"Puhuttu Sana on alkuperäinen siemen"

Morsiamen valitseminen

(The Choosing Of A Bride)
29. huhtikuuta 1965, Biltmore Hotel
Los Angeles, Kalifornia, USA

Täällä on monia sairaita ihmisiä, enkä voi yhdellä kertaa huomioida kaikkia. Minä olen todella iloinen ollessani tänä iltana jälleen tässä kauniissa auditoriossa ja näiden ihanien ihmisten seurassa. Kun me joitakin minuutteja sitten tulimme tänne, seisoivat ihmiset kadulle asti ja sanoivat, etteivät he enää voineet päästä sisään. Minä vastasin: "Ehkä minä voin vielä löytää paikat teille." Mutta heitä ei päästetty sisälle. Olen pahoillani, ettei meillä ole kylliksi paikkoja heitä varten. He sanoivat, että myöskin kellarihuoneet ovat täynnä. Olemme pahoillamme. Siitä huolimatta me olemme iloisia ollessamme täällä ja kohdatessamme tämän hienon saarnaajien, liikemiesten ja delegaatioiden ryhmän maan eri osista.

Tänä aamuna minulla oli suuri etuoikeus puhua aamiaisella näiden hienojen ihmisten edessä, minkä minä todella katson suureksi kunniaksi. Minä käsittelin aihetta "Akana ei peri vehnän kanssa." Minä en ehtinyt päättää sitä, eikä se ollut tuon veljen syy. Hän yritti että johto antaisi meidän viipyä hiukan pidempään, mutta hän ei sallinut sitä. Ja minä todella arvostan sitä, veli Demos. Se oli todella, todella hienoa. Minä todellakin kiitän teitä ystävällisyydestänne, jokaista. Mutta he eivät antaneet meidän tehdä sitä, ja niin meidän täytyi lopettaa. Minä joskus muulloin otan sen ja vien päätökseen. Akana ei peri vehnän kanssa. Oletteko te käsittäneet sen, te, jotka olitte läsnä? Minä toivon että se oli kyllin käsitettävää.

Minä tiedän, että tänä iltana lähetetään myöskin puhujanlavakeskustelu, sen tähden en haluaisi pidätellä teitä liian kauan täällä, jotta ette jää ilman sitä. Ajattelen, että tuo foorumi, jonka me tuona iltana hiljattain näimme, oli määrätty helluntailaisia varten ja oli suureksi avuksi. Ne olivat sellaisia hienoja miehiä ja todella hyviä, selviä vastauksia. Se teki minulle hyvää kun näin sen, ja minä luotan siihen, että Herra on siunaava sen myöskin tänä iltana. Uskokoot kaikki, jotka näkevät sen. Se on vilpitön rukoukseni.

Me saimme tänään postitse ja soittojen välityksellä niin monia kertomuksia ihmisiltä, jotka parantuivat kokouksessa. Se ilahdutti minua suuresti. Kun minä näen sairaita, silloin minä tiedän, että tämä on minun palvelustehtäväni. Te tiedätte, että minä en ole mikään saarnaaja. Kun minä tulen tänne Kentucky-kielioppini ja sen erikoisten ilmaisujen kanssa, silloin en voi väittää olevani sitä, mitä kutsutaan "tämän päivän moderniksi saarnaajaksi". Minä en voisi saavuttaa tätä paikkaa, koska minulla ei ole mitään koulutusta. Mutta minä kuitenkin tuon mielelläni muita kohtaan julki sen, mitä minä siitä tiedän ja olen kokenut, mitä Hän on minulle. HÄN on minun koko elämäni - kaikki, mitä minä milloinkaan voin odottaa olevani: kyllä, vielä enemmänkin, kuin mitä saattaisin kuvitella. Kun minä vielä olin poikanen, uskoin tuskin, että minulla milloinkaan voisi olla yksi ystävä maan päällä. Mutta tänään minä olen todella kiitollinen suurenmoisista ystävistä.

Aloittaaksemme heti jumalanpalveluksen haluamme lukea joitakin Kirjoitusten kohtia. Minä luen aina mielelläni Raamattua, sillä se on Jumalan Sana. Sen minä uskon. Minä uskon, että se on erehtymätön Jumalan Sana. Minä olen kirjoittanut muistiin joitakin Kirjoitusten kohtia ja muistiinpanoja, joihin noin 45 minuutin ajan haluaisin mennä lähemmin, jotta me voisimme ajoissa lopettaa ja tänä iltana jälleen nähdä tuon ihanan lähetyksen. Minä luotan siihen, että Jumala on edelleenkin siunaa teitä. Minä tiedän, mitä teille vielä on edessänne, ja minun tulisi vielä tänä iltana ajaa takaisin Tucsoniin. Tehän voitte kuvitella sen; se on kymmenen tunnin ajo. Minä lähden meren toiselle puolelle ja minun täytyy huomenna aamulla antaa rokottaa itseni keltakuumetta vastaan, niin kuin hallitus määrää. Sen tähden minun täytyy mennä sinne. Hiljattain lykkäsin sitä, mutta toista kertaa he eivät ole enää hyväksyvä kieltäytymistä. Sen lisäksi saan vielä toistorokotukseni jäykkäkouristusta ja lavantautia vastaan.

Minä olen niin kiitollinen tästä tilaisuudesta ja hienosta kokouksesta, joka meillä oli jo ennen tämän konferenssin alkua. Se on todellakin vallannut minun sydämeni. Te olette hieno ryhmä ihmisiä, ja minä luotan siihen, että Jumala siunaa teitä. Tuo suuri hirviö, joka oli siellä ja hyppäsi ylitse Alaskaan joitakin päiviä siten ja löi hännällänsä tänä aamuna jälleen Washingtonin seudulle asti. Se voisi hyvin helposti lyödä tähän suuntaan. Onko Pyhä Henki milloinkaan sanova sitä minulle tarkasti?

Jotkut teistä ovat kysyneet minulta: "Onko se tapahtuva täällä, veli Branham?" Sitä minä en tiedä. Minä tiedän sen vasta sitten, kun saan tietää sen. Se on totuus. Minä olen aina halunnut olla rehellinen teille. Minä en ota mitään olettamuksia tai jonkinlaisia näkemyksiä, eikä myöskään sitä, mitä minä uskon, tai vastaavaa. Jos minun tulee sanoa se teille, niin Hänen täytyy ensin tehdä se minulle tiettäväksi; silloin minä sanon sen teille. Minä tiedän että koko maailma on ravistelun tilassa. Me olemme lopunajassa. Mutta tätä yhtä minä olen aina yrittänyt olla.

Veli Shakarian sanoi minulle tänä aamuna, että hänellä oli tapana kulkea rukousjonojen lävitse ja ottaa niiden rukouskortit, jotka kutsuttiin, nähdäksensä pitikö minun heille sanomani yhtä sen kanssa, mitä he olivat siihen kirjoittaneet. Hehän kirjoittavat kaikkea mahdollista rukouskortteihin. Hän tarkisti pitikö se paikkansa. Hän sanoi, että se satojen kohdalla, mitkä hän tutki, ei yhtään ainoata kertaa ollut väärin. Se ei myöskään tule milloinkaan olemaan väärin, niin kauan kuin se tulee Jumalasta. Jos minä teen sen itsestäni, silloin se on jo alun pitäen väärin.

Eräs tyttö, jonka isä istuu täällä ja kuuntelee, tuli hiljattain luokseni. Hänellä oli ollut uni ja hän kysyi: "Veli Branham, mitä tämä uni merkitsee?"

Minä vastasin: "Sitä en tiedä, sisar. Minun täytyy nähdä, sanooko Herra sen minulle." Minä pyysin sitä Herralta, mutta Hän ei antanut minun tietää sitä. Kun tuo tyttö jälleen tuli luokseni, hän kysyi: "Miten on nyt tämän minun uneni selityksen suhteen?"

Minä sanoin: "Tule, kultaseni, istuudu. Sinun isäsi ja äitisi ovat erittäin hyviä ystäviä minulle. He ovat tulleet Kanadasta asti, ovat eläkkeellä ja ovat muuttaneet tänne ja ovat asettuneet tänne minun luokseni. He ovat uskoneet sen, mitä minä yritin selvittää. En milloinkaan koko elämässäni ole tahallani sanonut jollekin jotakin väärää. Minä uskon tietäväni, mitä tuo uni merkitsee, mutta niin kauan kuin en itse näe tuota unta eikä Hän sano minulle, mitä se merkitsee, en minä voi sanoa sitä sinulle. Katsohan, voisi kerran olla niin, että sinä seisot elämän ja kuoleman välissä ja tarvitset minua, ja jos minä nyt esitän sinulle jotakin, niin silloin sinä et tietäisi, voitko uskoa minua vai et."

Jos minä sanon teille jotakin Herran nimessä, silloin Hän on todella myöskin sanonut sen minulle. Tähän asti kaikkina näinä vuosina koko maailmassa se ei ole yhtään kertaa ollut väärin. Te tiedätte, ettei ihminen voi olla niin erehtymätön. Siihen pystyy vain Jumalan Henki.

Minulla on Sanoma, josta minä olen vastuussa. Usein ovat ihmiset, jotka eivät ehkä ole varanneet itsellensä aikaa hiukan ajatellaksensa, pitäneet minua vastenmielisenä ihmisenä, joka ei pidä ihmisistä ja jatkuvasti satuttaa heitä. Niin ei ole. Se ei pidä paikkaansa. Minä rakastan ihmisiä. Mutta te tiedätte: "Rakkaus ojentaa."

Jos teidän pieni poikasenne olisi kadulla, missä autot huristavat hänen ohitsensa, ja te olisitte sanoneet hänelle: "Poikaseni, minä en haluaisi sinun menevän sinne", silloin te hakisitte hänet sieltä. Mutta jos hän sitten jälleen juoksisi ulos, silloin teidän tulisi ojentaa häntä. Jos te rakastatte häntä, te teette sen.

Jos te näkisitte jonkun ihmisen, joka ajelehtii pienessä veneessä jokea alas vesiputousta kohti, ja te tietäisitte, että tämä vene tuhoutuu, niin pian kuin se saavuttaa vesiputouksen, sanoisitte te silloin hänelle: "John, ehkä sinun tulisi hiukan ajatella. Sinä et ehkä selviä siitä.?" Jos minä tiedän, että hän ei selviä siitä, silloin minä varmastikin tempaisisin hänet veneestä, jos voisin! Se on rakkautta, jos se tehdään!

Näissä sanomissa, joita minä nyt saarnaan, minä en milloinkaan yritä esittää opetuksellisia asioita. Sen minä teen omassa seurakunnassani. Mutta täällä, eri kirkkokunnista olevien, erilaisten näkemysten omaavien miesten ja naisten edessä minä yritän julistaa sen miedolla tavalla selittäen. Mutta siitä huolimatta se on kyllin selvää, niin että te ymmärrätte mitä minä tarkoitan, jos te olette syntyneet Jumalan Hengestä, jos te olette kristittyjä, aivan samantekevää olette sitten metodisteja, baptisteja, presbyteerejä ja mitä tahansa.

Tänä iltana haluaisin avata 1. Moos. 24. Minä alan lukea jakeesta 12.

Ja hän sanoi: "Herra, minun herrani Aabrahamin Jumala, suo minulle tänään menestystä ja tee laupeus herralleni Aabrahamille. Katso, minä seison tässä lähteellä, ja kaupunkilaisten tyttäret tulevat ammentamaan vettä. Niin tapahtukoon, että se tyttö, jolle minä sanon: 'Kallista tänne vesiastiaasi juodakseni', ja joka vastaa: 'Juo, minä juotan kamelisikin', on juuri se, jonka sinä olet määrännyt palvelijallesi Iisakille; ja siitä minä tiedän, että olet tehnyt laupeuden herralleni."

Nyt me luemme Ilmestyskirjasta. Tämä oli Raamatun ensimmäinen kirja, 1. Mooseksen kirja. Nyt minä haluaisin lukea Raamatun viimeisestä kirjasta, Ilmestyskirja 21 sen yhdeksännen jakeen. Lukekaa koko luku jos tahdotte. Jumala lähettää Elieserin… tai Aabraham lähettää Elieserin (anteeksi) valitsemaan morsiamen Iisakille. Ja kaunis Rebekka tuli ja oli täydellinen vastaus rukoukselle, jonka Elieser, Aabrahamin palvelija oli juuri rukoillut. Nyt 21. Luvun yhdeksäs jae Ilmestyskirjasta.

Ja tuli yksi niistä seitsemästä enkelistä, joilla oli ne seitsemän maljaa täynnä seitsemää viimeistä vitsausta, ja puhui minun kanssani sanoen: "Tule tänne, minä näytän sinulle morsiamen, Karitsan vaimon."

Siitä minä otan tätä iltaa varten aiheeksi: "Morsiamen valitseminen." Veljeni, joka teet äänityksen: tämä ääninauha voidaan lähettää.

Tämä merkitsee, etten minä puhu vain täällä läsnäolevalle kokousväelle, vaan ääninauhat menevät koko maailmaan. Ne käännetään monille kielille, jopa pakanallisissa maissa, koko maailmassa. Heille me lähetämme ääninauhat veloituksetta. Seurakunta huolehtii kuluista. Nämä ääninauhat menevät kaikkialle maailmaan, ja ne käännetään jopa Afrikan ja Intian viidakoissa.

Morsiamen valinta. Monilla elämän alueilla meidän täytyy tehdä valinta. Jopa se tapa, miten me elämme, meidän täytyy ratkaista. Meillä on oikeus laatia oma elämämme, valita miten me haluamme elää. Koulutus on valinta. Me voimme valita haluammeko koulutusta vai emme. Tämä valinta on meillä. On myöskin valinta oikean ja väärän välillä. Jokaisen miehen, jokaisen naisen, jokaisen pojan ja jokaisen tytön täytyy ratkaista haluavatko he elää elämänsä oikein vai väärin. Se on valinta. Se on jotakin suurta, kuin voidaan valita.

