selittää mekaniikkaa, vaikka he eivät tiedä siitä. Tiedättekö, pitäisi perehtyä siihen ja tietää siitä. Miten olisi, jos joku olisi sanonut: "Nooa, minä selitän mekaniikan, miten arkki on uiva." Hän ei voinut sitä. Teidän ei ylipäätänsä tarvitse tuntea mekaniikkaa, vaan ainoastaan dynamiikka. Katsokaahan, dynamiikka on se, mikä teidän tulisi tuntea. Jos joku Israelin kansasta olisi tullut Mooseksen luokse ja olisi sanonut: "Mooses, minä tahtoisin käsittää, miten sinä oman sanasi kautta voit luoda eläimiä."

Hän olisi sanonut: "Se ei ole minun Sanani, se on Jumalan Sana. Hän on käskenyt minua tekemään sen."

"Selitä minulle, miten sinä voit antaa tulla kärpäsiä maan päälle, vaikka aikaisemmin ei ollut niitä ollenkaan, ja sitten niin monet kärpäset peittivät maan!" Mooses ei itse voinut selittää sitä. Teidänkään eri tarvitse sitä. "Miten sinä sait aikaiseksi sen, että itätuuli tuli ja puhalsi aukon Punaiseen Mereen, niin että me kaikki voimme seurata sinua kuivalla maalla. Selitä meille mekaaninen osa. Mitä systeemiä sinä käytit, Mooses? Sano minulle tieteellisen tutkimuksen perusteella, minkä atomin sinä vapautit."

Katsokaahan, hän ei tiennyt sitä. Hän ei tuntenut mekaniikkaa. Hän tunsi ainoastaan dynamiikan. Yhtä vähän minä voin sanoa teille, miten minä elän. Minä en voi sanoa teille, miten te elätte — mutta te elätte. Minä en voi sanoa, miten teidän sydämenne toimii ja kuinka ravintonne vaikuttaa veren muodostukseen, miten ravinto tunkeutuu suolenseinämien lävitse, muuttuu energiaksi ja tulee veren vastaanottamaksi, joka sitten virtaa teidän lävitsenne. Minä en voi selittää sitä, mutta se tapahtuu siitä huolimatta. Katsokaahan, se vaikuttaa sen. Minä en osaa selittää sitä. Minä en tunne mekaniikkaa, vaan ainoastaan dynamiikan.

Mooses saattoi tuntea mekaniikan, mutta se ei ollut kenenkään muun asia ymmärtää, kuin vain Mooseksen. He tiesivät, että se toimi ja se riitti. Miksi eivät ihmiset tänään voi olla tyytyväisiä siihen? Jokainenhan ei toki voinut olla Mooses. Oli olemassa vain yksi Mooses. He tiesivät ainoastaan, että se oli Jumalasta. He näkivät, että oli kysymys Jumalasta. He seurasivat häntä, ja kaikki meni hyvin niin kauan kunnes he alkoivat asettaa sen kysymyksenalaiseksi ja halusivat korottaa jonkun muun tekemään saman asian: Koora ja Daatan ja niin edelleen. Kun he sitten löysivät jonkun, joka toi inhimillistä jäljittelyä, sanoi Jumala: "Erottaudu. Älä mene tähän organisoituun järjestelmään. Mene ulos siitä. Minä olen nielevä sen." Ja hän avasi maan ja nieli sen.

Teidän ei tarvitse ymmärtää mekaniikkaa. Olennaista on tuntea dynamiikka, se, joka on sen takana. Ja tarkatkaa, osuuko se siihen päämäärään, minkä Raamattu on luvannut näitä viimeisiä päiviä varten. Se on jälleen Sana. Takaisin Sanaan!

Suuri koneisto pystytetään nyt ja on valmis asetettavaksi liikkeeseen. Mekaaninen osa on siinä. Heillä on jo organisaation mekaaninen järjestelmä, joka heidän sanomisensa mukaan on tuova rauhan maan päälle. Heillä on sellainen kuin YK. Kansakunnat ovat yhdistyneet. On yhdistymisen aika. Hiljattain minä saarnasin siitä. Mitä varten he yhdistyvät? Maailmanrauhaa varten. Sitä he halusivat Kansainliitossa. He tekivät niin aina, mutta koskaan se ei ole heille onnistunut. Se ei voi onnistua. YK ei ole muuta kuin vain ilmapallo, joka jokaisen kansakunnan ja opin tuulten mukaan heiluu sinne tänne. Se on pamahtava ja paukahtava jokaisessa tilanteessa. Se ei voi onnistua; yhtä vähän on Kirkkojen Maailmanneuvosto toimiva. Se on inhimillinen organisaatio, ja sen järjestelmä on vastoin Jumalan Sanaa. Se ei voi saada mitään aikaan.

"Miten voi kaksi kulkea yhdessä, elleivät ole keskenänsä sopineet?" Te ette voi tehdä sitä. Miten voi kristillinen seurakunta, helluntailaiset, Assemblies of God ja kaikki muut suuret seurakunnat helluntaisuunnissa ja Täyden Evankeliumin ihmiset, miten he voivat luopua Evankeliumin opeista, periaatteistansa, joita he ovat edustaneet? Ne pystytettiin näistä organisaatioista ulos tulemiseksi ja niiden tuomitsemiseksi. Nyt heidän täytyy luopua evankelisista opeistansa kulkeaksensa ihmisten kanssa, jotka eivät hyväksy Raamatun periaatteita, jumalallista parantumista, Jumalan voimaa ja Jeesusta Kristusta. Miten voi kaksi kulkea yhdessä, jos eivät ole keskenään sopineet?

Siinä se on teillä! Me olemme tulleet tähän hetkeen. Tämä on se suuri kone, joka pystytettiin. Nyt heillä on mekaniikka. Ainoa mitä he vielä tarvitsevat, on se että Saatana dynamiikan kanssa on siinä, pakottaaksensa pedon merkin. Kun he ovat pakottaneet sen, on dynamiikka toiminnassa. Mekaniikka heillä on jo.

Heillä on tämä jo. Sallikaa minun sanoa vielä jotakin. Tämä yhdistämisen aika, jossa kirkot ja kansakunnat yhdistyvät, on myöskin Jumalan yhdistämisen aika Morsiamensa kanssa. Minä sanon tämän kunnioituksella ja arvostuksella. Minä uskon, että Kristuksen Morsian on kutsuttu. Minä uskon, että se on sinetöity Jumalan valtakuntaan. Minä uskon että mekaniikka on valmiina. Se odottaa dynamiikkaa, joka ottaa sen ylöstempaamisessa maan päältä kirkkauteen. Minä uskon sen koko sydämestäni. Kyllä! Me emme tiedä, miten Hän on tekevä sen, mutta Hän on tekevä sen. Hän on dynamiikka. Me olemme ainoastaan koneiston— Hänen ruumiinsa osasia — ja meidät muovataan Hänen kuvaksensa. Me näemme että Hän yhdistyy meidän kanssamme teoissansa ja rakkautensa lahjojen kanssa, jotka Hän ojentaa meille juuri ennen hääateriaa. Me odotamme sitä ja tarkkaamme sitä.

Tämän seurakunnan dynamiikka on oleva uusi täyttäminen Pyhällä Hengellä, joka vähäisessä määrässä on vaikuttanut meidän keskellämme, kun Huippukivi laskeutuu yhdistyäksensä Ruumiin kanssa. Mutta kun Pää ja Ruumis yhdistyvät, on Pyhän Hengen täysi voima kohottava sen, niin että jopa kuolleet, jotka satoja vuosia sitten ovat nukkuneet pois Kristuksessa, ovat Hänen pyhyytensä kauneudessa nouseva ylös ja suorittava lennon ylös taivaaseen. Dynamiikka on Pyhä Henki.

Tämän suuren systeemin dynamiikka, joka on pystytetty, tämä suuri kone on jolloinkin oleva toiminnassa, kun Kirkkojen Maailmanneuvosto on yhdistynyt, joka on harjoittava painostusta. Te sanotte: "Kun tämä tapahtuu..." — silloin se on oleva teille liian myöhäistä; te olette jo siinä. Tahdotte te sitä tai ette, te olette jo siellä.

Huomatkaa, Henki on jo teidän yllänne. Niinä päivinä, kun Hengen tuuli käy idästä, etelästä, pohjoisesta ja lännestä, vakuuttaa se ihmiset, että he siellä tulevat ulos ja näyttää sen ihmisille. Tämä on syy siihen, miksi minä niin olen tätä järjestelmää vastaan. Minä olen nähnyt, että siellä oli jotakin pimeydestä, kun minä näin nuo naiset, miten heillä oli tämä aine kasvoillansa, niinkuin minä viime sunnuntaina teille sanoin. Minä tiesin jotakin tulevan.

Miksi minä olen aina ollut tätä vastaan? Minä en tiennyt sitä. Nyt minä tiedän sen. Miksi minä aina olen ollut organisoitua uskontoa vastaan? Nyt minä näen sen. Se on pedon merkki. Minä en milloinkaan ole sanonut tätä — vasta muutaman viikon ajan. Mitä tapahtuu kirkkopolitiikan jälkeen, sen jälkeen kun Sana todellisesti on vahvistettu? Se on lopulta tullut niin pitkälle, että ratkaisu täytyy tehdä.

Mitä oli seuraava, mitä juutalaiset tekivät sen jälkeen kun seurakunta oli hyljännyt Sanan? He eivät tahtoneet olla missään tekemisissä sen kanssa ja ajattelivat: "Se oli paha henki." Hän tunsi heidän sydäntensä ajatukset. He ajattelivat: "Hän oli pahasta." Mutta se oli Sana. Ne teot, joita Hän teki, todistivat Hänestä; ne vahvistivat kuka Hän oli. Mutta he eivät tahtoneet olla missään tekemisissä Hänen kanssansa. Seuraavaksi tulee hallitus mukaan. Se on kirkkohallitus, sillä kaikki kansakunnat ovat siihen osallisia. Siihen aikaan hallitsi pakanallinen kansakunta uskonnollista kansakuntaa. Siksi se tuli maailmanuskonnoksi. Oi, sokeakin voi nähdä sen. Mitä tekee sokea, joka näkee sen? Kun hän näkee sen, tulee hän ulos sokeudestansa.