Myöskin iankaikkisen päämääränne te voitte valita. Ehkä tänä iltana, ennen kuin tämä jumalanpalvelus loppuu, jotkut teistä valitsevat, missä he haluaisivat viettää iankaikkisuuden. Myöskin jos te usein olette hylänneet Jumalan, on se eräänä päivänä oleva viimeinen kerta, kun te hylkäätte Hänet. On rajalinja armon ja tuomion välillä, ja on vaarallista jollekin miehelle tai naiselle, jollekin pojalle tai tytölle, astua tämän linjan ylitse, sillä jos te ylitätte tämän rajan, ei ole enää mitään paluuta. Ehkä tänä iltana on ajankohta, jolloin monet suorittavat ratkaisunsa, missä he haluavat viettää loputtoman iankaikkisuuden.

On olemassa vielä yksi valinta, joka meillä on elämässä. Se koskee elinkumppania. Kun joku nuori mies tai nuori nainen saavuttaa tämän tietyn elämänjakson, on heillä oikeus tehdä valintansa. Nuori mies ratkaisee jonkun nuoren naisen suhteen, ja naisella on oikeus sanoa kyllä tai ei. Siitä huolimatta täytyy molempien puolien tehdä valintansa. Miehellä ja naisella on molemmilla oikeus tehdä valintansa.

Myöskin kristittynä te voitte tehdä valintanne. Täällä Amerikassa te voitte valita mihin kirkkoon te tahdotte mennä. Amerikkalaisina teillä on oikeus valita seurakunta tai kirkko, johon te haluatte kuulua. Teillä on vapaus siihen. Teidän ei tarvitse mennä mihinkään, jos te ette sitä halua. Jos te kuitenkin haluatte siirtyä metodisteista baptisteihin, katolisista protestantteihin jne., niin ei kukaan voi teitä pidätellä siitä tai pakottaa menemään johonkin määrättyyn kirkkoon. Meillä vallitsee vapaus. Meillä on demokratia ja uskonnonvapaus. Jokainen voi itse ratkaista. Se on jotakin suurta. Jumala auttakoon meitä säilyttämään se, niin kauan kuin voimme.

Teillä on valinta, kun te ratkaisette jonkun seurakunnan puolesta, otatteko te jonkin seurakunnan, joka johtaa teidät iankaikkiseen päämäärään. Te voitte myöskin valita jonkin kirkon tietyn uskontunnustuksen kanssa, jos te olette sitä mieltä, että juuri tämä uskontunnustus on se, mitä te haluatte, tai toinen kirkko sen tunnustuksen kanssa. Sen lisäksi teillä on vielä mahdollisuus tehdä valintanne Jumalan Sanan puoleen. Teidän täytyy tehdä valintanne. On kirjoittamaton valinnan laki meidän keskellämme.

Minä uskon että se oli Elia, joka tuon suuren voimankoetuksen jälkeen Karmelin vuorella oli kerran suuressa kriisissä. Myöskin me olemme aivan sen edessä. Ehkä on tänä iltana siten, että te tai minä teemme valinnan, niin kuin siihen aikaan oli tuon kokemuksen kohdalla Karmelin vuorella. Minä uskon, että se jo maailmanlaajuisesti tapahtuu.

On hyvin pian oleva aika, jolloin teidän täytyy tehdä valintanne. Te miehet kirkkokunnista, uskokaa toki, että teitä kohti tulee tuo hetki, missä teidän täytyy tehdä ratkaisu. Joko te menette sisälle Kirkkojen Maailmanneuvostoon, tai te ette enää voi olla mikään kirkkokunta. Se teidän täytyy tehdä. Tämä valinta on lähellä. On vaarallista odottaa viimeiseen hetkeen sen kanssa, sillä te saatatte ottaa vastaan jotakin, josta te ette milloinkaan enää voi irrottautua. Te tiedätte, että on aika, jolloin teitä varoitetaan.

Mutta jos te astutte varoituksen rajan ylitse, silloin te olette jo toisella puolella ja merkittyjä - polttomerkillä!

Ajatelkaa sitä kun riemuvuosi tuli ja pappi lähti ja puhalsi pasuunaan, voi jokainen orja lähteä vapaana. Mutta jos hän ei vastaanottanut vapauttansa, silloin hänet vietiin temppeliin ja hänen korvansa lävistettiin ovenpieltä vasten. Siitä lähtien hänen täytyi elinaikansa palvella herraansa. Että se tehtiin hänen korvallensa, on symboli kuulemisesta. Usko tulee kuulemisesta. Hän tosin kuuli pasuunan, mutta ei halunnut tehdä sen mukaisesti.

Usein miehet ja naiset kuulevat Jumalan totuuden ja näkevät sen vahvistettuna ja totuudeksi osoitettuna, mutta siitä huolimatta he eivät halua kuulla sitä. Siihen on syynsä. He ratkaisevat jonkin muun puolesta, kuin totuuden ja tosiasioiden puolelle asettuaksensa. Sen tähden heidän korvansa suljetaan Evankeliumille. He eivät milloinkaan enää ole kuuleva sitä. Minä annan teille neuvon: kun Jumala puhuu teidän sydämellenne, silloin toimikaa viivyttelemättä.

Elia asetti heidät valinnan eteen, ratkaista tuona päivänä, ketä he haluavat palvella: "Jos Herra on Jumala, palvelkaa Häntä; mutta jos se on Baal, niin seuratkaa sitä."

Me voimme nähdä, että kaikki luonnolliset asiat ovat vertauskuva hengellisille asioille. Sen me olemme esittäneet tänä aamuna opetuksessamme auringon ja luonnon välityksellä.

Se oli ensimmäinen Raamattuni. Ennen kuin olin lukenut yhtään sivua Raamatusta, minä tunsin Jumalan, sillä kaikkialla luonnossa on Raamattu kirjoitettuna. Se pitää yhtä Jumalan Sanan kanssa. Kuolema, hautaaminen, ylösnousemus luonnossa, auringonnousu, sen kulku, laskeminen - kuoleminen ja sen uusi nousu: on olemassa niin paljon asioita, joiden kautta me voimme nähdä Jumalan luonnossa. Mutta meidän täytyy ohittaa se tässä sanomassa.

Jos nyt luonnollinen on esikuva hengelliselle, niin on myöskin morsiamen valinta luonnollisessa vertauskuva Morsiamen valitsemiselle hengellisessä.

Se on vakava asia, kun mies etsii itsellensä vaimoa, sillä lupaus kuuluu: "…kunnes kuolema teidät erottaa." Siten meidän tulisi pitää se. Te lupaatte Jumalan edessä, että vain kuolema on erottava teidät. Minä olen sitä mieltä, että ymmärryksen omaavan miehen, joka suunnittelee tulevaisuuttansa, tulisi valita vaimonsa hyvin tarkasti. Olkaa tarkkaavaisia siinä, mitä teette. Jonkin naisen, joka valitsee miehensä tai ottaa vastaan miehen valinnan, tulisi myöskin tarkata hyvin tarkasti, mitä hän tekee, erikoisesti näinä päivinä. Miehen tulisi ajatella ja rukoilla ennen kuin hän valitsee vaimon.

Minä ajattelen, että on syy siihen, miksi meillä tänä päivänä on niin monia eroja, että me Amerikassa olemme koko muun maailman edessä johtavassa asemassa. Täällä tässä kansakunnassa on enemmän erotapauksia kuin missään muualla, vaikka sen kuitenkin tulisi olla kristillinen kansakunta ja se myöskin katsotaan sellaiseksi. Millainen häpeä ovatkaan meidän avioerotuomioistuimemme! Minä olen sitä mieltä, että syy on siinä, että miehet ja naiset ovat kaikonneet Jumalasta.

Me käsitämme, että jos mies ja nainen rukoilevat tämän asian johdosta, ei heidän tule tarkata vain kauniita silmiä, leveitä hartioita, maailmallista taipumusta tai jotakin sen kaltaista. Heidän tulisi ensisijaisesti katsoa Jumalaan ja sanoa: "Jumala, onko tämä Sinun suunnitelmasi?"

Minä uskon, että tänään on niin paljon petosta, ja se alkaa jo koulussa. Monet lapset naapurustosta, ystävieni lapset, tulevat aamuisin minun luokseni ja sanovat: "Veli Branham, rukoilisitko meidän puolestamme? Meillä on tänään kokeet. Minä olen koko illan opiskellut, mutta minä en yhä vieläkään näytä hallitsevan sitä. Rukoile minun puolestani." Minä ajattelen, että jokaisen kouluun menevän lapsen tulisi aamulla pöydän ääressä rukoilla vanhempien kanssa. Teidän tulisi sanoa: "Äiti, Johnilla on tänään koe: Me haluamme nyt rukoilla hänen puolestansa." Minä ajattelen, että se teidän kaikkien tulisi tehdä, sen sijaan että katsoisitte toisen paperista ja petkuttaisitte. Teidän tulisi yksinkertaisesti rukoilla tuon asian puolesta.

Jospa me kuitenkin ajattelisimme sitä, mitä me teemme, kun me menemme naimisiin tai kun me valitsemme itsellemme vaimoa tai miestä! Miehen tulisi vakavasti rukoilla, sillä hän saattaisi pilata koko elämänsä. Ajatelkaa sitä, että lupaus kuuluu: "…kunnes kuolema meidät erottaa." Mies saattaisi pilata elämänsä, jos hän tekee väärän ratkaisun. Mutta jos hän tietää, että hän tekee väärän valinnan ja nai naisen, joka ei ole oikea vaimo hänelle, ja tekee sen siitä huolimatta, silloin se on hänen syynsä. Jos joku nainen ottaa miehen, josta hän tietää, että hän ei ole oikea hänelle, silloin se on hänen oma syynsä. Sillä tehän tiedätte, mikä on oikein ja mikä väärin. Teidän ei tulisi tehdä sitä, ellette ole todella rukoilleet lävitse.

Sama koskee jonkin seurakunnan valintaa. Teidän täytyy ensin rukoilla sen johdosta, haluatteko te kuulua tähän seurakuntaan. Ajatelkaa sitä: seurakunnilla on tietty henki. Minä en haluaisi arvostella, mutta minä tiedän, että minä olen vanha mies, ja eräänä päivänä minun täytyy lähteä täältä. Tuomion päivänä minun täytyy tehdä tili siitä, mitä minä tänä iltana tai jonakin muuna aikana sanon. Sen tähden minun täytyy olla "kuolemanvakava" ja todella vakuuttunut. Kun te tulette johonkin seurakuntaan ja te tarkkailette jonkin aikaa, miten seurakunta ja pastori käyttäytyvät, silloin te olette toteava, että seurakunta toimii niin kuin pastori.

Joskus minä kysyn itseltäni, että emmekö saa hengen toisiltamme, Pyhän Hengen sijaan. Kun tullaan jonnekin, missä pastori todella on radikaali ja käyttäytyy siten, silloin te tulette toteamaan, että kuulijajoukko on aivan samanlainen. Minä voin viedä teidät erääseen seurakuntaan, missä näin pastorin nykivän päätänsä sinne tänne. Voidaan tarkkailla kokousyleisöä: he tekevät saman. Ottakaa pastori, joka nielee kaiken; niin on myöskin seurakunta tavallisesti tekevä. Jos minä etsisin seurakuntaa, johon minun perheeni tulisi mennä, silloin minä valitsisin jonkin aidon, raamatullisen ja Raamattuun uskovan seurakunnan, joka uskoo täyden Evankeliumin.

Veli Shakarianin poika ja lanko noutivat minun joitakin päiviä sitten, jotta minä rukoilisin erään nuoren miehen puolesta, joka on laulaja, mukava poika. Hänen nimensä on Fred Barker. Hän oli juuri palannut takaisin eräältä matkalta. He soittivat minulle ja sanoivat minulle, että Fred olisi kuolemansairas. Vielä ennen kuin saavuin talolle, tuli vielä uutinen, että hän ehkä olisi jo kuollut. Sanottiin, että hänellä olisi aivoverenvuoto, olisi halvaantunut ja makaisi kuolemaisillaan. Hänen vaimonsa halusi, että rukoilen hänen puolestansa.

Minä ajattelin: "Jos minä otan lennon, silloin hän mahdollisesti kuolee vielä ennen kuin tulen sinne. Ehkä hän on jo kuollut." Sen tähden minä soitin nopeasti ja sanoin tuon nuoren naisen puhelimeen. Me teimme siten, että tuo mies sai puhelimen kuulokkeen korvallensa asetetuksi. Hän ei voinut niellä, sen tähden häntä ruokittiin keinotekoisesti. Kun me rukoilimme hänen puolestansa, hän antoi ymmärtää, että se tuli ottaa pois hänen kurkustansa, koska hän saattoi jälleen niellä. Lääkärit eivät uskoneet sitä. Mutta he ottivat sen pois, ja hän saattoi todella niellä. Seuraavana päivänä hän jälleen istui.

On kysymys seurakunnan valitsemisesta.

Tänä aamuna sain puhelinsoiton. Eräs nainen minun seurakunnastani, joka itse asiassa on baptisti ja on peräisin Louisvillestä, kuoli aikaisin tänä aamuna. Minun kotiseurakuntani vanhimmat, ryhmä todella pyhitettyjä miehiä, kokoontui ja tuli sinne, ennen kuin hautausurakoitsija nouti hänet. He asettuivat hänen viereensä ja rukoilivat, kunnes elämä palasi häneen. Hän elää tänä iltana. Miksi? Heille opetettiin, että kaikki asiat ovat mahdollisia. Tulkaa vilpittömästi Jumalan luokse. Teidän täytyy siis tehdä oikea ratkaisu.

Jälleen, nainen, joka valitsee itsellensä miehen, heijastaa miehen pyrkimystä ja luonnetta. Jos mies valitsee väärän naisen, niin se osoittaa hänen luonteensa. Se, minkä kanssa hän yhdistyy, osoittaa todellisuudessa, mitä hänessä on. Nainen heijastaa sitä, mitä tuossa miehessä on, kun hän valitsee hänet vaimoksi. Se näyttää, mitä hänen sisimmässänsä on. Aivan samantekevää, mitä hän sanoo - tarkatkaa sitä, kenen kanssa hän menee naimisiin.