Huomatkaa, kun tämä maailmankonsiili kokoontuu, mitä tehdään silloin Jeesukselle, jota kutsutaan Kristukseksi? He eivät varmastikaan halua olla missään tekemisissä sen kanssa. Silloin jää jäljelle vain yksi — tarkalleen se, mitä he siihen aikaan tekivät. He tulevat suorittamaan ristiinnaulitsemisen, varmasti — saattava sen vaikenemaan, ei enää sallimaan sitä, enään ei suvaita, että tämä tehdään. Uskontojen ja kansakuntien pakko ei enää salli heidän tehdä tätä. Sellainen palvelustehtävä, niinkuin täällä on käynnissä, ja senkaltaiset asiat ovat oleva absoluuttisesti poissuljetut. Te ette enää voi tehdä sitä ilman päämajan lupaa, kirkkojen päätä. Pedon kuva! Tässä me olemme. Niin se on! Me olemme tulleet tähän, se on tarkalleen vahvistettu.

Seuraava on ristiinnaulitseminen. Sama on nyt — he yrittävät, että kaikki jotka eivät liity heihin, suljetaan ulos eikä heidän sallita saarnata. Näettekö sen? Sen kautta lupauksen vahvistettu Sana ristiinnaulitaan jälleen. Tullaan estämään eikä teidän enää sallita jatkossa pitää parantamisjumalanpalveluksia ja rukoilla sairaiden puolesta. Ei. Te ette enää voi tehdä sitä. Aivan samantekevää onko se sitä tai tätä. Joko te toimitte kirkkojen neuvoston puitteissa tai ette sitten ollenkaan.

Nyt te voitte nähdä, miksi minä olen kirkkokuntauskontoa vastaan, sillä se on pedon merkki. Rooma on pää, ensimmäinen. Tämä pitää täsmälleen paikkansa. Ja se vaikuttaa sen, että kaikki ottavat sen vastaan, kun he liittyvät tyttäriin — tämä on se kuva. Heidän äitinsä teki saman. Missä Rooma alussa organisoitiin? Mikä oli maailman ensimmäinen organisoitu uskonto? Roomalaiskatolinen. Jos joku voi näyttää minulle yhdenkin Sanan, joka on sitä vastaan, niin sallikaa minun kuulla se. Ei ole ainoatakaan. Rooma oli ensimmäinen organisaatio, ensimmäinen kirkko, joka organisoitiin; se oli Nikeassa. Kyllä! Juuri sen he tekivät.

Mitä tapahtui Lutherin kuoleman jälkeen? Tehtiin sama kuin Nikeassa —Rooma. Mitä he tekivät Wesleyn jälkeen? Mitä tapahtui kaikkien suurten liikehdintöjen jälkeen, jotka tulivat esiin? He tekivät saman — sen kautta he tulivat porton tyttäriksi. Aivan niin on.

Saman me toteamme tässä. Minä olin tässä pannut ylös sanankohdan. Ehkä minun tulisi mieluummin antaa sen olla. Mutta tarkatkaa: organisoitu kirkko on aikaansaanut saman järjestelmän tänään. He tarvitsevat enää vain dynamiikan siihen, mikä antaa sille vallan, ja sitten tullaan heti sen jälkeen voimainkoetukseen.

Katolinen kirkko ja protestanttiset kirkot ovat ystävystyvä. Minä olen noin kolmenkymmenen vuoden ajan yhä uudelleen sanonut, että ne ovat yhdistyvä. Nyt te näette selvästi, mitä he tekevät. Protestanttiset eivät tosin tule katolisiksi, mutta he ovat yhdistyvä veljeydessä — se on pedon merkki ja muistuttaa petoa.

Aivan samoin turmeli äiti, Eeva, koko maailman ja saattoi sen fyysiseen kuolemaan. Kuulkaa: Äiti, Eeva, on turmellut koko ihmiskunnan ja saattanut sen fyysiseen kuolemaan. Miten? Kun hän hylkäsi Sanan ja otti vastaan jotakin, mikä näytti niin samankaltaiselta. Hän aiheutti kaiken fyysisen kuoleman, koska hän on hyljännyt todellisen Sanan. Hän uskoi totisen Sanan, mutta ei vain aivan pientä osaa siitä. Kaikki sydäntuska, jokainen kuolema, kaikki, mitä maan päällä on, aiheutui siitä, koska hän väistyi vain hiukan täydestä Jumalan Sanasta. Eeva teki sen — kuoleman äiti. Näettekö nyt, mihin me päädymme? Kuoleman äiti! Huomatkaa, hän vain epäili Sanaa. Hän sanoi: "Jumala on sanonut."

Saatana vastasi: "Se on oikein."

"Jumala sanoi."

"Se on oikein."

"Jumala sanoi."

"Se on oikein."

"Jumala on sanonut."

"Kyllä, tietyllä tavalla oikein. Mutta katsohan, se ei ole kaikki. Sinun silmäsi avautuvat ja sitä tulet olemaan viisas."

Mutta Jumala oli sanonut sen. Siten se oli selvä. Sana! Katsokaahan, se alkoi pienellä Sanan väärinselityksellä. Samalla asialla ja samalla tavalla se päättyy.

Huomatkaa, tytär on tulos äidin ja isän yhdistymisestä. No niin, tässä tulee jotakin shokeeraavaa: fyysinen kuolema kuitenkin — ruumiillinen kuolema tuli Eeva-äidin yhtymisestä Saatanan kanssa, kun ei uskottu Jumalan Sanaa. He yhtyivät ja aikaansaivat kuoleman tuotteen. Kuolema on tulos Saatanan yhdistymisestä Eevan kanssa.

Eevalla oli Sana. Saatana on Sanaa vastaan. Mutta katsokaahan! Oli melkein yhdeksänkymmentäyhdeksän prosenttia, mitkä saatana tunnusti oikeaksi. Se on niin tiiviisti yhdessä, ja Raamattu sanoo, että viimeisinä päivinä jopa valitut eksytettäisiin, jos se olisi mahdollista, Katsokaahan miten se alkaa, miten se aina oli ja miten se tulee päätökseensä. Aivan samoin — kun yhdistytään eikä uskota koko Jumalan Sanaa. Oletteko te käsittäneet sen? Se toi kuoleman: kun epäusko yhdistyi Sanan kanssa. Vain mitättömän pienen osan johdosta, hiukkasen johdosta, prosentin epäuskon takia. Mutta sen täytyy olla sata prosenttia. Niin se on!

Huomatkaa, myöskin Jumalan tytär, seurakunta, Morsian, on tulos yhdistymisestä, Jumalan yhdistymisestä Sanansa kanssa. Pyhän Hengen yhdistyminen liharuumiin kanssa tuotti Jumalan Pojan. Hän oli Jumalan vanhurskauden tuote. Viimeisinä päivinä, niinkuin meille sanotaan, on Morsian oleva yhdistetty Jumalan Sanan kautta, joka tulee lihassa julki, niinkuin oli Sodoman päivinä. Pyhä Henki sinetöi sen Jumalaan ja sinetöi epäuskon ulos — ulos.

Niinkuin olen sanonut, te eläisitte kuten Beethoven, jos Beethovenin elämä olisi teissä. Jos Hitlerin elämä olisi teissä, eläisitte te kuin Hitler. Ja jos Kristuksen elämä on teissä, elätte te kuten Kristus ja teette Kristuksen tekoja. Ja kun Kristus elää tänään, tekee Hän tarkalleen sen, mitä Sana sanoo, että Hän tänään on tekevä. Kun Sana sanoo: "Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti", miksi ei sitten tämä sokea uskonnollinen maailma voi käsittää sitä aikaa, missä me elämme?

Eeva aiheutti kaiken fyysisen kuoleman yrittäessänsä liittää Saatanan harhaopit Sanaan. Sama on tapahtunut kirkolle Nikeassa — Roomalle, kun se Sanan sijasta otti vastaan opinkappaleita. Sama koskee metodisteja, baptisteja ja presbyteerejä. Jokaisessa ajanjaksossa valo puhkeaa esiin, mutta he hylkäävät sen. Tämä on syy siihen, miksi luterilaiset kuolivat Wesleyn astuessa esiin. Se oli toinen ajanjakso. Sana tuli esiin, ja heidän täytyi ottaa se vastaan tai kuolla. Tämä on syy siihen, miksi helluntailaiset nyt kuolevat, sillä se ajanjakso, jossa Sana on paljastettu, on kotka-aika. Se on aika, jossa Sana palaa takaisin palauttaaksensa lasten uskon takaisin isien puoleen. Mutta he ovat yhdistetyt ja hylkäävät sen. Ei jää jäljelle muuta kuin hengellinen kuolema. Niin on aina ollut.

Jumalan ruumis, yhdistettynä Morsiamena, on yksi — se ja Kristus yhdessä, Hengen vaikuttaessa seurakunnan lihallisissa ruumiissa, niinkuin Hän vaikutti Jeesuksen Kristuksen liharuumiissa, sillä se on osa Hänen ruumistansa, ei kaksi, vaan yksi. He ovat yksi. Mies ja vaimo eivät enää ole kaksi, vaan yksi. Kristus ja Hänen ruumiinsa ovat yksi. Sama Henki, joka oli Kristuksessa, on Hänen Morsiamessansa, Hänen Ruumiissansa, ja Hän yhdistää sen koko Sanan kanssa. Ja Jumala itse asuu siinä ja paljastaa itsensä.

"Mutta sinähän toki tiedät, että ihmeiden päivät ovat ohitse. Sellaista ei ole olemassakaan." Näettekö? Siinä se on teillä. "Oi, minä en usko, että täytyy tulla kastetuksi Jeesuksen Kristuksen nimeen."

Mutta Raamattu sanoo, että teidän täytyy tehdä se. Minä haluaisin puhua jonkun teologin kanssa, joka voi vastustaa sitä. Niin täytyy olla. Te sanotte: "On toki samantekevää, miten on kastettu." Miksi se sitten on kirjoitettuna? Miksi se ei ollut Paavalille samantekevää? Miksi se ei ollut kaikille muille samantekevää? Joko te olette oikein kastetut tai ette ollenkaan.

Raamattu sanoo: "Sinulla on se nimi, että sinä elät, mutta sinä olet kuollut", sillä ihmisille ei ole mitään muuta nimeä annettu taivaan alla. Miksi te sitten saarnaatte siinä, rukoilette ja teette kaiken muun siinä, ja kun sitten te tulette kastealtaalle, te hylkäätte sen?

Hiljattain minä puhuin erään miehen kanssa, joka sanoi: "Sillä ei ole mitään merkitystä." Minä vastasin: "Jos joku tulisi sinun luoksesi ja sanoisi, että hänet on kastettu Saaronin Ruusun, Laakson Liljan ja Kirkkaan Aamutähden nimessä, niin sanoisitko että se on oikein?"

Hän vastasi: "Oi ei!"

Minä kysyin: "Kastaisitko sinä kyseessäolevan uudelleen?"

"Kyllä."

Minä kysyin: "Miten sinä kastaisit?"

Hän sanoi: "Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen."

Minä sanoin: "No niin, silloin sinä olisit tehnyt täsmälleen saman. Jos sinä mainitsisit nuo nimet, olisit sinä tehnyt saman kuin tuokin, kun hän sanoi 'Saaronin Ruusu, Laakson Lilja ja Aamutähti', sillä ne ovat titteleitä, ja Isä, Poika ja Pyhä Henki myöskin ovat titteleitä."

Hän vastasi: "Mutta Jeesushan sanoi: 'Kastakaa nimeen...'"

Minä vastasin: "Juuri sitä Hän tarkoittikin. Mutta Hän ei sanonut: 'Toistakaa nämä sanat', vaan: 'Kastakaa heidät Nimeen.' Nimeen! Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat titteleitä. On kysymys Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimestä." Minä kysyin: "Miten sanoi Pietari sen kuuluvan? Miten sanoivat muut heistä sen kuuluvan? Miten se kuuluu? Herra Jeesus Kristus on Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimi." Hänellä on noin kolmekymmentätuhatta alkuasukasta, jotka hänen nyt vielä kerran täytyy kastaa. Niin se on! Se pitää paikkansa.

Paavali sanoi: "Vaikka enkeli taivaasta julistaisi teille jotakin muuta." Paavali oli se, joka sanoi niille ihmisille, jotka eivät olleet kastetut Jeesuksen Kristuksen nimeen, että heidän täytyy vielä kerran tulla kastetuiksi saadaksensa Pyhän Hengen (Apt. 19:5). Vaikka he riemuitsivat, ylistivät Jumalaa ja tekivät suuria asioita, sanoi hän heille, että heidän täytyy vielä kerran tulla kastetuiksi Jeesuksen Kristuksen nimeen, sen jälkeen kun Johannes Kastaja oli kastanut heidät. Heidän täytyi tulla ja antaa vielä kerran kastaa itsensä. Gal. 1:8 hän sanoi: "Vaikka enkeli taivaasta opettaisi teille jotakin muuta, kuin sitä mitä minä olen teille opettanut, hän olkoon kirottu." Kyllä. Meidän täytyy pysyä Sanassa, jokaisessa Sanassa.

Huomatkaa! Olkaa moitteettomat, olkaa absoluuttisen varmat. Jos teidän mielessänne on jokin epäilys, silloin oikaiskaa se mieluiten aivan heti. Älkää odottako kunnes on liian myöhäistä. Älkää odottako niin kauan että merkki on painunut niin syvälle, että te ette enää milloinkaan näe sitä. Te olette muutoin oleva sokeita. Hän löi Israelia sokeudella tehdäksensä Sanansa tunnetuksi. Saman Hän teki pakanoiden suhteen. Tässä se on teillä. He menevät mukaan aivan kuten nuo siihen aikaan.

Huomatkaa! Sen jälkeen kun Eeva oli nähnyt, mitä Jumala oli tehnyt ja että Hän oli vahvistanut Sanan, hylkäsi hän sen siitä huolimatta ja luopui oikeuksistansa. Hän hylkäsi sen ja menetti oikeutensa. Saman he tekivät Nikeassa —Roomassa. Saman he tekevät nyt kirkkojen yhteenliittymässä. Täsmälleen saman. Veljet, se on ensimmäisestä Mooseksenkirjasta Ilmestyskirjaan asti sama asia. Israel teki sen. Pilatus teki sen. He kaikki ovat tehneet sen. Aina. Eevasta tähän asti. Sama. He hylkäävät vahvistetun Sanan ja ottavat sen sijaan dogman. Se tuo kuoleman — hengellisen kuoleman. Kuollut! Sanaa saarnataan siitä huolimatta kuolleille. Niin se on! Se ei tule olemaan tuhatvuotisen valtakunnan aikana. Heille saarnataan jo nyt. Ehkä se on juuri nyt niin.

Kainin pojat, jotka olivat tuote epäuskosta Jumalan Sanaa kohtaan, Kainin pojat pilkkasivat profeetta Nooan sanomaa. Oletteko huomanneet sen? Jumalan Sanan kautta hän toi ennustetun tuomion ja hänellä oli elävät merkit, jotka vahvistivat, että aika oli lopussa. Kainin pojat pilkkasivat sitä niinkuin nytkin tehdään. He tekivät niin myöskin Jeesuksen päivinä. Sen he tekivät kaikkina ajanjaksoina. Niin se on aina ollut. He pilkkaavat ja nauravat sitä. Hän sanoi: "Viimeisinä päivinä on astuva esiin pilkkaajia." "Siitä asti kun isät ovat nukkuneet pois, on kaikki siten kuin se luomisen alusta on ollut." Näettekö?

Sen tekivät paholaisen pojat uskonnollisen järjestelmän avulla Sanalle, joka Jeesuksen Kristuksen aikana paljastettiin. Katsokaahan, ne olivat juutalaisen kansan uskonnolliset järjestelmät, juutalaiset ihmiset, joiden olisi tullut tietää se, mutta heidän järjestelmänsä sai heidät hylkäämään ja pilkkaamaan paljastettua Sanaa, johon he kuitenkin väittivät uskovansa. Ei sanakaan ollut väärin.

Mutta he tekivät saman, juuri niinkuin he nytkin tekevät. Uskonnollinen järjestelmä tässä suuressa koneistossa, jonka he pystyttivät, on hyljännyt lopunajan lupaukset, jotka kuuluvat lopunajan sanomaan, lopunajan merkin, kaiken, mitä lopunaikana tuli olla, niinkuin Jumala sen sanasta sanaan ennusti. Se on ääninauhalla. Jos he ampuvat minut, tai mitä tahansa he sitten tekevätkin, he eivät milloinkaan ole pidättelevä Sanomaa. Se on kulkeva eteenpäin. Se on jo kulkenut. Se on Sana loppua varten; juuri tätä hetkeä varten. Merkkien ja ihmeiden, mekaniikan ja dynamiikan, tieteen ja seurakunnan kautta se on täydellisesti vahvistettu ja todistettu. Jumala itse on molempien, Sanan ja merkkien ja ihmeiden kautta todistanut, että tämä on se hetki.

Se on sanoma, jonka Jumala hetken merkkien ja ihmeiden kautta on vahvistanut teidän keskuudessanne, sanoma, että Jeesus Kristus ei ole kuollut, vaan elää ja on sama, mitä Hän aina oli. Sen kautta toteutuvat täydellisesti Malakia 3 toinen osa, ja kaikki muut sanankohdat, joista Jeesus puhui viitaten viimeisiin päiviin. Tieteen välityksellä se vahvistettiin myöskin maailman edessä. Viikkolehdet julkaisivat suuria kuvia valopiiristä. Täällä on ennustettu, että Jumalan enkelit olisivat laskeutuva, mistä reportterit eivät kuitenkaan tienneet mitään. Kaikkialla otettiin valokuvia. Se on osoitettu maailmanlaajuisesti.

Seuraava on ristiinnaulitseminen, ja me kuljemme sitä kohti. Jeesus sanoi siihen aikaan: "Mitä Minun tulee sanoa? 'Isä, pelasta Minut tästä hetkestä!'? Ei! Ei Minun, vaan Sinun tahtosi tapahtukoon niin maan päällä kuin taivaassa."

Tämän sanoo seurakunta tänään koko sydämestänsä: "Minunko tulisi liittyä johonkin sellaiseen? Ei, Herra, Sinun tahtosi tapahtukoon, niinkuin se tapahtuu taivaassa."

Huomatkaa, sen jälkeen kun luvattu Sana tuota ajanjaksoa varten oli vahvistettu, he hylkäsivät sen. Saman he ovat tehneet tänään. Mitä lopetan nyt. Niinkuin Hän astui esiin ja aivan selvästi todisti, että Hän on Sana, ja se tuli ratkaisuun, että heidän täytyi valita joko Sana tai järjestelmä, niin on myöskin tänään tultu siihen. Teidän täytyy valita Sana tai ottaa vastaan järjestelmä. He ovat vastaanottaneet järjestelmän. Mitä on tapahtunut sen kautta? Että Hänet on luovutettu maailman käsiin.

Nyt tekstiini. Olen käyttänyt paljon aikaa sen rakentamiseen. Mutta juuri nyt olen aloittanut. Näettekö? Älkää nousko seisomaan, leikittelin vain kanssanne. Katsokaa! Tässä on minun tekstini. Me tiedämme, että siten on asetettu perustus ja meillä on nyt kaikki tässä rivissä. Liittäkäämme nyt se yhteen ja nähkäämme sitten miltä se näyttää. Me haluamme ottaa sen suurennuslasin alle.

Jeesus on ihmisten käsissä. Hänet on annettu kirkon käsiin. Mitä te teette Jeesukselle, jota kutsutaan voidelluksi Sanaksi? "Kristus" merkitsee "voideltu Sana". Mitä te teette tälle Jeesukselle? Pilatus sanoi: "Mitä minun tulee tehdä Hänelle? Miten minun tulee ratkaista? Mitä minä voin tehdä tälle Jeesukselle, jota kutsutaan Kristukseksi?"

Mitä maailma huusi? Mitä on kirkko, seurakunta, huutanut? "Ristiinnaulitse Hänet! Tee loppu Hänestä! Me emme halua sitä enää."

Minä kysyn teiltä jotakin. Voitteko tänä aamuna kuvitella syyllisyyden Oswaldin käsissä, sen, joka murhasi presidentin? Voitteko kuvitella hänen tuomionsa, kun hänet on osoitettu siksi, joka sen teki? Voitteko kuvitella, että hänelle vielä olisi armoa? Yhdysvaltain presidentin veri on hänen käsissänsä. Oletteko sitä mieltä, että liittovaltion tuomioistuin olisi valmis siihen, vaikka hän kuinkakin kovasti väittäisi: "Minä en halunnut tehdä sitä." Se ei suo hänelle anteeksiantoa. Hän on kuoleva, sillä presidentin veri on hänen käsissänsä.

Voitteko kuvitella, miltä hänestä tuntuu? Haluaisitteko sen olevan teidän käsissänne? No niin, miten on sitten Jeesuksen Kristuksen Veren suhteen? Oletteko sitä mieltä, että teille annetaan anteeksi, sen jälkeen kun se perusteellisesti on vahvistettu? Miten te aiotte paeta sitä? Hänen Verensä on teidän käsissänne. Te olette syyllisiä. Syntiset, minne te menette täältä? Mitä te olette tekevä tämän aamukokouksen jälkeen?