Jos minä menen jonkun miehen toimistoon, joka sanoo olevansa kristitty, ja seinillä riippuu kevyesti puettujen tyttöjen kuvia ja soi Boogie-Woogie musiikki, silloin minä en välitä mitään siitä, mitä hän sanoo. Minä en usko hänen todistustansa, sillä hänen henkensä ravitsee itsensä tämän maailman asioista. Miten olisi, jos hän menisi naimisiin jonkun revyy-tanssijattaren, seksikuningattaren tai jonkin sievän, nykyaikaisen Rickettan kanssa? Se heijastaa ja näyttää, millaiseksi hän ajatuksissansa kuvittelee tulevan kotinsa, sillä hänhän on ottanut tuon naisen, jotta hän kasvattaa hänen lapsensa. Sellainen kuin nainen on, siten hän on kasvattava lapset. Se siis heijastaa sitä, mitä tuossa miehessä on. Mies, joka ottaa sellaisen naisen, osoittaa toki millaiseksi hän kuvittelee tulevaisuuden. Voitteko te kuvitella, että joku kristitty tekee jotakin sellaista? Ei, minä en voisi sitä. Todellinen kristitty ei etsi kauneuskuningattaria, revyy-tanssijattaria ja seksikuningattaria. Hän etsii kristillistä luonnetta.

Teillä ei voi olla kaikkea. Ehkä joku tyttö on hyvin sievä ja hänellä on parempi muoto kuin muilla. Teidän täytyy mahdollisesti luopua jostakin. Myöskin jos hänellä ei ole niin hyvää muotoa, aivan saman tekevää onko hän sievä vai ei - teidän tulisi mieluummin tarkata hänen luonnettansa eikä sitä, onko hän sievä vai ei.

Kristitylle sopii, joka etsii itsellensä vaimoa, että hän valitsee todella uudestisyntyneen naisen. Ei ole kysymys hänen ulkonäöstänsä, vaan hänen olemuksestansa. Tämä jälleen heijastaa miehen jumalallista luonnetta, mitä hänen ajatuksissansa on ja millaiseksi hän kuvittelee tulevaisuuden perheensä kanssa, kun lapset tulevat sellaisen naisen kasvattamiksi. Se osoittaa, millaista tulevaa kotia hän suunnittelee. Jos hän menee naimisiin jonkun tällaisen nykyaikaisen Rickettan, seksikuningattaren kanssa, mitä hän silloin voi odottaa? Millaista kotia voi tuo mies odottaa? Jos hän menee naimisiin jonkun tytön kanssa, jolla ei ole kyllin moraalia jäädäksensä kotiin ja huolehtiaksensa kodinpidosta, vaan mieluummin haluaisi työskennellä jossakin toimistossa, miten hän silloin huolehtisi kodista? Teillä tulee olemaan lapsenvahti ja kaikkea mahdollista. Se pitää paikkansa.

Minä en välitä paljoakaan tästä nykyaikaisesta suuntauksesta, että naiset menevät töihin. Kun näen naisten virkapuvussa ajavan kaupungin lävitse naispoliisina moottoripyörällä, minä tunnen sen häpeäksi jokaiselle kaupungille, joka asettaa naiset siihen, kun niin monet miehet ovat ilman työtä. Se osoittaa meidän kaupunkimme modernin ajattelun. Se on todiste rappiosta. Me emme tarvitse naisia siihen. Heillä ei ole mitään tarvetta siihen.

Kun Jumala antoi miehelle vaimon, antoi Hän hänelle siten parhaan asian, mitä Hän pelastuksen ohella saattoi antaa hänelle. Jos nainen kuitenkin haluaisi ottaa miehen paikan, silloin hän on kai pahinta, mitä mies saattoi saada. Se pitää paikkansa.

Nyt me voimme käsittää yhteyden hengellisiin. Minä tiedän, että se on pahaa. Te tunnette sen pahaksi, mutta se on totuus. Aivan samantekevää, miten pahaa se on, meidän täytyy katsoa tosiasioita silmiin. Niin opettaa Raamattu.

Tässä me näemme nyt aivan selvästi, miten Jumala on suunnitellut hengellisissä Hänen tulevan kotinsa Morsiamensa kanssa. Se tulee nyt meille selväksi. Jos joku mies nai seksikuningattaren, silloin te käsitätte siitä, millaiseksi hän kuvittelee tulevaisuuden. Jos joku mies nai naisen, joka ei haluaisi pysyä kotona, silloin te käsitätte siitä, mitä hän tulevaisuudessa odottaa.

Minä haluaisin nyt sanoa jotakin, mikä kuulostaa kauhistuttavalta, mutta minä tunnen itseni pakotetuksi siihen. Jos se on siten, silloin minun myöskin tulee tehdä se, sillä yleisesti se on Jumalan johdatus. Minulla oli aina tapana seurata sitä karjankasvattajaa, jonka luona työskentelin, kun hän osti karjaa. Huomiotani kiinnitti se, että tuo vanha mies tarkoin tarkasteli hiehon kasvoja, ennen kuin tarjosi hinnan. Hän käänteli sen päätä sinne tänne ja katsoi sitä kaikilta puolilta. Minä seurasin häntä ja tarkkailin, miten hän tarkasteli sitä ylhäältä alas asti. Jos se oli hyväkasvuinen, kääntyi hän takaisin sen kasvojen puoleen ja tarkkaili sitä. Joskus hän puisteli päätänsä ja meni pois.

Minä sanoin: "Jeff, minä haluaisin kysyä sinulta jotakin."

Hän vastasi: "Puhu vain, Bill."

Minä tuumasin: "Miksi sinä aina katsot lehmää kasvoihin? Sehän näyttää toki hyvältä; se on voimakas lehmä."

Hän vastasi: "Poika, minun täytyy sanoa sinulle, että sinulla on vielä paljon opittavaa." Kun hän selitti sen minulle, minä käsitin sen. Hän selvitti: "Minä en välitä mitään siitä, kuinka hyväkasvuinen se on, vaikka sillä olisi lihaa kavioihin asti. Jos sillä on tämä villi katse, tuijotus, silloin ei sitä milloinkaan saa ostaa."

Minä halusin tietää: "Miksi ei, Jeff?"

"No niin", hän sanoi, "ensinnäkin se on aina oleva täynnä rauhattomuutta." Hän jatkoi: "Toiseksi se ei milloinkaan ole oleva hyvä äiti vasikallensa. Se oli nyt aidattu, siksi se on niin lihava. Jos se päästettäisiin irti, juoksisi se itsensä kuoliaaksi. Sen osoittaa sen villi Ricketta-katse."

Minä sanoin: "Tiedätkö, minä olen todella oppinut jotakin. Minä uskon että se sopii myöskin naisiin." Jos jollakin tytöllä on tämä villi, seisova katse, silloin pysyttäydy mieluummin kaukana hänestä, poika. Tätä sinistä töhkää silmien yläpuolella minä en tahtoisi. Minä en usko, että se sopii kristitylle. Minulle on samantekevää miten kovasti sitä televisiossa ja lehdissä kutsutaan kauniiksi - se on kauhistuttavin, hirvittävin näky, minkä elämässäni olen nähnyt.

Ensimmäisen kerran näin sen eräänä aamuna täällä Cliftonin Cafeteriassa aamiaisella. Minä näin joidenkin nuorten naisten tulevan portaita ylös. Veli Arganbright ja minä olimme juuri astuneet sisälle, ja hän oli mennyt alas. Sitten minä näin erään tytön, joka tuli sisälle. Minä ajattelin: "Niin, minä en tiedä…" Minä en milloinkaan aikaisemmin ollut nähnyt sitä. Näytti siltä kuin hän olisi syöpäsairas. Tiedättehän, se näytti jotenkin hassulta. Minä en sano tätä pilana. Te tiedätte, että minä olen nähnyt pitaalia. Minähän olen lähetyssaarnaaja. Minä olen nähnyt, millaisia rumennuksia sairaudet voivat aiheuttaa. Sen tähden minä halusin mennä tuon nuoren naisen luokse ja sanoa hänelle: "Minä olen saarnaaja ja rukoilen sairaiden puolesta. Haluaisitko sinä minun rukoilevan sinun puolestasi?" En vielä milloinkaan ollut nähnyt jotakin sellaista. Sitten tuli vielä kaksi tai kolme sisälle! Silloin annoin sen olla ja odotin, kunnes veli Arganbright tuli takaisin. Minä kysyin: "Veli Arganbright, mitä näillä naisilla itse asiassa on?"

Hän vastasi: "Se on meikkiä."

Silloin minä sanoin: "Voi hyvänen aika!" Minä ajattelin, että heidät mieluummin tulisi viedä eristysasemalle, etteivät kaikki muut naiset saisi siitä tartuntaa.

Teidän täytyy suunnitella, tarkata ja rukoilla, kun te teette valintanne. Lupauksen Sanan kautta me käsitämme, että morsian, joka valitsee miehen, heijastaa miehen luonnetta. Se heijastaa sen, mitä miehessä on. Voisitteko te kuvitella, että joku Pyhällä Hengellä täytetty mies ottaisi jotakin sellaista vaimoksi? Minä en yksinkertaisesti näe sitä siten, veli. Ehkä minä olen vanha jankuttaja, mutta te tiedätte, minä en voi käsittää sitä. Se heijastaa sitä, mitä tuossa miehessä on. Nainenhan auttaa häntä tekemään tulevan kotinsa.

Nyt me käännymme jälleen takaisin hengelliseen puoleen. Jos te näette jonkin seurakunnan, joka on maailmallinen, jolla on maailmallisia odotuksia, osallistuu maailmaan ja suhtautuu Jumalan käskyihin ikään kuin Hän ei olisi milloinkaan niitä kirjoittanut, niin te voitte toki kuvitella, ettei Kristus milloinkaan ole ottava sellaista morsianta. Voitteko te kuvitella, että Hän ottaa tämän ajan modernin kirkon morsiameksi? Ei, minun Herrani! Sitä minä en voi ajatella.

Muistakaa, että mies ja hänen vaimonsa ovat yksi. Yhdistyisittekö te sellaisen henkilön kanssa? Jos te tekisitte sen, järkkyisi luottamukseni teitä kohtaan. Miten sitten Jumala voisi yhdistyä jonkin sen kaltaisen kanssa - tavallisen, kirkkokunnallisen porton kanssa? Oletteko sitä mieltä, että Hän tekisi sen? "Heillä on kyllä jumalisuuden ulkokuori, mutta kieltävät voiman." Ei milloinkaan Hän ole tekevä sitä. Hänellä täytyy olla itsessänsä Hänen luonteensa. Todellisesti uudestisyntyneellä seurakunnalla täytyy olla se luonne, joka oli Kristuksessa, sillä mies ja nainen ovat yhtä. Jos Jeesus teki vain sitä, mikä miellytti Jumalaa, kun Hän piti Hänen Sanansa ja teki sen tiettäväksi, silloin täytyy Hänen Morsiamellansa olla sama luonne.

Hän ei missään tapauksessa voi olla jokin kirkkokunta, sillä silloin häntä hallitsisi johtokunta, joka sanoisi hänelle, mitä hänen tulisi tehdä ja jättää tekemättä - kuinka kovasti sitten kieltäisittekin sen. Usein se olisi miljoonan mailin päässä todellisesta Jumalan Sanasta.

On valitettavaa se, että me olemme kääntyneet pois siitä todellisesta Johtajasta, jonka Jumala antoi meille, jotta Hän johtaisi seurakuntaa. HÄN ei ole milloinkaan lähettänyt jotakin piirivalvojaa; Hän ei ole milloinkaan lähettänyt jotakin piispaa, kardinaalia, pappia tai paavia. HÄN lähetti seurakunnalle Pyhän Hengen, jotta Hän johtaa seurakuntaa. "Mutta kun Hän on tullut, Pyhä Henki, on Hän johtava teidät kaikkeen totuuteen ja paljastava teille kaiken, mitä Minä olen teille sanonut; Hän on muistuttava teitä kaikesta ja näyttävä teille tulevan." Se tuli Pyhän Hengen tehdä. Mutta moderni kirkko vihaa sitä. He eivät halua sitä. Miten se sitten voi olla Kristuksen Morsian?

Tämän päivän ihmiset valitsevat modernin kirkkokunnan. Se todistaa vain, miten vajavainen ymmärrys heillä on Sanasta. Minä en haluaisi loukata, mutta minä haluaisin, että se tunkeutuu kyllin syvälle, niin että te näette sen.

Minä olen vihkinyt monia pareja. Se muistuttaa minua aina Kristuksesta ja Hänen Morsiamestansa. Vihkiminen, jonka kerran suoritin, oli yksi merkittävimmistä asioista elämässäni.

Se oli monia vuosia sitten, kun vielä olin nuori saarnaaja. Minun veljeni työskenteli siihen aikaan W.P.A:ssa. Minä en tiedä, voiko joku vielä muistaa sen; ehkä joku minun ikäiseni. Se oli hallituksen projekti. Minun veljeni työskenteli siellä; se oli noin kolmenkymmenen mailin päässä. He kaivoivat järviä - se oli vesiensuojeluprojekti.

Hänen kanssansa työskenteli eräs poika Indianapoliksesta. Se on noin sadan mailin päässä Jeffersonvillestä, missä minä asuin. Eräänä päivänä hän sanoi minun veljelleni: "Doc, minä menen naimisiin niin pian kuin minulla on kyllin rahaa voidakseni maksaa saarnaajan." Hän tuumi: "Minulla on jo kyllin rahaa papereita varten, mutta se ei riitä vielä maksamaan saarnaajalle."

Doc vastasi: "Minun veljeni on saarnaaja. Ehkä hän vihkii sinut. Sellaisista asioista hän ei koskaan vaadi ihmisiltä rahaa."

Hän pyysi: "Kysyisitkö sinä häneltä, vihkiikö hän minut?"

Tuona iltana minun veljeni kysyi minulta. Minä sanoin: "Jos kumpikaan heistä ei ole aikaisemmin ollut naimisissa ja kaikki on kunnossa."

Hän halusi tiedustella häneltä sitä.

Minä sanoin vielä: "Jos kaikki on kunnossa, silloin sano hänelle, että hän voi tulla."