Te sanotte: "No niin, minulla ei ollut tarkoitus olla paha." Oswald saattoi sanoa saman. Jos meidän korkein oikeutemme vaatii vanhurskautta, silloin se edustaa kansakuntaa. Koko kansakunta on sidottu liittovaltion oikeusistuimeen, sen yläpuolella ei ole enää mitään. Hän o n tehnyt rangaistavan teon ja siitä täytyy maksaa, vaikka hän ei olisikaan halunnut tehdä sitä tai se ei ollut hänen aikomuksensa, tai mitä tahansa muuta, siitä huolimatta häntä täytyy rangaista siitä.

Jos meidän ylin oikeutemme vanhurskaudessansa jo vaatii hyvitystä, niin kuinka paljon enemmän te olettekaan sitten toteava Jumalan tuomiolla, että te olette tuomitut, kun te ilmestytte siellä Jeesuksen Kristuksen Veri käsissänne! Mitä minä olen tekevä tämän Jeesuksen kanssa, joka on voideltu Sana? Te olette kuulleet sen. Te tiedätte, että se on totuus. Se on täydellisesti vahvistettu.

Murhaaja — vaatisitteko te Sanan kirkkokunta-murhaajan viattoman Kristuksen sijasta? Vaatisitteko ristiinnaulitsemista? Uskaltaisitteko ottaa vastaan Barabbaan? Voisitteko te huutaa Barabbasta? Miten kukaan saattaa uskaltaa tehdä sen, että huutaa Barabbasta, Sanan murhaajaa, sen sijaan että ottaisi vastaan itse Sanan, joka on Elämä? Hän on teidän käsissänne.

Kun minä kuulin presidentti Kennedyn murhasta, tuli tämä sanoma mieleeni. Minä ajattelin: "Mitä on tämä mies tekevä?" Hänelle ei ole mitään tietä ulos siitä. Ehkä hän on jo nyt herännyt ja käsittänyt, mikä häntä odottaa.

Joskus myöskin te olette heräävä. Olette te sitten täällä tai kuulette ääninauhoja, missä tahansa te olette: Kerran te olette heräävä, syntiset, ja käsittävä, että Veri on teidän käsissänne. Se on Jumalan Pojan Veri. Te olette syyllisiä Hänen murhaamiseensa. Teidän syntinne murhasi Hänet, teidän epäuskonne Hänen Sanaansa kohtaan, niin ettette te ole nähnyt sen vahvistamista. Te olette murehduttaneet Pyhän Hengen sellaisella tavalla, että Hän vetäytyi pois. Mitä muuta jää teille jäljelle kuin että seisotte Jumalan tuomion edessä tietoisuudessa siitä, mitä teille tulee tapahtumaan! Kyllä, John Kennedyn veri Oswaldin käsissä ei ole oleva niin paha kuin Jeesuksen Kristuksen Veri teidän käsissänne, kun te tulette seisomaan Jumalan edessä.

"Mitä minä teen tälle Jeesukselle, jota kutsutaan Kristukseksi", kysyi Pilatus. Hänet oli annettu hänen käsiinsä. Jeesuksen Kristuksen Veri on nyt asetettu tämän kuulijakunnan käsiin. Se on luovutettu tämän kansakunnan ja koko maailman käsiin, minne nämä ääninauhat menevät, ja jotka kokivat sen, mitä Jumala on vahvistanut ja osoittanut. Mitä me olemme tekevä tälle Jeesukselle, jota kutsutaan "samaksi eilen, tänään ja iankaikkisesti"? Mitä me olemme tekevä tälle Jeesukselle?

Oletteko te valmiit ottamaan paikkanne Hänen vierellänsä? Oli kolme asiaa, mitä Pilatus teki ja mitä myöskin te voitte tehdä Hänen kanssansa. Pilatus yritti kaikkia kolmea, eikä se onnistunut hänelle. On olemassa kolme mahdollisuutta, joita te voitte yrittää, mutta se ei ole hyödyttävä mitään. Pilatus yritti päästä Hänestä eroon. Mutta kun Hänet kerran on annettu teidän käsiinne, silloin Hän on teidän käsissänne. Pilatus yritti sitä kolmella eri tavalla, ja se epäonnistui.

Meidän täytyy katsoa silmiin tätä tosiasiaa, että Hän on meidän käsissämme. Me näimme Hänet Sanassansa. Me näemme, miten Hän vahvisti itsensä ja tiedämme, että Hän on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti. Pitääkö tämä paikkansa? Minä en tänä aamuna puhu ainoastaan täällä oleville kuulijoille, joita on noin kuusi- seitsemänsataa, vaan näiden ääninauhojen välityksellä, jotka kulkevat maailman ympäri, minä puhun miljoonille. Hän on teidän käsissänne; kaikissa maissa, joissa te kuulette ääninauhoja, missä tahansa sitten saatattekin olla, te tiedätte, että se on totuus. Jos te ette tiedä sitä, niin silloin te olette sokeita ettekä voi nähdä Sanaa, ettekä voi nähdä Jumalaa Sanassa. Mutta Hän on teidän käsissänne. Mitä te teette Hänelle?

Pilatus yritti päästä Hänestä eroon, mutta meidän täytyy kohdata tosiasiat. Myöskin Pilatuksen täytyi. Hän tiesi, että hän oli kuullut. No niin, te sanotte: "Minä en milloinkaan ole nähnyt jotakin tapahtuvan." Siitä huolimatta, te olette kuulleet sen. Te kuulette sen nyt. Hän halusi, että Jeesus tekisi jonkin ihmeen tai tempun hänen edessänsä, mutta Hän ei tehnyt mitään taitotemppuja. Hän teki vain sen, mitä Jumala käski Häntä tekemään.

Te olette kuulleet. Usko tulee kuulemisesta. Teillä on usko — miten te voisitte etääntyä ja saada tämän pois käsistänne? Hänen täytyi siitä huolimatta kohdata tosiasiat. Hänen täytyi, ja myöskin meidän täytyy. Hänet on täydellisesti vahvistettu. Ajatelkaa — jos jollakin on jonkun ihmisen veri käsissänsä!

Ihmisen tulee tarkata, jos jonkun toisen ihmisen veri on hänen käsissänsä. Katsokaa lentokonetta. Ennenkuin jonkin lentokoneen lentäjä antaa lentokoneen nousta, testaa hän jokaisen instrumentin. Miksi? Koska toisten elämä on hänen käsissänsä. Jopa jokaisen pienen instrumentin, minkä hän vain vai kontrolloida, hän testaa. Kun hän käynnistää lentokoneen, antaa hän moottorille kierroksia ja odottaa, kunnes se on lämminnyt. Sitten hän painaa kaasupolkimen aivan pohjaan nähdäksensä, onko kylliksi voimaa jotta propellit pyörivät kyllin nopeasti, jotta voidaan nousta irti maasta. Monet meistä ovat jo istuneet jossakin lentokoneessa. Lentokone nousee sitten nopeasti irti maasta. Hän kääntää täysille nähdäksensä, jos jokin ei ole aivan kunnossa. Jos kaikki on hyvin on se tärisevä ja lähtevä sitten. Sitten hän kokeilee sen vielä kerran, vaikka hänen täytyykin odottaa hiukan, ennenkuin hän jälleen voi testata. Vaikka se pidätteleekin häntä, kokeilee hän vielä kerran.

Miten tulisikaan seurakunnan yhä uudelleen ja uudelleen testata itsensä! Me odotamme Hänen tulemustansa. Me odotamme poisottamista. Meidän tulisi koetella itsemme Sanalla, ei sillä, mitä joku sanoo. Olkaa varmat siitä, että teillä on ollut henkilökohtainen kokemus Kristuksen kanssa. Hän koettelee sen yhä uudelleen ja uudelleen. Miksi? Koska hänellä on vastuu ihmiselämästä. Hänen täytyy tarkastaa.

Mitä tekee lääkäri ennen leikkausta? Tänä aamuna täällä istuu joitakin lääkäreitä. Tarkatkaa, mitä joku lääkäri tekee, ennenkuin hän suorittaa leikkauksen. Hän haluaa röntgenkuvan, sen lisäksi hän tekee veritutkimuksen ja tutkii sydämen. Hän haluaa tietää oletteko te vilustunut, ennenkuin antaa nukutuksen. Hän testaa jokaisen instrumentin ja steriloi ne ollaksensa varma, ettei ole mitään bakteereja. Tämän kaiken hän tekee. Hän kokeilee ja kokeilee yhä uudelleen ja uudelleen. Miksi? Hänellä on ihmisen elämä käsissänsä. Hän haluaa olla täysin varma, että kaikki on niin hyvin kuin vain voi olla.

Miten on sinun suhteesi? Miten on sinun suhteesi, syntinen? Miltä sinusta tuntuu, kun käsissäsi on jonkun ihmisen elämä ja olet vastuussa siitä, kuten jokin lentäjä, joka testaa kaiken, ja lääkäri, joka myöskin testaa kaiken? Jos sinulla on jonkun ihmisen elämä kädessäsi, mitä sinä teet? Katsokaahan, aivan kuten tuomari, ennen kuin julistaa tuomion, ensin käy lävitse yhä uudelleen kirjat, kunnes hänellä on koossa kaikki todisteet, sillä ihmisen elämä on hänen käsissänsä. Täytyy olla jotakin mikä oikeuttaa tuomion, jonka hän julistaa.

Miten on meidän suhteemme, sen jälkeen kun me näemme täydellisesti vahvistettuna, että Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti? Hän on täällä. Hän on meidän käsissämme, Hänet on luovutettu meille. Hän on sinun käsissäsi. Mitä sinä teet Hänelle? Mitä teen minä Jeesukselle, voidellulle Kristukselle? "Mitä Hän tekee? Miten sinä tiedät, että se on Hän?" On olemassa niin monia sanankohtia, lupauksia tälle päivälle, päivälle, jossa me elämme. Tämän viimeisen osan tulee täyttyä tässä viimeisessä ajassa. Siinä on kirjoitettuna asioista, joiden tulee tapahtua, ja ne ovat tapahtuneet. Mitä se on? Sama voideltu Kristus, sama voideltu Sana. Mitä te teette sille? Myyttekö te sen kirkkokunnille?

Mitä teki Pilatus? Pilatus yritti pestä Hänet käsistänsä. Tämä oli ensimmäinen, mitä Pilatus teki: Hän yritti pestä Hänet pois käsistänsä sanoessansa: "Oi, se on kunnossa." Näettekö?