Lauantaina tuo nuori mies tuli. Muisto siitä on minulle aina jotakin suurta. Se oli sateinen iltapäivä, kun eteen ajoi vanha Chevrolet, johon lamput oli sidottu langalla. Se oli pian sen jälkeen kun olin menettänyt vaimoni. Minä asuin kahdessa pienessä huoneessa. Doc oli myös siellä ja odotti minun kanssani heitä.

Kun tuo poika astui ulos autosta, ei hän minusta todellakaan vaikuttanut yljältä, eikä oletettavasti kenestäkään muusta vaikuttanut siltä. Siihen aikaan voitiin puolellatoista dollarilla ostaa hyvä pari kenkiä, mutta hänellä oli kengät, jotka olivat täysin läpikuluneet, ja aivan nuhruiset housut. Sen lisäksi hänellä oli päällänsä vanha molskitakki. Minä en tiedä voivatko jotkut teistä vanhemmista ihmisistä muistaa sen. Se näytti siltä kuin se olisi mennyt pesukoneen läpi ilman huuhtelua, niin tahrainen se oli, ja kulmat olivat pystyssä.

Toiselta puolelta astui ulos nainen ruudullisessa puvussa. Minä en tiedä mikä tuon kankaan nimi on. Minä olen kai kerran kutsunut sitä väärällä nimellä. Minun mielestäni sitä kutsutaan "ginghamiksi". Minä sanoin sen jälleen väärin; se tapahtuu minulle aina. He astuivat ulos autosta, tulivat ylös portaita ja astuivat sisään. Nainen oli köyhä parka. Minä uskon, että puvun lisäksi hänellä ei ollut yllänsä mitään, ei edes oikeita kenkiä. Hän oli tullut peukalokyydillä Indianapoliksesta. Hiukset roikkuivat pitkinä palmikoina pitkin selkää. Hän näytti hyvin nuorelta.

Minä kysyin häneltä: "Oletko sinä kyllin vanha saadaksesi mennä naimisiin?"

Hän vastasi: "Kyllä. Minulla on kirjallinen lupa isältäni ja äidiltäni. Minun täytyi jo näyttää se oikeuden edessä saadakseni avioliittoluvan."

Minä sanoin: "Hyvä. Mutta minä haluaisin vielä hiukan puhua teidän kanssanne, ennen kuin suoritamme vihkimisen." He istuutuivat. Tuo poika katseli jatkuvasti ympärillensä huoneessa. Hän olisi välttämättä tarvinnut tukanleikkuun. Hän katseli jatkuvasti ympärillensä. Hän ei lainkaan kuunnellut minua. Minä sanoin: "Poika, minä haluaisin sinun kuuntelevan mitä minä sanon."

Hän vastasi: "Kyllä."

Minä kysyin: "Rakastatko sinä tätä tyttöä?"

Hän vastasi: "Kyllä, sen teen."

Minä kysyin tytöltä: "Rakastatko sinä häntä?"

"Kyllä, sen teen."

Minä kysyin pojalta jälleen: "Onko sinulla jokin paikka, minne sinä voit ottaa hänet häiden jälkeen?"

Hän sanoi: "Kyllä."

Minä jatkoin: "Hyvä. Minä haluan vielä kysyä sinulta jotakin. Minä olen kuullut, että sinä työskentelet täällä W.P.A:ssa."

Hän vastasi: "Kyllä." Hän ansaitsi noin kaksitoista dollaria viikossa. Minä kysyin jälleen: "Oletko sitä mieltä, että voit elättää hänet?"

Hän vastasi: "Minä olen tekevä voitavani."

Minä sanoin: "Se on hyvä." Sitten kysyin tytöltä: "Mutta mitä tapahtuu, jos hänet irtisanotaan, jos hän menettää työnsä, sisar? Mitä sinä sitten teet? Juoksetko sinä jälleen takaisin kotiin mamman ja papan luokse?"

"En", hän vastasi, "minä pysyn hänen luonansa."

Minä kysyin: "Mitä tapahtuu, jos teillä on kolme tai neljä lasta eikä mitään syötävää heitä varten, koska sinä olet työtön? Mitä silloin teet? Lähetätkö sinä heidät pois?

"En", mies sanoi, "minä olen edelleen kampaileva. Jotenkin me olemme selviävä siitä."

Minä olin häpeissäni, sillä minä näin, että poika todella rakasti tyttöä. He todella rakastivat toisiansa.

Sitten minä vihin heidät. Minä olisin mielelläni tiennyt, minne poika vei hänet. Joitakin päiviä sen jälkeen kysyin veljeltäni Docilta: "Missä he asuvat?"

Hän sanoi: "Mene New Albanyyn." Se on pieni kaupunki lähistöllä. Aivan virran varrella minulla oli peltivaja. Sinne minä menin siihen aikaan päivittäin, kun vielä työskentelin linjoilla. Kun työtoverit istuskelivat ja kertoivat vitsejä, istuuduin minä autoon ja ajoin alas joelle, missä minä rukoilin tässä peltivajassa ja luin Raamattuani. Aikaisemmin siellä oli rautatehdas. Siellä seisoi joukko vanhoja tavaravaunuja. Tämä nuori mies meni sinne ja laittoi itsellensä sellaisen vaunun sahaamalla siihen oven. Hän käytti sanomalehtiä ja "tackey buttonseja". Kuinka monet tietävät, mikä on "tackey button"? Silloin ei kukaan teistä tule Kentuckystä. Hän otti pahvia ja kiinnitti sen nastoilla. Ne ovat "tackey buttonseja".

Niin he olivat valmistaneet kaiken itsellensä. Hän oli mennyt rautatehtaalle ja noutanut materiaalia ja valmistanut portaan. He hankkivat itsellensä vanhoja laatikoita, ja hän teki niistä pöydän. Eräänä päivänä minä ajattelin: "Nyt minä menen sinne ja katson, miten he selviävät."

Noin kuusi kuukautta sitä ennen minä olin vihkinyt E. V. Knightin tyttären E. T. Sliderin pojan kanssa. E. V. Knight on yksi rikkaimmista miehistä siellä Ohio-joella. Hän omistaa suuria tehtaita, jotka tuottavat valmistaloja. Herra E. T. Slider on hiekka- ja sorakuopan omistaja. Nämä olivat miljonäärin lapsia. Minä olin vihkinyt heidät.

Minä vetäydyin erääseen majaan ja harjoittelin noin kahden viikon ajan tuon seremonian kulkua. Milloin heidän tuli polvistua tyynylle ja kaikkea muuta, minun täytyi opiskella vihkiäkseni tämän parin. Toinen pari asui pienessä, viheliäisessä huoneessa ja sillä oli vain yksi sohva ja taittovuode. Mutta molemmat vihittiin saman seremonian mukaisesti.

Eräänä päivänä ajattelin mennä vierailemaan tämän rikkaan parin luona. Heidän ei tarvinnut työskennellä, heidän isänsähän olivat miljonäärejä ja olivat laittaneet heille kauniin kodin. Itse ovenkahvat tuossa mahtavassa E. V. Knightin palatsissa ovat 14 karaatin kullasta. Te voitte siis kuvitella, millaisessa kodissa he elivät. Heidän ei tarvinnut työskennellä ja saivat joka vuosi kauniin Cadillacin. He olivat ainoat lapset ja heillä oli kaikkea toivomaansa.

Eräänä päivänä sitten ajoin sinne. Minä olin oppinut tuntemaan heidät. Yksi heidän ystävistänsä oli minun hyvä ystäväni. Me olimme todella hyviä ystäviä. He halusivat tulla minun vihkimäksi, ja niin minä tutustuin heihin. Minä ajoin siis sinne vierailemaan heidän luonansa. Kun minä astuin ulos vanhasta Fordistani ja nousin ylös portaita, kuulin minä jo heidät. Minä olin kai tullut hiukan liian lähelle.

He todella riitelivät, koska olivat mustasukkaisia. He olivat olleet tanssimassa. Tyttö oli hyvin sievä. Hän oli jopa tullut kauneuskuningattareksi ja hän oli voittanut monia palkintoja, autoja jne., koska hänet oli valittu kauneuskuningattareksi. Minä katselin heitä. Toinen istui toisessa nurkassa ja toinen toisessa. He riitelivät jonkun pojan takia, jonka kanssa tyttö oli tanssinut, tai jostakin toisesta tytöstä.

Kun minä astuin sisälle, hyppäsivät he hyvin nopeasti seisomaan, juoksivat toistensa luokse, ottivat toisiansa kädestä ja tulivat siten ovelle. He sanoivat: "Hei, veli Branham, mitä sinulle kuuluu?"

Minä vastasin: "Hyvää. Mitä teille kuuluu?"

"Oi", mies sanoi, "me olemme hyvin onnellisia; eikö vain, kultaseni?"

Nainen vastasi: "Kyllä, rakas."

Katsokaahan, esitetään jotakin, mikä ei ole aitoa. Te ette voi lämmitellä maalatun tulen ääressä, kuten esim., jotkut näistä seurakunnista yrittävät maalata sen, mitä kaksituhatta vuotta sitten helluntaina tapahtui. Maalattu tuli ei lämmitä teitä. Helluntai on tänään aivan samoin todellisuutta kuin siihen aikaan. Tuli lankeaa yhä vielä. Se ei ole mikään maalattu tuli, vaan aito tuli.

Niin oli heidän kohdallansa. Minä en tahtoisi elää siten.

Minä ajattelin: "Sinne kalliorinteen taakse, joelle on toinen pari asettunut." Eräänä lauantaina iltapäivällä minä halusin yllättää heidät vierailullani saadakseni tietää, mitä heille kuuluu. Minulla oli ylläni työpukuni, olin likainen kasvoiltani ja minulla oli työkalut mukanani. Siten uskoin tulevani heidän luoksensa ilman että he heti olisivat tunteneet minut. Minä tein siten, kuin haluaisin tarkastaa, onko salama osunut eristeisiin. Niin minä kuljin joen varrella linjaa pitkin. Vanha Chevrolet seisoi siellä yhä vielä - vuosi sen jälkeen kun olin vihkinyt heidät. Ovi oli auki ja saatoin kuulla heidän puhuvan. Tämä näyttää nyt ulkokultaiselta, mutta minä menin kyllin lähelle, jotta voin kuulla mitä he sanoivat. Minä halusin tietää sen vain itseäni varten.

Minä varmistun mielelläni, jotta tiedän mistä puhun. Saman minä teen myöskin Jumalan Sanan kanssa. Onko se totuus, vai eikö se ole totuus? Pitääkö Hän Sanansa, vai eikö Hän pidä Sanaansa? Jos Hän ei pidä Sanaansa, silloin Hän ei ole Jumala. Kun Hän pitää Sanansa, on Hän Jumala.

Minä halusin saada tietää, miten he tulevat toimeen toistensa kanssa; siksi minä hiivin sivusta lähemmäksi. Minä kuulin miehen sanovan: "Niin, kultaseni, minä niin kovasti halusin saada sen sinulle." Nainen sanoi: "Katsohan, rakkaani, tämä puku on vielä kunnossa. Se on hyvin kaunis. Minä pidän siitä, mutta katsohan…"

Minä menin hiljaa ympäri, jotta saatoin nähdä sisälle vaunuun siitä raosta, jonka avoin ovi jätti vapaaksi. Siellä mies istui, ja nainen istui hänen sylissänsä. Mies oli kietonut käsivartensa hänen ympärillensä, ja nainen hänen ympärillensä. Mies omisti yhden tällaisen vanhan hatun, jonka hän ylhäältä oli painanut sisään, ja tässä syvennyksessä oli hänen palkkansa. Sitten hän ravisti rahan pöydälle ja jakoi sen: "Näin paljon elintarvikkeita varten, näin paljon vakuutukseen ja näin paljon autoa varten." Se ei yksinkertaisesti riittänyt. Minä sain tietää, että mies oli nähnyt puvun näyteikkunassa ja yhä uudelleen oli katsellut sitä kahden viikon ajan. Se maksoi hiukan enemmän kuin yhden dollarin. Ja hän halusi ostaa sen. Hän sanoi: "Rakkaani, sinä näyttäisit niin sievältä siinä."

Nainen vastasi: "Mutta kulta, minullahan on puku. Minun ei todellakaan tarvitse saada sitä." Tämä pieni kuningatar!

Sitten minä menin pois ja katsoin taaksepäin. Minä saatoin nähdä tuon toisen talon huipun. Minä pysähdyin ja tarkastelin sitä muutaman minuutin ajan. Minä ajattelin: "Kuka nyt oikein on rikas mies? Bill Branham, jos valinta olisi sinulla, minkä paikan ratkaisisit itsellesi?" Minä en valitsisi tuota sievää asiaa kukkulalla, vaan tämän luonteen siellä: jonkun, joka antaa minulle todellisen kodin, joka rakastaa minua ja pysyy luonani, jonkun, joka suo toiselle kodin eikä anna kaikkea rahaa laittautuaksensa joksikin - jonkun, joka on teidän kanssanne, joka on osa teitä.

Mitä siellä tapahtui, on aina seurannut minua. Toinen valitsi kauniin tytön, toinen valitsi luonteen. Vain siten te voitte tehdä valintanne. Tarkatkaa ensimmäiseksi luonnetta. Jos te sitten rakastatte häntä, on se hyvä.

Pankaa merkille, ensimmäinen Aadam, jonka Jumala loi, ei voinut valita vaimoansa. Hänellä ei ollut mitään valinnan mahdollisuutta. Jumala vain teki hänelle sellaisen, hän ei voinut valita häntä. Me tiedämme, että hän johti hänet pois Jumalan Sanasta. Hän ei päässyt rukoilemaan asian puolesta. Hänen kohdallansa ei ollut siten kuin teidän ja minun kohdalla. Hänellä ei ollut mitään valintaa. Tehden siten nainen johti hänet pois hänen oikeutetusta asemastansa Jumalan poikana. Nainen aikaansai sen, kun hän näytti hänelle nykyaikaisen tavan elää. Juuri sitä he eivät olisi saaneet tehdä. Naisen luonne osoitti sen, että hän oli väärä. Hänen perusteensa ja aikomuksensa olivat yksinkertaisesti väärät. Hän ylipuhui miehen todistelujensa kautta, että tuo moderni, uusi valo, jonka hän oli löytänyt, olisi parempi tapa elää. Mutta se oli vastoin Jumalan Sanaa.