Te sanotte: "Voi Pilatus-parkaa" Pilatus? Monet vanhurskauttavat hänet. Ei, ei, ei! Hän oli hänen käsissänsä. Hän oli kuullut sanoman, hän on nähnyt Sanan; nyt Hänet oli luovutettu hänelle, ja niin Hän on myöskin teidän käsissänne. Se pitää paikkansa.

Mitä hän teki? Hän yritti sanoa: "No niin, Hän on hyvä mies. Minä en löydä Hänestä mitään syytä?"

Eikö tämä ole niin monen vastaus nykyisessä ajassa? "Voi, Sanassa ei ole mikään väärin. Minä olen sitä mieltä että se on kunnossa. Raamattu on kunnossa, mutta minä uskon kirkkoa, seurakuntaa. Meidän seurakuntamme ei ole yhtä mieltä sen kanssa." On olemassa ihmisryhmä, joka yrittää pestä Hänet pois käsistänsä. "Minä en löydä mitään virhettä Sanasta. Se oli oikein apostolien aikaa varten, mutta nyt me elämme toisessa ajassa. Me emme elä apostolien päivissä, sen tähden minun ei tarvitse tehdä sitä, mitä apostolit tekivät. Minua ei tarvitse kastaa siten kuin heitä; minä elän toisessa ajassa. Minä en tarvitse niitä asioita, mitä heillä oli; minä elän toisessa ajassa. Pyhä Henki oli vain tuota ryhmää varten."

Hebrealaiskirjeen 13 luku, jae 8, luovuttaa Hänet jälleen teidän käsiinne, ja se ei suo mitään pakenemisen mahdollisuutta. Hän on vahvistanut itsensä täydellisesti. Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Te ette voi paeta. Te ette voi siirtää Häntä johonkin toiseen ajanjaksoon. Hebr. 13:8 tuomitsee teidän ajatuksenne ja siirtää Hänet jälleen takaisin teidän käsiinne. Jeesus on nyt luovutettu meille, aivan kuten Hänet luovutettiin Pilatukselle.

Katsokaahan, te sanotte: "Mutta minä en tiedä sitä." Miksi te ette sitten ylipäätänsä kuuntele?

Pilatus oli pakana. Hänen vaimonsa oli pakana. Mutta asian oikeutuksen tähden hänen vaimonsa lähetti sanomaan: "Älä ole missään tekemisissä tämän Vanhurskaan kanssa. Minä olen viime yönä kärsinyt paljon Hänen tähtensä." Se oli tapahtunut tuon yön aikana, ja nyt oli aamu, ja päivä koostuu 24 tunnista. "Älä ole missään tekemisissä sen kanssa."

Nyt hän sanoi: "Jos niin on, pesen minä yksinkertaisesti hänet käsistäni." Mutta hän ei voinut sitä, ettekään tekään voi sitä. Jos te olette kerran kuulleet totuuden, täytyy teidän joko vastaanottaa tai hyljätä se. Mitään muuta mahdollisuutta ei ole olemassa. Teidän täytyy tehdä se. Ne ovat Herran varoituksia!

Juutalaiset huusivat kovaa: "Hänen verensä tulkoon meidän yllemme, sillä me uskomme mieluummin meidän pappejamme, kirkkokuntajärjestelmäämme, sen sijaan että uskoisimme Häntä." Siinä se on teillä. Näettekö tämän päivän ryhmittymät? Mutta kaikkien täytyy kohdata Jumalan asia. Teidän kaikkien täytyy tehdä se, tahdotte sitten tai ette. Olette sitten pakanoita, tai mitä tahansa te olettekin, uskosta osattomia, metodisteja, baptisteja, presbyteerejä, penseitä, kylmiä, kuumia tai mitä tahansa — teidän täytyy myöskin kohdata tuo asia, tahdotte tai ette. Se on teidän käsissänne. Se pitää täsmälleen paikkansa!

Sitten on niitä, jotka kuten Pilatus yrittävät käyttää muita menetelmiä päästäksensä tilanteesta, ja he luovuttavat Hänet jollekin toiselle keisarille. Pilatus sanoi: "Hetkinen, olkaa hyvät, minä en haluaisi olla missään tekemisissä sen kanssa. Hän on vanhurskas Mies. Minä en halua olla missään tekemisissä Hänen kanssansa. Minä uskon mitä olen kuullut. Minä en tosin ole koskaan nähnyt Hänen tekevän ihmettä, mutta on liian monia todistajia Hänen puolestansa. Minä uskon Hänen olevan vanhurskaan ihmisen. Hän on hyvä Mies. Mutta minä itse en halua olla missään tekemisissä Hänen kanssansa. Minä yksinkertaisesti pesen Hänet käsistäni. Tuokaa minulle vettä! Te kaikki täällä voitte todistaa sen." Kyllä, mutta Jumala on pannut asian muistiin.

Hän oli hänen käsissänsä; ja niin Hän on myöskin teidän käsissänne. Te tiedätte, mistä minä puhun, ja ette ainoastaan te, vaan ne, jotka kuulevat ääninauhoja! Hänet on annettu teidän käsiinne. Mitä te teette Hänelle, tälle Jeesukselle, jota kutsutaan Kristukseksi? Kristus on voideltu Sana. Mitä te teette Hänelle? Se on hetken Sanoma. Tuo päivä on tullut, ja Raamattu ja Jumala ovat täydellisesti vahvistaneet sen. Mitä te teette sille? Miten te aiotte väistää tilanteen? Miten te olette läpäisevä sen? Hän on teidän käsissänne. Oswaldsin tapaus on oleva pieni teidän tapaukseenne verrattuna.

Kukaan saarnaaja eikä kukaan muukaan — nämä juutalaiset olivat pappeja ja rabbeja, opettajia, pyhiä miehiä, mutta Hän oli aivan samoin luovutettu heille. Hän oli Sana, Jumalan haaste tuota aikaa varten. Mutta he laiminlöivät sen käsittämisen. Vain valitut näkivät sen. He olivat ne, jotka uskoivat sen.

Meidän kaikkien täytyy asettua tuohon tilanteeseen. Niin oli jokaisessa ajanjaksossa ja jokaisena aikana: Aadamin ja Eevan ajanjaksosta lähtien Nooan ajanjaksoon, Danielin, Nebukadnessarin, Belsassarin aikaan, Kristuksen aikaan ja tähän hetkeen asti, jossa me elämme; se on aina ollut siten, että Sanan haaste tuli esiin. Ei ollut kysymys heidän uskonkappaleistaan, ei kirkkokunnista eikä dogmeista, vaan Sanan esiin tulemisesta, joka aina oli näitä asioita vastaan. Se pitää paikkansa. Nyt se on teidän käsissänne!

Myöskin muut yrittävät Pilatuksen tavoin toista menetelmää päästäksensä Hänestä eroon ja työntääksensä Hänet jollekin toiselle. Pilatus sanoi nimittäin: "Tiedättekö mitä? Minä hankkiudun eroon Hänestä. Minä pesen Hänet tällä vedellä käsistäni. Minun täytyy tehdä jotakin Hänen suhteensa, mutta mitä? Minä lähetän Hänet päämajaan, piispan luokse." Sitä he yrittävät tänäänkin. He lähettävät Hänet keisarin luokse. Mutta se ei vienyt Häntä pois Pilatuksen käsistä; se ei vie Häntä pois kenenkään ihmisen käsistä. Mitä on sen johdosta tapahtunut? Se palasi takaisin Hänen yllensä. Se tulee suoraan takaisin yksilön ylle.

Te sanotte: "Minä tekisin sen, minä ottaisin sen vastaan, jos minun kirkkokuntani vastaanottaisi sen." Teidän kirkkokuntanne on Kirkkojen Maailmanneuvostossa ja on kirottu! Miten he voisivat vastaanottaa sen? Se lankeaa takaisin teidän yllenne. Ei ole kysymys siitä, mitä teidän kirkkokuntanne sanoo, vaan on kysymys siitä mitä te sanotte. He ovat hyljänneet sen. Mutta mitä te teette sille? Se on kysymyksemme. Se ei vie Häntä pois teidän käsistänne. Se on täydellisesti vahvistettu ja todistettu, että Hän se on — tämän hetken Sana, tämän hetken lupaus; ei lupaus Lutherin aikana, siitä oli kysymys siihen aikaan. Se oli uskonpuhdistuksen ajanjakson Sana, kuten te kaikki tiedätte, jotka olette kuulleet Seitsemän sinettiä.

Kun uskonpuhdistuksen aika kului loppuunsa — olento, joka näytti ihmiseltä — syntyi organisaatio. Mutta tämä on kotkan ajanjakso, olennon, joka antaa haasteen tälle ajalle. Kuka uskaltaisi väittää, ettei se ollut innoitettu Jumalan Sana, kun se täällä ennustettiin ja minut oli lähetetty Arizonaan, jotta minä sitten toisin sen tänne. Jopa tiede ja muut ovat todistaneet sen. Tämä kirja on jo avattu. Se pitää paikkansa. Jää jäljelle vain se, että seitsemäs sinetti toteutuu Kristuksen tulemuksessa.

Hyvä. Hänet on annettu teidän käsiinne. Teidän täytyy tehdä jotakin Hänelle. Älkää työntäkö Häntä pois. Ei! Minä haluaisin sanoa, että tämä kategoria siirtää hänet jollekin toiselle, kun sanotaan: "Jos minun kirkkokuntani ottaisi sen vastaan, veli Branham, silloin myöskin minä ottaisin se vastaan. Mutta katsokaahan, minun äitini kuului tähän kirkkoon." Hän eli omassa ajanjaksossansa; se ei koske sinua. Nyt on kysymys sinusta. Katso, mistä hänen täytyi tulla ulos päätyäksensä siihen, missä hän oli. Miten on sinun suhteesi?

Katsokaahan nyt, sanotaan: "Minun äitini kuului helluntaiseurakuntaan. Hän teki niin siitä lähtien kun hän tuli ulos organisaatiosta." Mutta nyt minä yritän puhua sinulle. Miten on sinun suhteesi? Tässä porrastuksessa me löydämme monia, jotka ovat koulutettuja. Minä tiedän, että minä nyt tulen loukkaamaan teidän tunteitanne, mutta minä en tee sitä tarkoituksella. Jos niin olisi, täytyisi minun tulla alttarille ja tehdä parannus. Minä sanon tämän jumalallisella rakkaudella.