Kuinka monet naiset vetävätkään hyviä miehiä pois Jumalasta, ja toisaalta vetävät miehet naisia pois Jumalasta, te helluntailaiset, kun he sanovat: "Tämä uskonto on vanhanaikainen. Se on vanhentunut. Älä toki usko sitä!" Teidän tulisi ensin rukoilla hartaasti, ennen kuin menette naimisiin tuon tytön kanssa, aivan samantekevää miten sievä hän on. Sama koskee myöskin miestä.

Nainen ylipuhui hänet pois Jumalan tahdosta, ja johti hänet siihen, että hän teki jotakin, mitä hän ei olisi saanut tehdä. Sen kautta koko ihmiskunta annettiin kuoleman valtaan. Tästä syystä Raamattu kieltää häntä opettamasta, saarnaamasta tai käsittelemästä millään tavoin Jumalan Sanaa. Minä tiedän, että monet teistä sisarista sanovat: "Herra on kutsunut minut saarnaamaan." Minä en kiistele teidän kanssanne siitä, mutta minä sanon teille: Sanassa sanotaan, että te ette saa tehdä sitä. "Hän ei saa opettaa tai hallita miestä, vaan hänen tulee pysyä hiljaisuudessa."

"Oi", te sanotte: "Herra on käskenyt minua tekemään sen". Sitä minä en lainkaan epäile. Oletteko hiljattain kuulleet minun sanomani Bileamista? Bileam vastaanotti ensin selvän Jumalan ratkaisun: "Älä tee sitä." Mutta hän tarrautui siihen, kunnes Jumala lopulta sanoi hänelle, että hänen tulee tehdä se. Ehkä Jumala sallii, että sinä saarnaat. Minä en kiistä sitä. Mutta se ei vastaa Hänen alkuperäis-Sanaansa ja suunnitelmaansa, sillä "heidän tulee alistua, kuten lakikin käskee." Se on totta. Sen tähden hän ei saa tehdä sitä.

Pankaa merkille, miten luonnollinen morsian myöskin tässä kuvaa hengellistä. Sana sanoo, että hänet tehtiin miestä varten eikä miestä hänen tähtensä. Muutamassa minuutissa minä olen puhuva Kristuksen Morsiamesta, mutta ensin minä yritän näyttää teille sen taustan.

Nainen tehtiin miehen tähden eikä miestä naisen tähden. Se on syy siihen, miksi moniavioisuus oli laillista vanhan lain alla.

Katsokaa Daavidia, jolla oli viisisataa vaimoa. Raamattu sanoo, että hän oli Jumalan oman sydämen mukainen mies. Hänellä oli viisisataa vaimoa ja Salomolla tuhat, mutta ei yhdelläkään näistä naisista voinut olla toista aviomiestä.

Hankkikaa itsellenne ääninauha "Avioliitto ja avioero". Ei ole vielä kovinkaan kauan siitä, kun olin Tucsonin lähellä tuon vuoren huipulla ja rukoilin sen johdosta. He keskeyttivät opetuksen jotta näkisivät tuon tulipatsaan, joka kierteli siellä vuorta, muodostui suppiloksi ja nousi ja laski. Täällä on ihmisiä, jotka tietävät sen ja näkivät sen. Siellä Hän sanoi minulle totuuden avioliittoa ja avioeroa koskevista kysymyksistä. Jos yksi suunta menee tähän suuntaan ja toinen tuohon suuntaan, silloin täytyy toki jossakin olla totuuden. Seitsemän sinetin jälkeen Hän näytti myöskin totuuden siitä.

Pankaa nyt merkille, ettei hänellä voinut olla kuin yksi aviomies, koska nainen tehtiin miestä varten eikä miestä naista varten. Kaikki viisisataa naista olivat vain Daavidin vaimo. Se oli esikuva. Kun Kristus tuhatvuotisessa valtakunnassa on istuutuva valtaistuimelle, silloin ei Hänen Morsiamensa ole koostuva vain yhdestä persoonasta, vaan ne ovat oleva kymmeniä tuhansia. He kaikki yhdessä tulevat muodostamaan Morsiamen. Daavidilla oli monia yksittäisiä vaimoja, mutta he kaikki yhdessä olivat hänen aviovaimonsa. Samalla tavoin on koko uskovaisten ruumis Morsian. Sillä hän oli sitä, nainen. HÄN oli Mies.

Meidät on tehty Kristusta varten, eikä Kristusta meitä varten. Tänään yritetään määrätä oppikirjoissamme Kristus, Sana, meitä varten, sen sijaan että yritämme sovittautua Sanaan. Tässä on tuo ero.

Kun joku mies valitsee tietyn tytön jostakin perheestä, ei hän saa suuntautua kauneuden mukaan, sillä kauneus on eksyttävää, ja moderni, maailmallinen kauneus on paholaisesta. Oi, minä voi kuulla jonkun sanovan siellä: "Ole varovainen sen suhteen, saarnaaja." Minä sanon, että nämä asiat tämän maan päällä, joita kutsutaan kauniiksi, ovat absoluuttisesti paholaisesta. Minä olen todistava sen teille. Sitten me haluamme tutkia Jumalan pyhää Sanaa tämän huomautuksen mielessä nähdäksemme, pitääkö se paikkansa vai ei, jotta te naiset, jotka haluaisitte olla niin sieviä, käsitätte mistä se tulee.

Me toteamme, että Saatana oli alussa niin kaunis, että hän jopa vietteli enkeleitä. Hän oli kaunein kaikista enkeleistä. Se todistaa, että se tulee paholaisesta. Salomo sanoi sananlaskuissa: "Kauneus ei ole mitään." Se pitää paikkansa. Synti on kaunista. Varmastikin se on sitä. Se on kiinnostavaa.

Minä haluaisin pyytää teiltä jotakin ja sanoa teille täällä jotakin. Teidän tulee muutamassa minuutissa huomioida jotakin. Kaikkien lajien kohdalla maailmassa ihmistä lukuun ottamatta, lintujen ja kaikkien muiden eläinten, me toteamme, että uros on kauniimpi kuin naaras. Miksi on niin? Katsokaa peuraa, miten suuri ja kaunis on urospeura sarvineen, ja sen rinnalla pienempi peuranaaras. Kanojen kohdalla on kana pienempi ja laikukas, kukko kuitenkin suuri ja kirjavasulkainen.

Naisen ohella ei ole mitään naaraspuolista olentoa, joka voi olla moraaliton. Käytetään sanoja "narttu" ja "sika" haukkumaniminä, mutta mitä tulee moraaliin, on niillä enemmän moraalia kuin puolella filmitähtiä, joita siellä on. Ne eivät voi olla mitään muuta kuin moraaliasia. Nainen oli se, joka lankesi perversioon. Se pitää paikkansa. Näettekö te, mihin kauneus vie hänet? Sen tähden me voimme todeta, että naiset tänään tulevat yhä kauniimmiksi.

Ottakaa Pearl Bryan. Oletteko te milloinkaan nähneet kuvaa hänestä? Hän oli kerran suuri Amerikan kauneus. Tänään ei ole missään jotakin koulutyttöä, joka ei ylittäisi häntä. Tiedättekö te, että niin tulee olla? Tiedättekö te, että Raamattu sanoo, että niin tulee olemaan? Tiedättekö te, että syntiinlankeemus alussa tuli naisen kautta? Lankeemus lopussa on oleva jälleen juuri siten: naiset pääsevät valtaan ja hallitsevat miestä jne. Tiedättekö te, että Kirjoitukset sanovat sen? Te tiedätte, että sinä päivänä kun hän pukeutuu miesten vaatteisiin ja leikkaa hiuksensa, tekee hän asioita, jotka ovat vastoin Jumalan Sanaa. Tiedättekö te, että hän esittää seurakuntaa? Tarkatkaa, mitä naiset tekevät, silloin te käsitätte, mitä seurakunta tekee. Tämä pitää täsmälleen paikkansa.

Tämä on niin totta kuin Jumalan Sana on totta. Ei ole olemassa mitään naispuolista olentoa, joka olisi siten luotu, että se voisi tulla moraalittomaksi, niin kuin nainen. Hän ei ollut mikään alkuperäinen luotu. Kaikki muut naispuoliset olennot ovat peräisin alkuperäisestä luomisesta. Lintujen ja kaikkien muiden eläinten kohdalla luotiin koiras ja naaras. Mutta mitä tulee ihmiselämään, loi Jumala vain miehen. Hänestä hän otti naisen. Nainen on miehen rinnakkaistuote, sillä Jumala ei voinut tuottaa sellaista. Tutkikaa Kirjoituksia. Se pitää täsmälleen paikkansa. Jumala ei tuonut häntä esiin alkuperäisessä luomisessansa. Ei. Hän on ulkopuolella. Mutta jos hän käyttäytyy oikealla tavalla, on hänellä suurempi palkkio kuin miehellä. Hänet on asetettu koetukselle.

Hänen kauttansa tuli kuolema. Hän on syyllinen koko kuolemaan. Mutta sitten Jumala armahti ja käytti naista tuomaan elämän jälleen takaisin. Sen tähden hän antoi Poikansa tulla naisen kautta, kuuliaisen naisen kautta. Mutta huono nainen on pahinta mitä on olemassa. Mikään ei voi olla niin alhaista.

Kain, saatanan poika, ajatteli, että Jumala vastaanottaa kauneutta. Niin on vielä tänään. Kain oli saatanan poika. Te sanotte nyt: "Mutta…"

Me emme nyt mene yksityiskohtiin, mutta minä haluan perustella sen teille. Raamattu sanoo, että hän oli pahasta. Siten se on selvitetty, eikö totta?

Hän oli saatanan poika ja ajatteli, että jos hän rakentaa kauniin alttarin palvontaa varten, Jumala kunnioittaisi sitä. Tänään he ajattelevat samaa. Varmasti! "Me pystytämme suuren rakennuksen; me perustamme suuria kirkkokuntia. Meillä tulee olemaan suurin rakennus, parhaiten pukeutuneet ihmiset ja sivistyneimmät papit." Joskus Jumala on kymmenen miljoonan mailin päässä siitä. Se pitää paikkansa.

Siitä huolimatta se on kirkko. Jos Jumala antaa arvoa vain palvonnalle, vilpittömyydelle ja uhrille, silloin oli Kain aivan yhtä vanhurskas kuin Aabel. Mutta se tapahtui ilmestyksen kautta, että hänelle selvisi, että hänen vanhempansa eivät syöneet omenoita.

Minä sanon nyt jotakin, mikä ei kuulosta hyvältä jollekin saarnaajalle, mutta minä sanon sen siitä huolimatta. Minähän kuulen, miten muut vitsailevat siitä, sen tähden minä sanon sen. Sen ei tule olla mikään vitsi, mutta olen sitä mieltä, että jos omenoiden syöminen selvittäisi naisille, että he ovat alastomia, silloin meidän tulisi vielä kerran ojennella omenoita ympärillemme. Suokaa tämä minulle anteeksi. Minä sanoin tämän sen tähden, koska minä nyt siirryn johonkin muuhun. Minä olen pidätellyt teitä täällä ja puhunut naisista jne. Nyt minä haluaisin, että te hetken rentoudutte, jotta te voitte vastaanottaa sen, mitä nyt tulee.

Ne eivät olleet mitään omenoita. Nyt huomatkaa, kirkko/seurakunta on saavutuksinensa edistynyt näinä päivinä, niin kuin ihmisetkin saavutuksinensa, se on tulossa edistykselliseksi. He yrittävät muodostaa edistyksellisen kirkon mielenkiintoisilla asioilla, kuten esim. kuvilla ja torneilla. Se on liian paha asia, että helluntailaiset ovat joutuneet samalle linjalle. Teille olisi parempi, että seisoisitte kadulla tamburiinin kanssa, ja Jumalan Henki olisi teidän kanssanne. Mutta te haluatte kilpailla kaikkien muiden kanssa, koska myöskin teistä on tullut kirkkokunta. Se on saanut sen aikaan. Seurakunnat yrittävät olla edistyksellisiä. Ajatelkaa sitä, siinä määrin kuin ihminen tieteessä edistyy, tappaa hän päivittäin enemmän.

Katsokaa, mitä tapahtui, sen jälkeen kun ruuti oli keksitty. Siitä lähtien kun hän on keksinyt auton, kuolee sen kautta jo enemmän ihmisiä kuin ruudin kautta. Nyt hän on kehittänyt itsellensä vetypommin. Minä kysyn itseltäni, mitä hän sillä on tekevä.

Sama on kirkon/seurakunnan suhteen. Mitä enemmän se haluaa saavuttaa edistyksen, inhimillisten projektien välityksellä, sitä kauemmaksi se vie teidät pois Jumalasta ja syöksee teidät enemmän kuolemaan kuin alussa. Se pitää paikkansa. Älkää valitko seurakuntaanne siten kuin olette valinnut vaimonne. Se oli jo ihme, mitä tiede hänessä on saanut aikaan. Mutta mitä siihen tulee, tulisi teidän mieluummin pysyä kaukana kirkosta. On valmistettu meikkiä, puuteria ja sen kaltaista. Valitkaa mieluummin Hänen Sanansa luonne!

Nyt me haluamme verrata tämän päivän luonnollista morsianta niin sanottuun tämän päivän morsiusseurakuntaan. Tarkatkaa jotakin naista, joka tänään on aikeissa avioitua. Katsokaa, mitä tiede on saanut aikaan hänessä. Ensinnäkin hänellä on lyhyeksi leikatut hiukset, kampaus kuin Jacqueline Kennedyllä tai vastaavalla. Tiedättekö te, mitä Raamattu sanoo? Raamattu antaa miehelle, jonka vaimo sen tekee, oikeuden erota hänestä, jos hän haluaa. Nainen, joka leikkaa hiuksensa, on kunniaton. Niin sanoo Raamattu. Se pitää paikkansa. Ettekö te tienneet sitä? Oi ei, minä olen liian usein saarnannut Kaliforniassa; te ette voi olla tietämättä sitä. Se pitää paikkansa. Mitä se on hyödyttänyt minua? He tekevät sen siitä huolimatta. Te ette voi ottaa mitään sikaa ja tehdä siitä karitsan.