Kun Jeesus seisoi siellä fariseusten edessä, täytyi Hänen sanoa heille: "Te olette isästänne paholaisesta, ja hänen tekojansa te teette." Ristillä Hän kuitenkin rukoili rauhaa ja laupeutta heille. He ristiinnaulitsivat Hänet. Hän ei ollut heille vihainen. Mutta Hän oli sanonut: "Te kyykäärmeitten sikiöt!" Hän kutsui heitä kaikeksi mahdolliseksi. Mutta sitten Hän rukoili ristillä heidän puolestansa.

Ei ollut niin, että hän halusi tehdä sen. Ei. Mutta heidän täytyi tunnistaa tekemänsä virhe. Minä sanon tänään saman sen yhteydessä, että vastuu siirretään jollekin toiselle, niinkuin sitä kutsutaan armeijassa: "Antaa dollari eteenpäin jollekin." Yritetään siirtää se pois, kuten Aadam ja Eeva tekivät. Aadam sanoi: "Vaimo, jonka sinä annoit minulle." Mutta se ei ollut mikään puolustus hänelle. Vaimo sanoi: "Käärme vietteli minut, sillä se se oli, jolla oli sukupuoliyhteys minun kanssani. Hän vietteli minut. Hän teki tämän." Mutta se ei pidätellyt sitä. He joutuivat aivan samoin tuomiolle. Kyllä!

No niin, hyvä. Te ette voi siirtää sitä johonkin päivään jollekin toiselle. Te ette voi sanoa: "Jos minun kirkkokuntani uskoisi sen, silloin minä myöskin tekisin sen. Mutta minähän olen tässä kirkkokunnassa." Sillä ei ole ylipäätänsä mitään tekemistä sen kanssa. Myöskin juutalaisilla oli nämä asiat.

Tästä kategoriasta me löydämme monia hienoja, sivistyneitä ihmisiä. No niin, kuulkaapa tarkoin: Se kulttuuri mitä me tänään kutsumme kulttuuriksi, on se mitä saatana tarjosi Eevalle — hiukan viisautta. Hän sanoi: "Sinun silmäsi eivät vielä ole avautuneet. Sinä et vielä ymmärrä kaikkea tätä." Hän tunsi vain Sanan, ei muuta. Hän näki, että Jumala vahvisti Sanan, ja sen olisi tullut riittää hänelle. Se piti hänet iankaikkisessa elämässä niin kauan kuin hän pysyi Sanassa. Jumala oli ilmoittanut hänelle, että hän olisi kuoleva sinä päivänä, jona hän rikkoisi sen; ja kun hän rikkoi sen, hän kuoli. Se pitää paikkansa.

Meillä on tässä vahvistettu Jumalan Sana; hän on Hengen kautta vahvistanut ja osoittanut, että Hän on ottanut meidät vastaan, ja antoi meille Pyhän Hengen kasteen. Meidät on kastettu Jeesuksen Kristuksen nimeen. Se on sama Evankeliumi, samat merkit, samat ihmeet, sama palvelustehtävä, jopa sama Tulipatsas on näkyvissä meidän edessämme ja tekee ihmeitä ja merkkejä. Missään ei ole mitään puolustusta. Tässä on täsmälleen se, mitä Raamattu ennusti viimeisiä päiviä varten, ja mikä vie lasten uskon takaisin isien puoleen, niinkuin Mal. 3, toinen osa, sanoo sen. Heti sen jälkeen ovat vanhurskaat kulkeva pahojen tuhkan päällä, sillä koko maailma poltetaan.

Atomit ovat olemassa, pommit ovat kannattimissansa. Oletteko tietoisia siitä, mitä Saksa teki, heti kun he kuulivat, että presidentti oli murhattu? He kokosivat heti armeijansa, sillä vain siten saatettiin estää, että Venäjä pommittaa siellä. Kennedyhän oli sanonut heille, että hän vielä siinä hetkessä jossa he tekisivät, suoraan siellä Saksassa olisi pyyhkivä heidät pois maan päältä. He ajattelivat, että he voisivat tehdä sen, mutta sen hetki ei vielä ollut tullut.

Me näemme viisaita, koulutettuja saarnaajia ja evankelistoja, jotka yrittävät työntää sen jollekin toiselle. Miksi? Miksi Pilatus ei sanonut: "Hetkinen, olkaa hyvä, minun vaimoni on tullut ja kertonut minulle jotakin; ja minä olen kuullut niin monia todistuksia Sinusta. Tiedätkö sinä, että minä olen kiinnostunut siitä, ja haluaisin mielelläni tietää, mitä minun täytyy tehdä saadakseni iankaikkisen elämän, Herra, Sinä olet minun käsissäni. Mitä minä voin tehdä?" No niin, hän kysyi: "Oletko Sinä Messias, oletko Sinä juutalaisten Kuningas?"

Hän vastasi: "Sinä sen sanot. Sinä olet sanonut sen."

"Sano meille totuus, oletko Sinä juutalaisten Kuningas?"

Hän vastasi: "Sitä varten minä olen syntynyt."

Hän sanoi: "Minä en löydä mitään syytä Hänestä. Minä yksinkertaisesti pesen Hänet käsistäni."

Hän vastasi hänelle, mutta hän ei voinut ottaa sitä vastaan. Miksi? Se olisi vahingoittanut hänen mainettansa. Sen tähden hän ajatteli lähettävänsä Hänet jonkun piiirivalvojan luokse nähdäksensä mitä hän asialle tekisi.

Aivan samoin on nyt, ongelma tulee uudelleen esiin. Mitä te teette Sanan kanssa? Mitä teidän täytyy tehdä? Kysykää presbyteeriumista, piispalta tai joltakin, voitteko antaa kastaa itsenne toisin, voitteko ottaa sen vastaan, voitteko tehdä tämän tai tuon. Sitten sanotaan: "Ei missään tapauksessa!" Sen kautta se lankeaa jälleen teille takaisin. Mutta jos te teette sen, ajetaan teidät ulos.

Se vähentäisi ihmisten arvostusta. Kirkkokuntakokous ei milloinkaan puolustaisi sitä, niinkuin Pilatuksen kohdalla, joka antoi asian eteenpäin keisarille. He eivät olisi sen puolesta. Keisari antoi sen takaisin Pilatuksen käsiin. Niin myöskin he yrittävät osoittaa Hänet takaisin kirkkokunnallensa, mutta se ei onnistu. Tämä temppu ei ole milloinkaan onnistunut. Se ei ole onnistuva teille; se ei onnistu kenellekään.

Kolmas mahdollisuus, mikä teillä on, on vastaanottaa Hänet tai hyljätä Hänet. Te ette voi pestä Häntä käsistänne! Te ette voi luovuttaa Häntä jollekin toiselle järjestelmälle tai jollekin muulle. Teidän täytyy kohdata haaste. Mitä te siis voitte tehdä? Pilatus, joka oli saman ongelman edessä sanoi: "Antakaa minulle vettä. Todisteeksi minä pesen sen käsistäni pois." Kun hän palasi takaisin, täytyi hänen siitä huolimatta langettaa tuomio. Hän ei säästynyt siltä. Hän yritti sanoa: "Jos minä en siten saa Häntä pois käsistäni, luovutan minä Hänet keisarin käsiin." Se tuli suoraan takaisin hänelle. Niin käy myöskin teille yksilöinä.

Mitä te teette? Ei, mitä äiti teki, mitä isä teki, mitä pastori tekee, mitä veli Branham tekee — se on sinun käsissäsi. Mitä sinä teet sen suhteen, Jeesukselle, jota kutsutaan Kristukseksi, sillä tämä elämä on teidän käsissänne? Se on Jumalan elämä. Mitä te teette? Tulette syylliseksi ristiinnaulitsemiseen?

Te voitte sen kautta ristiinnaulita Hänet, että te otatte vastaan jonkin uskonkappaleen tai mitä tahansa tahdottekin, tai te sanotte: "No niin, minä yksinkertaisesti työnnän sen pois. Minä en halua olla missään tekemisissä tämän seurakuntajutun kanssa." Sitä te ette voi tehdä, Hän on teidän käsissänne. Se pitää paikkansa. Te ette voi tehdä sitä. Te sanotte: "Minä yksinkertaisesti unohdan koko asian." Se ei käy päinsä, se on yhä vielä teidän käsissänne. "No niin, minä yksinkertaisesti sanon: 'Niin on minun pastorini opettanut minua.'" Se tulee jälleen takaisin teille, sillä on kysymys teistä. Te tiedätte sen! Te voitte joko vastaanottaa tai hyljätä Hänet, se on teidän asianne, mitä te teette. Olkaa tarkkaavaisia, sillä jompikumpi teidän täytyy tehdä.

Huomatkaa, miten Jeesus sanoi fariseuksille: "Te sokeat fariseukset", niin Hän sanoisi myöskin tänään saman: "Te sokeat uskonnolliset opettajat, te voitte erottaa kommunismin ajan, sitä vastaan te taistelette siten, tietämättä, että Jumala antoi tuon asian tulla esiin tuhotaksensa teidät. Te ette tunne Kirjoituksia. Te voitte erottaa, että kommunismi valloittaa maailman. Sen te voitte käsittää. Sen te voitte erottaa."

Kaikki teidän aiheenne ovat kommunismista: "Lyökää kommunismi alas!" Minä olen kuullut siitä niin paljon, että minusta on tuntunut jo pahalta kuunnella. Myöskin minä olen sitä vastaan. Luonnollisestikin minä olen sitä vastaan, mutta minä olen enemmän niitä miehiä ja naisia vastaan, jotka hylkäävät Jeesuksen Kristuksen, Sanan. Vaikka te olisitte saarnaaja, tai kuka tahansa sitten olettekin, te olette enemmän velkaa Kristukselle kuin jokin kommunisti. Hän on tietämätön eikä tiedä mitään siitä. Mutta teidän tulisi tietää se.

Te pystytte erottamaan kommunismin ajan, mutta sen päivän merkkiä, jossa te elätte, te ette pysty erottamaan. Jeesus sanoi fariseuksille: "Te ulkokultaiset!" Hän sanoi: "Illalla te sanotte: 'On kaunis ilma, sillä taivas on punainen'; ja aamulla: 'Tänään on sadetta, sillä taivas on punainen ja samea.' Taivaan näön te pystytte arvioimaan, mutta ette ajan merkkejä." Siellä Hän seisoi, Messias, ja nuhteli. Ja me puhumme aina kommunismista ja tästä kaikesta, mutta ajan merkkiä me emme käsitä. Sen me jätämme näkemättä tai hylkäämme. He yhdistyvät nyt epäuskossa, he ottavat sen vastaan, mutta laiminlyövät sen ajan merkin käsittämisen ja tuntemisen, minkä Raamattu ennusti. Oletteko käsittäneet sen? Minun täytyy nyt lopettaa nopeasti, sillä tulee myöhä. Miten heidän isänsä toimivat, niin toimivat hekin. Se on tänään sama.