Tämän jälkeen te olette vihaava minua, mutta te olette saaneet tietää totuuden. Me haluamme verrata sitä. Tässä tulee moderni morsian kovasti meikattuna. Hän esittäytyy sellaisena, kuin mitä hän todellisuudessa ei lainkaan näytä, moderni morsian. Peskää hänen kasvonsa, ja te olette juokseva karkuun. Ehkä te kauhistuisitte kuoliaaksi asti, jos te ottaisitte kaiken tuon moskan hänestä. Aivan samoin on kirkon/seurakunnan suhteen, joka julkisivu on täynnä teologista meikkiä. Molemmilla on sievät kasvot, mikä todellisuudessa on petosta. Se on ihmisten tekemä kauneus, ei mikään Jumalan vaikuttama kauneus. Molemmilla ei ole paljonkaan luonnetta.

Samoin oli saatanan suhteen. Se riitti viettelemään. Verratkaa modernia morsianta sen kanssa: hän pukeutuu shortseihin, meikkaa, leikkaa hiuksensa, pukeutuu miehen vaatteisiin ja kuuntelee pastoria, joka sanoo hänelle, että se on oikein. Hän on pettäjä. Hän on maksava siitä tuon puoleisen alueilla. Se pitää paikkansa. Nainen tekee sen pettääksensä, ollaksensa jotakin, mitä hän ei ole.

Saman tekee myöskin kirkko/seurakunta. He saavat teologisia arvosanoja, jotta te voitte sanoa: "Meidän pastorimme on tätä, sitä ja tuota." Ehkä hän ei tiedä Jumalasta enempää kuin hottentotti egyptiläisestä yöstä. Kyllä. Heillä on vain teologinen seminaarikokemus ja eivät tiedä Jumalasta yhtään mitään.

Moderni kirkko teologisine meikkeineen on naisilta modernin pastorin välityksellä leikannut pois heidän kunniansa, jos heillä sellainen oli. He muistuttavat Isebeliä, heillä on leikatut hiukset, pukeutuvat shortseihin ja meikkiin. Ja se vastaa täysin teologista makua. Se on kirkon tila. Se pitää paikkansa. Heidän hengellinen luonteensa on kuitenkin kaukana siitä, että sopisivat kotiin, niin että Jeesus Kristus voisi tulla ja ottaa heidät mukaan.

Jos joku kristitty menee naimisiin sellaisen naisen kanssa, osoittaa hän, että hän on langennut pois armosta. Hänen makunsa Jumalaa kohtaan ja hänen makunsa siitä, miltä kodin tulisi näyttää, eivät olisi kohdallaan, jos hän valitsee sellaisen naisen. Se ei varmastikaan vastaisi kristityn makua. Hänen hengellinen luonteensa on alimmalla tasolla. Hän on kuollut kirkkokunnan kauneudessa ja maailman himossa.

Tämä on täsmälleen kirkkoseurakunnan tila tänään. Hän on myynyt Sanan antaman luonteen edistyksellisen, inhimillisen uskonnon tähden Saatanalle, vaikka hänellä Jumalan seurakuntana oli oikeus pysyä Jumalan Sanan kanssa, niin että Pyhä Henki voisi vaikuttaa hänessä ja voisi sulattaa ruumiin yhteen Sanan ja Jumalan rakkauden kanssa. Sen sijaan hän on myynyt esikoisoikeutensa Eesaun tavoin ja on tullut kirkkokunnaksi, jossa hänen sallitaan tehdä kaikkea, mitä hän haluaa. Niinhän se toki on. Hän halusi tulla aivan yhtä suosituksi kuin äitinsä Nikeassa - Roomassa. Se on Jumalan Sana! Oi, se on tunkeutunut meidän helluntaipiireihimme asti. Se on pahaa, mutta se tapahtui.

Tarkatkaa hetkinen katolista nunnaa. Kun joku nainen tulee nunnaksi ja antaa viimeisen valansa, hän on täysin kirkon vallassa. Sieluinensa, ruumiinensa ja henkinensä hän on silloin kirkon omaisuutta. Hän ei voi enää itse ratkaista, hän ei enää saa sitä, niin pian kuin on antanut viimeisen lupauksen. Hänellä ei ole mitään omaa mieltä, ei mitään omaa tahtoa enää.

Saatana tekee hänet niin täysin sätkynukeksensa, kuin seurakunnan, Kristuksen Morsiamen tulisi olla antautunut Hänelle ja Hänen luvatulle Sanallensa, niin että nimittäin Kristuksen mieli täysin on teissä. Millainen ero!

Me toteamme, että niin hyvin moderni maailmankirkko kuin myöskin hengellinen seurakunta ovat raskaana ja ovat synnyttävä poikia. Toinen niistä on oleva kirkkokuntasyntymä ja on näinä päivinä tapahtuva Kirkkojen Maailmanneuvostossa. Siinä tuodaan esiin maailmalle kirkkokunnan kautta antikristus. Tämä on puhdas totuus. Ehkä minä en enää ole kokeva sitä, vaikka minä uskon, että se voisi olla. Mutta pankaa se merkille, te nuoret ihmiset, että eräs saarnaaja on sanonut sen teille. Se on lopulta sulautuva pedon merkkiin. Kun se muodostaa Kirkkojen Maailmanneuvoston, on se tuova maailmaan poikansa: antikristuksen.

Toinen on raskaana Jumalan Sanasta ja on tuova esiin ruumiin, Jeesuksen Kristuksen täydellistetyn ruumiin, joka on Morsian. Kristuksen ruumista ei vielä ole viety päätökseen. Kuinka monet tietävät sen? Mies ja vaimo ovat yhtä. Kristus on yksi ruumis - Sana. Morsian on oleva toinen osa hänen ruumistansa. Molemmat yhdessä muodostavat jälleen ruumiin, niin kuin oli alussa Aadamin kohdalla.

Mies ja hänen vaimonsa ovat yksi. Hän, todellinen Morsian, on Hänelle niin antautunut, ettei hän enää käytä omaa mieltänsä. Hänen mielensä on luonnollisesti Hänen tahtonsa, ja Hänen tahtonsa on Hänen Sanansa.

Katsokaa niin kutsuttua morsianta, jonka mies valitsee itsellensä, ja verratkaa tämän päivän hengellistä ja luonnollista. Se on moderni Iisebel, joka lumoaa Aahabin, "Max-Factor kauneus" jne. Tarkatkaa kirkkoa: sen suhteen on samoin; mutta se on portto elävän Jumalan Sanan edessä ja on täysin antautunut suurille kirkkokunnille, mahtaville rakennuksille, paljolle rahalle ja suurille palkoille. Miehet seisovat korokkeella ja hyväksyvät sen oikeana ja päästävät heidät lävitse sen kanssa. Se on yksinkertaisesti petosta, ei mitään muuta. Laodikean seurakuntajakso on sokea, niin kuin Raamattu ennalta on sen sanonut.

Se tarkoittaa: "'Minä olen rikas, minä istun kuningattarena, eikä minulta puutu mitään', etkä tiedä että sinä olet köyhä, kurja, sokea ja alaston'." Jos tämä ei ole NÄIN SANOO HERRA Ilmestyskirja 3 mukaisesti, silloin minä en ole milloinkaan lukenut sitä! Hän seisoo siinä eikä tiedä sitä. Ajatelkaa vain sitä!

Jos te sanoisitte jollekin miehelle tai naiselle, jotka ilkialastomina kulkevat kadulla, että he ovat alastomia, ja vastaisivat: "Pidä sinä huoli omista asioistasi!", niin silloin se olisi mielen sairautta; he eivät olisi oikein mieleltänsä terveitä. Ja vaikka voidaan lukea Jumalan Sanasta, miten ihmisten tulee käyttäytyä, ja myöskin Pyhän Hengen kasteesta, joka meillä tänään on, katsovat ihmiset teitä kuin te olisitte hulluja. Jos heille sanotaan, että heidän täytyy uudestisyntyä ja uskoa Raamattuun, silloin sanotaan: "Sehän oli vain juutalainen taru, joka kirjoitettiin monia vuosia sitten. Meidän kirkollamme on tie." He ovat kurjia, säälittäviä, köyhiä, sokeita ja alastomia, eivätkä yksinkertaisesti edes tiedä sitä. Raamattu sanoo, että he joutuisivat tähän tilaan. Kuinka voisi todellinen profeetta olla näkemättä sitä? Minä en käsitä sitä. Se tunkeutuu kaikkialla meidän seurakuntiimme. Katsokaa sitä. Se on yksinkertaisesti moderni suuntaus.

Tuo vanha huora ja hänen tyttärensä Ilmestyskirja 17 antavat köyhille, sokeille, säälittäville ihmisille heidän teologisen oppinsa, joka on vastoin Jumalan Sanaa. Siitä löydetään kaikki orjuutetut miesten ja naisten sielut kaikkialla. Kun Kristus vahvistaa Sanan, vetää se ihmiset puoleensa. Se ei vedä puoleensa kirkkoihmisiä, joita vetävät puoleensa suuret kirkkokunnat, suuret teot, paljo tekeminen ja ulkonainen loiste, vaan Jumalan Sana puhuttelee Kristuksen Morsianta.

On mielenkiintoista tarkkailla, kuinka kirkko yrittää herättää ihmisten huomion kauniilla viitoilla, yhtenäisesti puetuilla kuoroilla, lyhythiuksisilla naisilla ja maalatuilla kasvoilla, jotka ovat sitä mieltä, että voivat laulaa kuin enkelit ja valehdella kuin paholainen, jotka koko yön kulkevat ympäriinsä tansseissa eivätkä pidä sitä minään. He uskovat sen olevan oikein ja pitävät sitä kauniina. Mutta te näette, että se on petosta. Se ei ole Jumalan Sanan mukaista! Jumala kuitenkin kiinnittää todellisen Morsiamen huomion itseensä, kun Hän pitää Sanansa.

Nyt me haluamme tarkastella Kristusta. Te sanotte: "Hetkinen, olkaa hyvä! Miten on sitten sen kauneuden suhteen, mistä sinä puhut?" raamattu sanoo Jesaja 53: 2 viitaten Jeesukseen, että kun Hän tuli, ei Hänellä ollut mitään kauneutta, niin että olisimme halunneet häntä. Pitääkö tämä paikkansa? Hänessä ei ollut mitään kauneutta. Jos Hän olisi tullut maailmallisessa kauneudessa, niin kuin Saatana tänään, silloin olisivat ihmiset parveilleet Hänen ympärillänsä ja ottaneet Hänet vastaan, niin kuin he tänään tekevät kirkon suhteen. He olisivat uskoneet Häntä ja ottaneet Hänet vastaan, niin kuin he tänään Saatanan suhteen tekevät. Varmasti he olisivat tehneet sen. Mutta Hän ei tullut tällaisella kauneuden tavalla, vaan Hän tulee aina luonteen kauneudessa. Kristus ei ollut mikään kaunis, suuri, voimakas, harteikas mies. Tätä tapaa Jumala ei valitse.

Muistan tässä yhteydessä että eräs profeetta tuli kerran Iisain taloon voidellaksensa yhden hänen pojistansa Saulin sijaan kuninkaaksi. Iisai toi sitten yhden pojistansa hänen eteensä. Hän oli suuri, kookas, sievä nuori mies, ja hän arveli: "Kruunu näyttää hyvältä hänen päässänsä"

Profeetta halusi vuodattaa öljyn hänen päähänsä, mutta hänen täytyi sanoa, ettei Jumala ollut valinnut häntä. Hän kieltäytyi siitä jokaisen kohdalla, kunnes tuli nuorin, joka oli kumarainen, verevän näköinen. Hänen yllensä hän vuodatti öljyn ja sanoi: "Hänet on Jumala valinnut." Me valitsemme sen mukaan, mitä me näemme. Jumala valitsee luonteen.

Milloinkaan ei ole ollut sellaista luonnetta, mikä Jeesuksella Kristuksella oli. Hän eli sen ja toi sen julki. Me näemme, että se pitää paikkansa. Se ei ole mikään maailmallinen kauneus Hänessä, mikä vetää puoleensa hänen Morsiantansa - se on Hänen luonteensa. Jeesus etsii seurakunnan luonnetta, ei mahtavia rakennuksia, suuria kirkkokuntia tai suurta jäsenmäärää. Hän on luvannut olla siellä, missä kaksi tai kolme totuudellisuudessa ovat koolla. Siihen on todellisten uskovaisten toivo ankkuroituneena, nimittäin että Jumalan Sana tulee vahvistetuksi totuudeksi; siksi, mitä se on. Tehkää valintanne Hänen Sanansa perusteella. Älkää valitko mitään ryhmää, mikä rakastaa maailmaa - he vihaavat sitä. Ei ole mikään ihme, että Hän on eronnut siitä, sillä se on kulkenut Hänen ilmestyksensä ohitse. Sillä ei ole sitä. Hän ei välitä mitään siitä, miten se toimii ja käyttäytyy ja kuinka paljon maailmallista roinaa sillä on - Hän tarkkaa hänen luonnettansa, onko se Kristuksen luonne.

Me pysähdymme tähän hetkeksi. Sitä se on: Hän valitsee Morsiamen, joka säteilee Hänen luonnettansa. Tämän päivän moderni seurakunta kulkee Hänen ohjelmansa ohitse miljoonan mailin päästä, sillä he kieltävät, että tämä on totuus. Miten voi olla niin? Hän odottaa tuota päivää, jolloin Hänen Morsiamensa tulee juuri sellaiseksi kuin Hän oli (Hebr. 13: 8). Sen täytyy olla liha Hänen lihastansa ja luu Hänen luistansa, sama Henki, ja kaiken täytyy olla juuri siten, silloin tulevat molemmat yhdeksi. Niin kauan kuin seurakunta ei ole sitä, eivät he ole yksi. Hänen luonteensa, Sanan tätä ajanjaksoa varten täytyy tulla esiin. Se täytyy muovata sellaiseksi, kuin Hän on.

Ennen kuin minä lopetan, haluaisin vielä sanoa syyn siihen, miksi minä kaikki nämä asiat mainitsen. Sitten minä lopetan.