Ratkaisu on tehty. Se täytyy tehdä; jotenkin teidän täytyy ratkaista. Sana on jälleen ristiinnaulittu. Mitä te teette? Sanan ristiinnaulitseminen on lähellä. Vahvistettu Sana ristiinnaulitaan ja pysäytetään kirkkokuntien tähden, aivan kuten Pilatus yritti luovuttaa sen jollekin toiselle. Mitä sinä olet yksilönä tekevä voidellulle Sanalle, jota kutsutaan Kristukseksi? Hän oli eilen sama Jeesus, joka Nooan päivinä voiteli Sanan. Sama Kristus — elämän Puu Eedenin puutarhassa, josta Eeva lakkasi syömästä ottaaksensa viisauden, tiedon puusta. Hän jätti elämän Puun ja otti vastaan kuoleman puun. Nooan aikana tapahtui sama. Profeettojen päivinä he tekivät saman. Kristuksen päivinä he myöskin tekivät saman. Tänään he ovat täällä. Sillä jokainen puhui omasta ajastansa, ja kun sitten tuo asia toteutui, ottivat he vastaan seurakuntansa perustelut ja vastaavaa — maailman viisauden voidellun Kristuksen Sanan sijasta. Mitä sinä yksilönä olet tekevä?

Pilatus ei milloinkaan saanut Häntä käsistänsä. Minä lopetan, pysykää sen tähden vielä hetki rauhallisena. Pilatus ei milloinkaan saanut Häntä käsistänsä, ja myöskään te ette minkään näiden asioiden avulla pääse eroon Hänestä, niinkuin hän yritti tehdä. Se ei milloinkaan onnistunut hänelle. Tiedättekö te, mitä Pilatukselle tapahtui? Hän menetti järkensä. Se päätyi siihen, ettei hän kuullut enää mitään muuta kuin ristiinnaulitsemisen. Kaikki mitä hän kuuli, oli raivoamista, kunnes hän lopulta tuli hulluksi.

Sveitsissä on legenda; minähän olen lähetyssaarnaajana ollut siellä. Väitetään, että pitkänäperjantaina tuhannet koko maailmasta kokoontuvat eräällä vesipaikalla, missä Pilatus kuulemma teki itsemurhan. Sanotaan, että hän loppujenlopuksi syöksyi tähän lampeen, ja sanotaan, että jokaisena pitkäperjantai iltapäivänä klo 15 vesi värjääntyy ja tulee esiin sieltä, missä Pilatuksen ruumiin tulisi olla. Hän hylkäsi sen; Veri on yhä vielä hänen käsissänsä. Hän hylkäsi. Vesi kieltäytyi hänestä. Te ette voi pestä Häntä pois käsistänne. Ei ole mitään vettä, eikä mitään valkaisuainetta, jotka voisivat pestä sen pois. Hän on teidän käsissänne. Mitä te teette Hänelle?

Tässä on ainoa, mitä te voitte tehdä. Jos te ette voi pestä Häntä pois käsistänne, silloin te ette myöskään voi työntää Häntä jollekin toiselle, ettekä myöskään voi vaieten kulkea sen ohitse. Koko maailmassa ei ole mitään mahdollisuutta siihen. Ainoa, mitä te voitte tehdä, on ottaa se vastaan sydämiinne. Tämä on ainoa mahdollisuus vapautua siitä: Poistakaa Hänet käsistänne ja ottakaa hänet vastaan sydämiinne. Tai te jätätte Hänet käsiinne ja kohtaatte tuomion. Mitään muuta ei teille jää jäljelle.

Pilatuksella oli kauhistuttava loppu. Sana puhuu niistä, jotka pitävät Hänet käsissänsä — minä itseasiassa aioin lukea siitä — sanotaan: "He huusivat vuorille ja kallioille... " He rukoilivat, mutta oli liian myöhäistä heidän rukouksillensa. "He huusivat: 'Kätkekää meidät valtaistuimella istuvan kasvoilta ja Karitsan vihalta, sillä on tullut heidän vihantuomioidensa suuri päivä, kuka kestäisi sen?'"

Mitä ajattelette Oswaldin tekevän, kun hän tulee liittovaltion tuomioistuimen eteen ja näkee siellä istuvien valamiesten ja kaikkien muiden vihaiset katseet? Hän tietää, mikä häntä odottaa. Se on oleva joko kaasukammio tai köysi, johon hänet hirtetään. Hänen täytyy kohdata tämä asia.

Mutta miten olisi, jos teidän täytyisi ilmestyä siellä, Veri käsissänne, koska te olette hyljänneet Hänet, ja te tietäisitte, että teidän edessänne on helvetti — iankaikkinen hävitys? He huutavat kallioille ja vuorille. Mutta rukouksille se oli liian myöhäistä.

Hebr. 10 sanoo:

Jos me tahallamme teemme syntiä... synti on epäusko. Jos me tahallamme emme usko, ... päästyämme totuuteen — totuuden tuntemiseen... teidän ei ole edes tarvinnut vastaanottaa sitä, vaan ainoastaan tietää siitä. Teidän ei tarvitse omistaa sitä. Ei, ei! Ei sanota että sen jälkeen kun olemme vastaanottaneet totuuden... Jos me tahallamme teemme syntiä, päästyämme totuuden tuntoon että se on totuus, niin ei ole enää uhria meidän syntiemme edestä, vaan hirmuinen tuomion odotus ja tulen kiivaus, joka on kuluttava vastustajat. Sillä Jumala sanoi: "Minun on kosto, minä olen maksava", sanoo Herra.

Jos me tarkoituksella emme usko sen jälkeen kun totuus on esitetty meille, niin ei enää ole oleva mitään laupeutta. Ei suoda enää mitään laupeutta. Pastori, joka kuulet tämän ääninauhan, miten on sen suhteen? Mitä me teemme, jos me tarkoituksella emme usko? Te ette voi pestä sitä pois käsistänne. Te ette voi työntää sitä päämajalle, se on palaava teille takaisin, suoraan takaisin teille. Te olette kuulleet sen. Miten on teidän suhteenne? Miten on oleva teidän suhteenne tuona päivänä? Hän on joko teidän käsissänne tai teidän sydämessänne. Toinen tai toinen. Jumala auttakoon meitä!

Kuvitelkaapa jokin murha — mitä täytyykään tapahtua tämän miehen sydämessä! Mitä hän on tehnyt? Hän on herännyt liian myöhään, vasta sen jälkeen kun hän jo oli tehnyt sen. Katsokaahan, hänellä oli tilaisuutensa. Hän syntyi vapaana amerikkalaisena. Hän oli amerikkalainen. Mutta hän halusi myydä esikoisoikeutensa tullaksensa venäläiseksi, ja se lankesi takaisin hänen yllensä. Hän meni naimisiin venäläisen tytön kanssa. Nyt hän on vapaa-ajattelija ja kuuluu Kuuban kommunistiseen puolueeseen. "Vapaa-ajatella" merkitsee: "Minulla on omat ajatukseni." Teille ei enää tule mitään ajatusta! Mitä te teette Jeesukselle, jota kutsutaan Kristukseksi? Te ette ole mitään vapaa-ajattelijoita, ei ole mitään vapaata ajattelua! Olkoon teissä se mieli, joka oli Kristuksessa.

Rukoilkaamme. Ajatelkaa näitä ajatuksia — jos on jotakin hyvää ja otollista, niin ajatelkaa sitä, te, joille minä tänä aamuna täällä meidän keskuudessamme puhun, ja myöskin siellä, missä näitä ääninauhoja kuullaan. Jos te olette tänä aamuna paikalla ja tiedätte, ettette ole kunnossa Jumalan kanssa, ettekä ole syntyneet Hänen Hengestänsä, ... te sanotte: "Minä olen antanut tunnustuksen." Siitä minä en nyt puhu. Onko Jumala vastaanottanut sen? Te voitte sanoa: "Kyllä, minä olen antanut tunnustukseni." Ja niin edelleen. Kyllä, minä uskon."

Sen teki Pilatuskin: "Varmastikin olen antanut tunnustukseni. Mitä minä nyt teen tälle vanhurskaalle miehelle?" Siten te ette voi pestä Häntä käsitänne. Ei! Mitä te teette Hänelle? Jos te ette ole uudestisyntynyt kristitty, jossa Pyhä Henki elää ja jonka elämän hän rikastaa, miksi te ette sitten ottaisi sitä nyt vastaan? Te ette milloinkaan ole pesevä sitä käsistänne. Te ette ole milloinkaan kuuleva tämän sanoman päätöstä. Se on tunkeutuva lävitse, niin pian kuin te otatte sanoman sydämeenne, että Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.

Onko tänä aamuna tässä näkyvässä kuulijakunnassa sellaisia täällä, jotka toteavat olevansa väärässä? Nostaisitteko kätenne. Meillä ei ole täällä mitään tilaa alttarikutsulle. Meillä on aivan liian paljon tungosta. Sanokaa yksinkertaisesti: "Rukoile minun puolestani, veli Branham. Jumala auttakoon minua." Jumala siunatkoon teitä, minä näen teidän kätenne. "Minä haluaisin tietää sen täällä. Minä haluaisin todistaa Jumalan edessä, että olen syyllinen. Minä käsitän olevani syyllinen. Minä haluaisin Hänet pois käsistäni olemaan sydämessäni." Nostakaa kätenne ja sanokaa: "Rukoile minun puolestani, veli Branham." Herra siunatkoon teitä. Noin neljäkymmentä, viisikymmentä kättä näen tämän väkijoukon keskellä.