Hiljattain minut herätettiin 3.00 aamulla. Minä pyydän teitä kaikkia vastaamaan minulle siihen: Olenko minä milloinkaan sanonut teille Herran nimessä jotakin, mikä ei ole pitänyt paikkaansa? Se oli aina oikein. Niinpä Jumala auttakoon minua, joka tietää, että tämä on totta. Koko maailmassa ei ole tuhansien joukossa yhtä asiaa, joka sanottiin, missä Hän ei olisi täyttänyt jokaista sanaa. Se on aina toteutunut täydellisesti, myöskin se, mitä minä hiljattain sanoin teille Phoenixissa sanomasta "Onko tämä se aika?" minä sanoin teille noista seitsemästä enkelistä, jotka siellä olisivat laskeutuva, ja että se liittyy yhteen seitsemän sinetin avaamisen kanssa. Aikakauslehti Life julkaisi artikkelin tästä suuresta liekistä, joka oli 30 mailia korkea ja 27 mailia leveä ja joka kohosi ilmaan. He kirjoittivat, ettei voitu todeta mitä se oli. He eivät vieläkään tiedä sitä. Tänä iltana täällä tässä rakennuksessa on miehiä, jotka minun kanssani olivat siellä kun se tapahtui. Se oli juuri siten kuin minulle aikaisemmin oli annettu tiettäväksi.

Hän sanoi minulle asioita, jotka tapahtuisivat, ja ne toteutuivat aivan tarkalleen, esim. että jokainen sinetti tulisi avatuksi ja tulisi tiettäväksi jokainen salaisuus, joka uskonpuhdistajien aikana oli kätkettynä jne. Se tapahtui täydellisesti. Kun minä olin siellä vuoren huipulla, seisoi kolme tai neljä miestä, jotka tänään ovat täällä, minun luonani, ja jopa enemmän. Kun minä menin ylös vuorta puhui Pyhä Henki: "Nosta ylös tämä kivi." Me olimme metsästämässä. HÄN jatkoi: "Heitä se ilmaan ja sano: NÄIN SANOO HERRA!" Minä tein sen. Silloin kohosi pyörremyrsky, ja minä sanoin: "Kahdenkymmenen neljän tunnin kuluessa te olette näkevä Jumalan käden."

Täällä istuu miehiä, jotka olivat läsnä, kun minä seuraavana päivänä, noin kello kymmenen, sanoin: "Valmistautukaa. Asettukaa autojen alle." Yksi oli veteraani. Minä sanoin: "Jotakin on tapahtumassa." Taivas oli kirkas. Silloin laskeutui taivaalta pyörivä tuli erääseen kanjoniin. Kuului voimakas ääni kun se osui kallioseiniin. Minä seisoin aivan sen alla, otin hatun päästäni ja pitelin päätäni. Kolme, neljä jalkaa yläpuolellani se iski ja leikkasi alas asti syvennyksen seinään. Kuului pamaus. Sitten se jälleen kohosi ilmaan, pyöri ympäri ja laskeutui. Se tapahtui kolme kertaa. Se iski irti jopa kahdensadan metrin alueella meskitopensaiden latvat pois.

Oletteko te kuulleet, miten nämä miehet sanovat: "Aamen"? He olivat siellä kun se tapahtui. Pamahti kolme kertaa. Kun he tulivat esiin autojen alta, sanoivat he: "Jos se olisi osunut sinuun, ei olisi jäänyt jäljelle rasvaläiskääkään." Minä vastasin: "Se oli HÄN. HÄN on puhunut minulle." Jumala puhuu myöskin pyörremyrskyn kautta.

Siellä oli sama tulipatsas, jonka te näette tuolla kuvissa. Kun se oli kohonnut, he kysyivät: "Mitä se merkitsee?"

Minä vastasin: "Tuomio iskee länsirannikkoon." Kaksi päivää myöhemmin Alaska melkein vajosi.

Isku on irrottanut sen. Täytyi tehdä jotakin kuvaamaan sitä. Se on kuin miehen kohdalla, jolle pantiin maljaan suolaa, jonka hän sitten heitti veteen hänen sanoessansa: "NÄIN SANOO HERRA: veden tulee olla terveellistä." Jeesus antoi täyttää ruukut vedellä, ja Hän muutti sen viiniksi. Täytyy tehdä jotakin symbolisoimaan sitä. Niin oli myöskin sen suhteen, mikä aloitti tuon pyörretuulen, joka sitten kohosi ja jälleen laskeutui.

Kahdenkymmenen neljän tunnin sisällä se ravisteli vuorta sillä tavoin, että syntyi harjanne. Saarnaaja Blair, joka istuu täällä ja nyt katsoo minuun, oli siellä ja kohotti joitakin kappaleita. Siellä ovat Terry Sothmann ja Billy Paul; myöskin monet muut istuvat täällä, jotka olivat läsnä kun se tapahtui ja kiviä revittiin irti. Se ei ole mitään kuvitelmaa; se on totuus. Tämä ei tapahtunut Raamatun päivinä, vaan nyt. Se oli sama Jumala, joka näytti minulle kaikki nämä asiat, ja ne ovat kirjaimellisesti täyttyneet. Kertaakaan se ei mennyt pieleen. Siten minä kerskaan Hänestä.

Joitakin viikkoja sitten minulla oli näky. Minä olin siinä korkealla paikalla ja minun tuli nähdä seurakunnan esikatsaus. Minä seisoin tähän suuntaan, länteen kääntyneenä, ja näin miten suloinen ryhmä naisia tuli. He olivat todella sievästi puettuja, olivat siististi kiinnittäneet pitkät hiukset taakse. Heidän pukunsa olivat polvipitkät ja hihalliset. He astuivat kaikki melodian "Eespäin Kristuksen sotilaat" tahdissa. Kun minä seisoin siellä ja he kulkivat ohitse, sanoi Jumalan Henki, joka siellä oli luonani: "Tämä on Morsian." Minä katselin ja sydämeni oli onnellinen. Hän tuli täältä ja meni takaani ohitse.

Sen jälkeen kun hän jo oli hetken poissa, sanottiin: "Nyt tulee katselmus nykyaikaisesta seurakunnasta." Tulivat Aasian kirkot. En vielä milloinkaan ole nähnyt niin saastaista joukkoa. Sitten seurasivat muut kirkot eri kansakunnista. He näyttivät kauhistuttavilta!

Minä kerron tämän, koska minulla Jumalan edessä on velvollisuus sanoa totuus. Silloin Hän sanoi: "Nyt tulee Amerikan seurakunnan katselmus." Jos milloinkaan olen nähnyt ryhmän paholaisia, niin silloin se oli! Naiset olivat alastomia ja pitivät ainoastaan jotakin harmaata elefantinnahan väristä edessänsä, mutta jossa ei ollut mitään yläosaa. He liikkuivat niin kuin nuoriso tänään tekee, kun twistiä tai tämänkaltaista musiikkia soitetaan. Kun minä näin "Miss USA:n" tulevan, minä melkein pyörryin.

Tämä on NÄIN SANOO HERRA. Jo te uskotte, että minä olen Hänen palvelijansa, niin uskokaa minua nyt. Minä en yksinkertaisesti sanoisi sitä minkään maailman palkkion tähden. Koko maailmassa ei ole niin paljon rahaa, mikä saisi minut sanomaan sen, jos se ei olisi totta. Kun hän tuli ohitse, oli se saastaisinta mitä milloinkaan olen nähnyt. Minä ajattelin: "Oi Jumala, miten kovasti olemmekaan me saarnaajat ja veljet työskennelleet johtaaksemme Sinulle Morsiamen, emmekä saaneet aikaiseksi mitään parempaa!" Hän tanssi twistiä ja piti tätä jotakin, joka näytti kuin hulahameelta, edessänsä ja peitti sillä ainoastaan alaruumiinsa. Hän tanssi twistiä, niin kuin nämä tytöt noissa vulgaareissa show'ssa. Tämä oli Amerikan "Miss kristillisyys."

Niinpä Jumala minua auttakoon: sellaiselta hän näyttää Hänen silmissänsä. Minä olin melkein pyörtymäisilläni. Minä ajattelin kaikkea vaivannäköä, kaikkea saarnaamista ja miten kovasti minä olen puhutellut heitä, ja siitä huolimatta heillä kaikilla oli lyhyet hiukset, tanssivat twistiä ja liikkuivat siten, kun he pitivät tätä edessänsä. He tulivat kohti paikkaa, missä minä ja tämä yliluonnollinen Olento olimme, joka oli luonani. Minä en voinut nähdä Häntä, mutta kuulin Hänen puhuvan minulle. HÄN oli aivan lähelläni. Kun he ottivat tämän suunnan, liikkuivat kuin twistissä, nauroivat, käyttäytyivät tällä tavalla ja pitivät tätä edessänsä, ajattelin minä, joka siellä seisoin Hänen läsnäolossansa, että minä Hänen palvelijanansa olin yrittänyt kaiken enkä kuitenkaan ollut saavuttanut mitään parempaa. Minä ajattelin: "Oi Jumala, mitä minä olen saavuttanut? Mitä minä olen saavuttanut kaikella pyytämisellä, anomisella ja puhumisella? Mitä hyödyttivät kaikki nämä suuret ihmeet ja merkit, jotka Sinä olet tehnyt? Mitä se on hyödyttänyt minua, että minä seisoin siellä, saarnasin heille ja itkin, kun minä tulin kotiin? Nyt minun täytyy esitellä Sinulle jotakin tällaista morsiamena."

Siellä minä seisoin, ja hän kulki ohitse, ja te voitte kuvitella: selkäpuolella heillä ei ollut mitään! Hän piti vain tätä edessänsä ja tanssi twistiä ohitse, kun heilutteli sääriänsä. Oi, se oli saastaista, miten hän liikutti itseänsä ja ravisteli ruumistansa.

Te kysytte: "Mitä tämä merkitsee, veli Branham?" Minä en tiedä sitä. Minä vain sanon teille sen, mitä minä näin. Kun hän siten kulki ohitse, katselin minä sitä. Minulle tuli huono olo, ja minä käännyin ympäri. Minä ajattelin: "Oi Jumala, silloinhan minä olen tuomittu. Minunhan ei tarvitse lainkaan enää yrittää, vaan voin aivan yhtä hyvin lopettaa.

Rouva Williams, jos sinä istut täällä jossakin; se on sen unen täyttymys, joka on tehnyt sinut rauhattomaksi ja jonka sinä hiljattain kerroit minulle: Ohjauspyörä otettiin pois kädestäni.

Minä ajattelin, että aivan yhtä hyvin voin antaa periksi, koska kaikki olisi loppu kohdallani. Silloin minä yhtäkkiä kuulin hänen tulevan takaisin. Sama Morsian, joka siten oli kulkenut ympäri, tuli tältä puolelta jälleen. Ne olivat jälleen samat naiset. Jokaisella heistä oli maansa kansallispuku, esim. Sveitsin, Saksan jne. Kaikki olivat pukeutuneet näihin pukuihin ja heillä oli pitkät hiukset, aivan samoin kuin alussa. He marssivat melodian "Eespäin Kristuksen sotilaat" tahdissa. Kun he kulkivat tuon paikan ohitse, missä me olimme ja näimme tämän katselmuksen, katsoivat he kaikki tähän suuntaan. Sitten he kääntyivät ympäri ja astuivat eteenpäin. Juuri kun he olivat aikeissa nousta ylös taivaaseen, saavutti toinen vuoren reunan ja putosi alas. Mutta nämä alkoivat nousta ylös taivaisiin. Kun he tekivät sen, minä huomasin, kuinka kaksi tyttöä, jotka kulkivat takana - he näyttivät olevan tyttöjä jostakin muusta maasta, kuten esim. Ruotsista, Sveitsistä tai senkaltaisesta - alkoivat katsella ympärillensä. Minä sanoin: "Älkää tehkö sitä! Älkää joutuko pois tahdista!" Kun minä siten huusin, jätti tuo näky minut, ja minä seisoin ojennetuin käsivarsin.

Tämä on syy miksi minä sanoin tämän tänä iltana. Minä haluaisin asettaa teille kysymyksen: Onko myöhäisempää kuin mitä me ajattelemme? Voisiko olla, että se on jo kutsuttu ulos, valittu ja sinetöity? Silloin ei kukaan enää tulisi mukaan, sen te tiedätte. Voisiko se olla mahdollista? Oi kyllä! Oi kyllä! Tiedättekö te vielä, mitä minä hiljattain sanoin aamiaisella? Hedelmöittämisessä mies antaa ulos ehkä miljoonia siittiöitä, ja naisella on ehkä miljoona munasolua, joista kuitenkin vain yksi tulee kypsäksi ja tulee vain yhden siittiön hedelmöittämäksi, joka on jäänyt henkiin. Vaikka ne kaikki ovat samanlaisia, on se vain yksi miljoonasta. Kaikki munasolut ovat samanlaisia ja samoin kaikki siittiöt. Yksi elää, ja kaikki muut kuolevat. Kukaan ei voi sanoa, mikä munasolu kypsyy ja mitä sille tapahtuu. Se on Jumalan ratkaistavissa. Tuleeko siitä poika vai tyttö, vaalea- vai ruskeahiuksinen ja mitä tahansa siitä tulee, sen ratkaisee Jumala. Eivät ensimmäiset tule yhteen, vaan ensimmäiset, jotka Jumala siihen määrää. Oletteko te milloinkaan katsoneet sitä mikroskoopin alla, miten ne tulevat yhteen? Minä olen tarkkaillut sitä. Jumala ratkaisee sen. Kaikki näyttävät samanlaisilta. Se on valinta. Luonnollinen syntymä tapahtuu valinnan kautta. Jumala ottaa yhden miljoonasta.

Kun Israel jätti Egyptin ja lähti matkalle luvattuun maahan, oli heitä arviolta kaksi miljoonaa ihmistä. Jokainen heistä oli saman teurastetun uhrikaritsan alla, muutoin he eivät olisi jääneet henkiin. Kaikki heistä kuuntelivat Moosesta, profeettaa. Jokainen heistä sai kasteen Punaisessa Meressä. Kaikki naiset kulkivat rannalla tanssien Mirjamin perässä, kun Jumala oli hävittänyt viholliset. Kaikki seisoivat Mooseksen luona ja kuulivat hänen laulavan Hengessä. Jokainen heistä söi erämaassa mannaa, mikä joka päivä uutena lankesi taivaasta, mikä on esikuva sanomalle. Kaikki ovat syöneet siitä. Mutta kuinka monet noista kahdesta miljoonasta selvisivät siitä? Kaksi. - Yksi miljoonasta!