(Veli Branham laulaa: "Jeesus kutsuu tänään... ")

Oletteko tehneet niin pitkälti syntiä, että teidän sydämenne on turtunut ja ette enää kuule kutsua? Kerran te kuulitte sen, ollessanne vielä tyttö tai poika. Teillä oli kaipaus tehdä sen mukaisesti, mutta te siirsitte sitä, te olette yhä enemmän turtuneet, kaiken sen kautta, mikä teitä pidätteli ja veti puoleensa. Onko tultu niin pitkälle, ettette enää voi kuulla sitä? Oletteko samassa paikassa, missä Oswald tänä aamuna on, ja oletteko tietoiset siitä? Kuinka te voitte tehdä sen? Onko vielä joku jossakin täällä rakennuksessa, joka ei vielä ole nostanut kättänsä ja haluaisi sanoa: "Veli Branham, sen jälkeen kun sinä olet puhunut viimeiset sanat, minä tunnen sen", ennen kuin me lopetamme ja minä rukoilen, tai joku joka on ulkona käytävässä tai ikkunoiden luona? Missä, sillä ei ole mitään merkitystä. Jumala siunatkoon sinua, nuori nainen. Jumala siunatkoon sinua, herra, minä olen nähnyt sinut. Jumala siunatkoon sinua, rouva. Vielä joku? Jumala siunatkoon sinua, rouva. Jumala siunatkoon sinua täällä. Jumala siunatkoon sinua siellä, poika, ja sinua, tyttö. Kyllä, Herra siunatkoon teitä myöskin siellä takana, herra. Me haluaisimme nyt ajatella sitä. Minä haluaisin että te teette sen nyt, kun me hiljaa laulamme: "Jeesus, Hän kutsuu sinua tänään." Minä haluaisin, että te yksinkertaisesti sanotte: "Herra, ole minulle syntiselle tai teeskentelijälle armollinen. Minä olen seurakuntajäsen, Herra, mutta minä haluaisin Sinut. Minä haluaisin Sinut. Auta minua. Minä palvelen Sinua, minä lupaan sen nyt. Minä olen kohottanut käteni, että haluaisin Sinut. Sinä vedät minun sydäntäni puoleesi, jotta minä ottaisin sinut vastaan, ja minä otan Sinut vastaan sydämeeni." Teettekö sen, kun me vielä kerran laulamme tämän säkeistön?

Jeesus kutsuu tänään...

Jokainen rukoilkoon nyt omalla tavallansa, rukoilkaa nyt. Hän on se, joka kutsuu ja puhuu, sen tähden te olette kohottaneet kätenne.

Jeesus kutsuu tänään...

Kuulkaa Häntä juuri nyt. Sanokaa: "Herra, minä olen syyllinen. Sinun veresi on minun käsissäni. Minä olen syntinen. Minä en haluaisi että pidempään on niin. Minä en voi pestä sitä pois, minä olen vuosikausia yrittänyt sitä. Minä en pane Sinua pois ja lähetä pois, niinkuin Pilatus yritti tehdä. Minä haluaisin, että Sinä nyt tulet minun sydämeeni, Herra. Minä otan sinut vastaan. Minä näen sinut edessäni, aivan kuin Sinä henkilökohtaisesti seisoisit siinä. Uskossa minä kuljen Sinua kohti ja tiedän, että Sinä annat minulle anteeksi. Tästä alkaen, tästä päivästä alkaen, Sinä olet oleva minun sydämessäni." Rukoilkaa kaikki.

... Hän kutsuu niin ystävällisesti sinua tänään.

Taivaallinen Isä, tämä pieni sanoma on lopussa. Ratkaisu, tuomio tapahtui tänä aamuna. Enkelit ovat kokoontuneet tähän huoneeseen. Suuri Pyhä Henki on täällä ja antaa vahvistuksen, että Jeesus yhä vielä elää. Hän on iankaikkisen elämän alkulähde. Hauta ei voinut pidätellä Häntä, eikä helvetti voinut pidättää Häntä. Hän nousi ylös helvetistä, irti haudasta, ja Hän on tänään meidän keskellämme. Meidän uskonkappaleemme ja kirkkokuntamme ovat sitoneet monia sinun kansastasi, Herra. Synti on sitonut heidät. Mutta he haluaisivat tänään tulla vapaiksi. He ovat samassa tilanteessa kuin Pilatus. Sen sijaan että osoittaisivat Hänet jollekin toiselle, ovat he kohottaneet kätensä ja pyytävät: "Tule minun sydämeeni, Herra Jeesus. Minä en enää milloinkaan yritä pestä Sinua pois. Minä en voi sitä, Sinä olet yhä vielä minun käsissäni. Minä olen pessyt ja pessyt, mutta en päässyt Sinusta eroon. Mutta nyt otan Sinut vastaan, minä haluaisin Sinun olevan elämässäni, ja minä otan Sinut vastaan elämääni. Herra, vie minut kuningaskuntaasi, kun annat syntini anteeksi. Anna minulle usko käsittää, että Sinä olet vastaanottanut minut, Isä." Suo se Jeesuksen Kristuksen nimessä, on meidän rukouksemme.

Kun olette kumartaneet päänne: "Uskossa minä pyydän Sinua, oi Jumala, auta minua olemaan vilpitön, sillä minä tiedän Sinun luvanneen: 'Joka tulee Minun tyköni, sitä minä en heitä ulos vaan Minä annan hänelle iankaikkisen elämän ja herätän hänet viimeisenä päivänä. Joka tunnustaa Minut ihmisten edessä, sen Minä olen tunnustava Isäni ja pyhien enkelien edessä. Kuka tahansa kuulee Johannes 5: 24 todellisen ja totisen merkityksen, se, joka ymmärtää sen ja ottaa vastaan Minun Sanani, hän, joka ottaa vastaan Minun Sanani ja uskoo siihen, joka on Minut lähettänyt, hänellä on iankaikkinen elämä eikä joudu tuomiolle.'"

Teidän ei täydy ilmestyä tuomioistuimen edessä niinkuin Oswaldin; te olette vapaalla anteeksiantamuksella siirretyt kuolemasta elämään.

"Herra, minä en tiedä miten; minä en tiedä, miksi; mutta minä uskon, että se on tapahtunut. Minä uskon, että epäusko on kadonnut minun sydämestäni. Minä voin jokaiseen sanaan, jonka Sinä sanot, vapaasti sanoa aamen. Minä otan sen juuri nyt vastaan. Minä olen uskonut."

No niin päänne kumartuneina — te jotka uskotte tämän, jotka joitakin hetkiä sitten kohotitte kätenne; uskossa te näette Jeesuksen siinä, jossa teidän tulisi olla. Nyt te vaellatte uskossa. Te uskotte, että teidän syntinne ovat anteeksiannetut. Tästä päivästä lähtien te olette valmiit kristilliseen kasteeseen. Te olette nyt valmiit vaeltamaan Kristuksen kanssa. Kohottaisitteko vielä kerran kätenne todistukseksi Häntä kohti? Sanokaa: "Minä uskon sen koko sydämestäni. " Jumala siunatkoon teitä. Se on hienoa. Minä otan sen nyt vastaan. Minä otan sen vastaan. Minä en kykene tekemään mitään." Jumala siunatkoon teitä. Näyttää siltä, ikäänkuin jokainen jonka olen nähnyt on vastaanottanut sen.

Katsokaahan, te ette ole hyviä. Te ette milloinkaan ole olleet hyviä. Te ette voi olla hyviä, mutta Jeesus kuoli "ei hyvien" ihmisten puolesta. "Mitä minun täytyy tehdä, veli Branham?" Ottakaa yksinkertaisesti vastaan, mitä Hän teki. Ottakaa vastaan, mitä Hän on tehnyt teidän puolestanne. Kun te nyt uskotte sen ja otatte vastaan, ajattelen, että pastori on valmiina ja kasteallas avattu. Kaste on seuraava. Jos te haluatte tulla kastetuksi ja olette kastetut titteleihin "Isä, Poika, ja Pyhä Henki", niin minä sanon tämän totuuden mukaisesti, kunnioituksella ja arvostuksella: Niinkuin minä sen näen, ette te ole kastetut. Te ette ole sitä koska ette ole noudattaneet sitä, mitä Hän sanoi.

Hän sanoi: "Kastakaa heidät Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen." Jos vain nämä tittelit on lausuttu teidän ylitsenne, ei se riitä. Hän ei ole milloinkaan sanonut: "Menkää ja mainitkaa nämä tittelit. Menkää, mainitkaa nämä nimet." Sitä ei ole milloinkaan esitetty siten Raamatussa. Milloinkaan se ei tapahtunut sellaisella tavalla. Kastettiin siten, kuin Jeesus sanoi: "Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen" — joka on "Herra Jeesus Kristus."

Pietari, jolla oli avaimet, kaikki muut apostolit ja koko seurakunta Nikean kirkolliskokoukseen asti, kun roomalaiskatolinen kirkko organisoitiin, sanoivat saman. Siellä otettiin tittelit nimen sijaan. Te olette jo kastetut roomalaisen opin, kirkkokunnan mukaisesti, tai sitten te olette kastetut Jeesuksen Kristuksen nimeen. Toinen tai toinen. Se on teidän käsissänne. Te ette voi pestä sitä pois. Se on siellä. Te olette nyt vastaanottaneet sen. Minä pyydän teitä, kun urkujen ja pianon soittajat soittavat tutun vanhan laulun,

Uskoni lähestyy sinua...

ettei kukaan lähde rakennuksesta. Olkaa hyvät ja nouskaa kunnioituksessa seisomaan ja kohottakaamme kätemme Hänen puoleensa.

Uskoni lähestyy Sinua, (ja Hän on Sana)

Oi Golgatan Karitsa,

Sinä Jumalan Poika!

Kuule sydämeni huuto,

Vapauta minut synnistä,

että olisin omasi, (Kokonaan ja täydellisesti Sinun omasi. Jätän nyt sinulle elämäni.)

Tuskan palkkasi.

Vesi on muutamassa minuutissa oleva valmiina. Jos te ette nyt voi antaa kastaa itseänne, on meillä vielä tänä iltana kaste. Ajatelkaa koko iltapäivä sitä. Se on teidän käsissänne. Selvittäkää se! Ainoa tapa, miten te voitte tehdä sen, on olla pesty Jeesuksen Kristuksen Veressä. Ajatelkaa nyt sitä, kun me kumarramme päämme, ja katsokaa Häneen.

Teidän täytyy nyt ratkaista sydämissänne. Hän seisoo tuomion edessä. Sana on valmis ristiinnaulitsemiseen. Kristus on tuomion edessä. Mitä te teette Jeesukselle, jota kutsutaan Kristukseksi?

Veli Branham laulaa.

Me kumarramme nyt sitä varten päämme. Ajatelkaa perusteellisesti, ystävät. Saattaa olla, että teidän nimenne on viimeinen, joka on kirjassa. Me olemme lopunajassa. Ajatelkaa todella huolellisesti sitä. Onko täällä joku, joka on työntänyt Hänet pois? Ajatelkaa sitä, että tämä tarjous ei ehkä milloinkaan toistu. Pilatuksella ei ollut enää mitään mahdollisuutta. Hän yritti parhaansa tullaksensa pelastetuksi, mutta se ei onnistunut hänelle. Se oli hänen käsissänsä. Mitä te olette tekevä tämän päivän voidellulle Sanalle, jota kutsutaan Kristukseksi?