Tänä päivänä on yhteensä noin viisisataa miljoonaa kristittyä, katoliset mukaan lukien. Viisisataa miljoonaa niin kutsuttua uskovaista on maailmassa. Jos ylöstempaaminen tulisi tänä iltana, niin se merkitsisi, että lähimpinä kahtenakymmenenä neljänä tuntina kaivattaisiin viittäsataa ihmistä, jos yksi miljoonasta laskettaisiin. Minä en sano, että niin on, vain ainoastaan, että jos niin olisi. Siitä ei edes kuultaisi. Niin monet katoavat ilman että tiedetään, minne he ovat jääneet.

Voisi tapahtua siten, ystävät, kuten oli silloin, kun Johannes Kastaja astui esiin. Jopa opetuslapset kysyivät: "Miksi sitten profeetat ovat Kirjoituksissa sanoneet, että Elian täytyy ensin tulla ja asettaa kaikki ennalleen!"

HÄN vastasi: "Minä sanon teille: Elia on jo tullut, mutta te ette tunteneet häntä."

Eräänä päivänä me voisimme olla jääneet tänne. "Miten on ylöstempaamisen suhteen, jonka tulee tapahtua ennen ahdistusta?"

"Se on jo ollut, ilman että te tiesitte sitä."

Koko ruumis on sisään sinetöity ja on säilyvä tahdissa. Minä en sano, että jo on niin. Minä toivon, ettei se jo ole niin. Mutta, ystävät, jos me tänä iltana tunnemme sydämissämme, että meidän tulisi saattaa järjestykseen elämämme ja ne asiat, joita me olemme tehneet, silloin ottakaa vastaan minun neuvoni saarnaajana ja veljenä. Minä sanon tämän nyt ensimmäistä kertaa korokkeelta. Minä olen tänä iltana tullut selvemmäksi, kuin mitä sitä milloinkaan julkisesti olen tehnyt, sillä minulla oli suuri vapaus näissä kokouksissa. Jos te uskotte, että minä olen Jumalan profeetta, niin kuulkaa sitä, mitä minä olen sanonut teille. Jos teillä on vähäisinkään tunne siitä sydämissänne, niin tulkaa nyt Jumalan tykö. Tehkää se.

Odottakaa hetkinen, te ihmiset. Tarkastelkaa niitä uskontunnustuksia, joita te palvelette. Katsokaa teidän kirkko-seurakuntiinne. Pitävätkö ne tarkoin paikkansa Jumalan Sanan kanssa? Oletteko te täyttäneet kaikki edellytykset? Te sanotte: "Minä olen hyvä ihminen." Sitä olivat myöskin Nikodeemus ja kaikki muut. He olivat hyviä. Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa.

Naiset, minä haluaisin, että te katsotte peiliin ja käsitätte, mitä Jumala vaatii naiselta. Katsokaa Jumalan peiliin, ei seurakuntanne tai kirkkonne peiliin, vaan Jumalan peiliin. Katsokaa, täytättekö elämällänne ne edellytykset, että olette Jeesuksen Kristuksen Morsian?

Saarnaajat, ajatelkaa myöskin te. Vältättekö te asioita, ettette loukkaisi kenenkään tunteita? Olisitteko tekevä sen myöskin, jos teitä ei sen tähden suljettaisi ulos seurakunnasta? Jo sinä tunnet siten, rakas veli, niin salli minun varoittaa sinua Jeesuksen Kristuksen nimessä: pakene siitä nyt.

Te naiset, täytättekö te kristityn vaatimukset: ei jonkin muodollisen kristityn, vaan vastaatteko te sydämessänne ja elämässänne tarkoin sitä, miten sen täytyy olla Jumalan avioliittokirjan mukaan?

Seurakuntajäsenet, jos teidän seurakuntanne ei täytä Jumalan vaatimusten mittaa Hänen Sanansa mukaisesti niin tulkaa ulos ja sisälle Kristukseen. Se en vakava varoitus. Me emme tiedä, mikä aika se on. Te ette tiedä, milloin se on niin pitkällä, että tämä kaupunki on makaava valtameren pohjalla.

"Sinä Kapernaum", sanoi Jeesus, " joka olet korottanut itsesi taivaaseen asti, tulet syöstyksi alas helvettiin. Sillä jos Sodomassa ja Gomorrassa olisi nähty nämä mahtavat teot, niin ne olisivat pystyssä vielä tänä päivänä." Sodoma ja Gomorra ovat Kuolleen Meren pohjalla, ja Kapernaum on järven pohjassa.

Sinä kaupunki, joka väität olevasi enkelten kaupunki, joka olet korottanut itsesi taivaaseen asti ja olet tuonut esiin kaiken likaisen, siveettömän muodin jne., niin että jopa vieraat maat tulevat tänne ja ottavat meidän saastamme ja levittävät sitä; sinä, hienoine kirkkoinesi torneineen ja tapoinesi, miten sinä toimit, ajattele sitä: eräänä päivänä sinä olet makaava meren pohjalla. Sinulla on jo tyhjää allasi. Jumalan viha tyhjentää kaiken sinun altasi. Kuinka kauan on vielä maankuori, joka riippuu sen yllä, kestävä, kunnes valtameri mailin syvyisenä on tunkeutuva Salton Sealle asti? Se on oleva pahempaa kuin Pompeijin loppu. Tee parannus, Los Angeles! Tehkää parannus, te muut ja palatkaa Jumalan luokse! Hänen vihansa hetki on maan päällä. Paetkaa, kun on vielä aikaa paeta, ja tulkaa sisälle Kristukseen! Rukoilkaamme.

Kallis Jumala, hengessäni minä olen järkytetty ja minun sydämeni itkee varoituksen kyyneleitä. Suo, oi Jumala, että miehet ja naiset eivät pidä vitsinä sitä, mitä minä sanoin, ja että kirkkoihmiset eivät ole sitä mieltä, että minä olisin heitä vastaan. Käsittäkööt he, Herra, että se on rakkaudesta. Sinä todistat minun puolestani, kaikkivaltias Jumala, että minä olen julistanut Sinun Sanaasi vuodesta vuoteen tätä rannikkoa pitkin. Todista myöskin tänä iltana minun puolestani, että minä olen sanonut totuuden. Sinä tiedät, että tämä näky Morsiamesta on totuus. Minä olen käyttänyt siinä Sinun nimeäsi, Herra, ja sanonut, että se on NÄIN SANOO HERRA. Minä olen täysin tietoinen siitä, mitä minä teen, Herra.

Niinpä minä pyydän Sinua, Herra, Jeesuksen Nimessä, ravistelkoot ihmiset itseänsä tänä iltana ja paetkoot tulevaa vihaa, sillä ovien ja kansakunnan yllä lukee "Iikabod". Musta merkki on asetettu sen yläpuolelle; Jumalan Henki tuli murehdutetuksi ja vetäytyi pois; heidät on punnittu ja todettu liian kevyiksi. Kuningas Nebukadnessarin pidot toistuvat juominkeineen puolialastomien naisten kanssa, jotka kutsuvat itseänsä kristityiksi.

Oi Taivaan Jumala, ole tänä iltana armollinen syntiselle maailmalle ja syntisille ihmisille kuten me tänä iltana, Herra. Oi Jumala, minä yritän hypätä halkeamaan ja pyydän siksi, että Sinä jumalallisessa laupeudessa tänä iltana puhuisit tähän kansanjoukkoon ja kiinnittäisit Morsiamesi huomion siihen, Herra, etteivät he marssi jonkin uskontunnustuksen mukaisesti, vaan Herran Jeesuksen Kristuksen Evankeliumin soinnin mukaan. Suo se, oi Jumala. Salli sen tänä iltana tulla tiettäväksi, että Sinä olet Jumala ja että Sinun Sanasi on totuus. Kun näiden ihmisten kasvot ovat vakavat, kiinnitämme me heidän huomionsa Sinun Sanaasi. Jeesuksen Kristuksen nimessä minä rukoilen heidän puolestansa, Herra.

Ilman mitään epäilystä he ovat nähneet, miten Sinä olet vaikuttanut kansanjoukoissa ja sanoit heille, mitä heidän sydämessänsä on. Sinä tiedät myöskin, Herra, mitä juuri nyt tapahtuu. Sinä tiedät, että tämä on totuus, oi Jumala. Minä pyydän Sinua Jeesuksen nimessä: esittäköön Pyhä Henki jälleen esirukouksia, Herra, ja vetäköön ulos tästä kuulijajoukosta ne, oi Herra, joiden nimet ovat kirjoitettuina Karitsan elämänkirjaan. Lahjoita se, oi Jumala, minä pyydän sitä koko sydämestäni.

Herra, luonnollisestikin nämä ihmiset antaisivat minulle viimeisen penninsä, mikä heillä on, tukeaksensa sanomaa. He tekisivät kaikkensa mitä voisivat, mutta oi Jumala, jos tulee kysymys siitä, olla sen kanssa sopusoinnussa ja tulla sisälle, niin minä rukoilen, oi Jumala, että tämä olisi se ilta, jolloin Sinä palkitset heidät ja vuodatat Henkesi tämän konferenssin ylle. Herra, älköön kukaan jääkö osattomaksi tai hyppikö ympäriinsä, vaan itkekööt he, huutakoot ja tehkööt parannusta, kun he pitävät kiinni alttarin sarvista, kun me kuulemme tuomion mylvivän tänä iltana meidän allamme. Suo se, oi Jumala. Minä rukoilen niin vilpittömästi kuin vain voin, Jeesuksen Kristuksen nimessä.

Veljeni, sisareni, minä en tiedä, mitä minun vielä tulee sanoa. Olkoon niin, että Jumalan voiman kautta olen löytänyt armon teidän edessänne, niin että te uskotte minun olevan Hänen profeettansa. Tämä oli ensimmäinen kerta, että minä olen sanonut tämän julkisuudessa, mutta minä tunnen erikoisen varoituksen tällä tavalla. Minä en muuten ole taipuvainen siihen. Te tiedätte sen. Minä en muutoin toimi siten. Minä epäröin julistaa tämän sanoman ja sanoa nämä asiat. Muutoin minä menen pois tieltä ja vältän sitä, mutta nyt se on lausuttu julki ja on seisova siinä tuomion päivänä todistajana, että minä olen sanonut teille totuuden. Tämä on NÄIN SANOO HERRA. Oi helluntailaiset, juoskaa henkenne edestä. Paetkaa alttarin sarviin ja huutakaa, ennen kuin on liian myöhäistä. Sillä hetki tulee, jolloin te olette huutava ilman että se hyödyttää teitä. Myöskin Eesau etsi tilaa mielenmuutokselle, esikoisoikeutensa tähden, mutta ei enää löytänyt sitä. Oi Kalifornia, oi täyden Evankeliumin liikemiesten kokous, joita minä rakastan, joiden puolesta olen antanut kaiken ja joihin koko sydämestäni olen pitäytynyt, minä luovutan teidät tänä iltana Jeesukselle Kristukselle. Paetkaa Hänen luoksensa! Älkää salliko paholaisen jälleen tehdä teidät kylmäksi sitä kohtaan. Pitäkää kiinni siitä, kunnes jokainen teistä on täytetty Pyhällä Hengellä, niin että te olette sopusoinnussa tämän Sanan kanssa, että te naiset ja miehet olette tulleet ojennetuiksi. Jos te sanotte, että teillä on Pyhä Henki, mutta ette ole sopusoinnussa Sanan kanssa, niin on teissä jokin toinen henki. Jumalan Henki on Hänen Sanansa yllä. Messias on voideltu Sana. Myöskin Morsiamen täytyy olla Messias - voideltu Sana.

Me haluamme nousta seisomaan Herran Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Ehkä te ette milloinkaan enää kuule minun ääntäni. Jos Jumala suo, matkustan minä muutaman tunnin kuluttua Afrikkaan. Ehkä minä en milloinkaan palaa takaisin. Minä en tiedä sitä. Mutta minä sanon teille koko sydämestäni: Minä olen sanonut teille totuuden. Minä en ole jättänyt julistamatta teille kaikkea, mitä Jumala on antanut minun sanottavakseni. Minä olen sanonut sen Herran nimessä.

On vakava hetki. Minä en tiedä, miten minun tulee ilmaista se. Minä olen jo kolme, neljä kertaa halunnut lähteä puhujanlavalta enkä yksinkertaisesti voi sitä. Tämä on vakava hetki. Älkää milloinkaan unohtako sitä! Ehkä se on se ajankohta, jolloin Jumala antaa viimeisen kutsun kuulua. Eräänä päivänä Hän on antava kuulua viimeisen kutsunsa. Minä en tiedä sitä. Mutta minä sanon teille: näyn mukaan näyttää siltä, kuin Morsian olisi viety päätökseensä! Katsokaa, miten he tulevat ulos muodollisista kirkoista. Kun tyhmät neitsyet tulevat öljyä varten, eivät he enää ole saava sitä; Morsian on mennyt sisälle; ylöstempaaminen on tapahtunut. Kun he menivät ostaaksensa öljyä, tuli Ylkä. Nukutteko te? Herätkää nopeasti, tulkaa järkiinne. Jokainen meistä rukoilkoon nyt siten, Herran nimessä, kuin meidän täytyisi kuolla tällä minuutilla. Jokainen rukoilkoon sen mukaisesti kuin tuntee.

Kaikkivaltias Jumala, ole meille armollinen. Herra, armahda meitä. Ole meille kaikille armollinen. Mitä hyödyttää meitä kaikki muu, mitä me teemme, jos me epäonnistumme näissä asioissa! Minä seison täällä ja pyydän laupeutta, oi Jumala, ennen kuin tämä suuri kaupunki vajoaa mereen ja Jumalan tuomiot tulevat tämän rannikon ylle. Minä rukoilen, oi Jumala, että Sinä kutsut Morsiamesi. Minä jätän nyt heidät sinulle Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.