"Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti."

Hebr. 13:8

Kiertokirje Joulukuu 1989

Erikoiset terveiset teille kaikille meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen Nimessä. Ajateltavaksemme valitsin seuraavan apostoli Paavalin toteamuksen:

"...tarjolla pitäessänne elämän sanaa, ollen minulle kerskaukseksi Kristuksen päivänä siitä, etten ole turhaan juossut enkä turhaan vaivaa nähnyt" (Fil. 2: 16).

Jumalan mies ei odota kiitosta muilta, niinkuin on kirjoitettu: "Joka kerskaa, sen kerskauksena olkoon Herra" (1. Kor. 1: 31). Hänen osansa on hänen palvelustehtävänsä hedelmä, ne sielut, jotka on johdettu Kristuksen luokse, ja jotka ovat valmiit näkemään Hänen kasvonsa Herran Jeesuksen Kristuksen palatessa. Ei riitä se, että saarnataan mitä tahansa, vaan sinun on saarnattava Elämän Sanaa — alkuperäistä Sanaa, sellaisena kuin se tuli Jumalan suusta. Kaikkien uskovaisten on pitäydyttävä siihen meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemuksen päivään asti, ollaksensa varmat siitä, etteivät vaivannäkö ja ponnistelut ole olleet turhia. Siitä mitä Eedenin puutarhassa tapahtui, me voimme nähdä kuinka vakavaa, todella kuolettavaa on pieninkin poikkeama. Puhtaan Sanan julistusta terveenä oppina ei voida arvostaa liian korkealle. Kaikki muutokset ja omakohtaiset selitykset ovat petosta, ja ne tuovat mukanaan hengellisen kuoleman ja saattavat turmioon, ilman että ihmiset huomaavat sitä. Päinvastoin he ajattelevat olevansa viisaita, koska he ovat syöneet tiedon puusta. Vihollinen johti ensimmäisen pariskunnan tähän petokseen. Tiedon puu toi mukanansa kuolettavaa viisautta ja sai heidät ajattelemaan olevansa viisaita, mutta olivat kuitenkin erotettuja Jumalasta. Meidän täytyy olla osallisia Kristukseen — elämän puuhun — joka on Jumalan paratiisin keskellä (Ilm. 2: 7). Hän on meidän elämämme.

Työtoveristansa Timoteuksesta Paavali kirjoittaa jakeissa 21 ja 22: "...sillä kaikki he etsivät omaansa eivätkä sitä, mikä Kristuksen Jeesuksen on. Mutta hänen koetellun mielensä te tunnette, että hän, niinkuin poika isäänsä, on minua palvellut evankeliumin työssä." Sama pätee tähän päivään. Vain ne, jotka ovat todella keskittyneet Jumalan asioihin ilman mitään ylimääräisiä ajatuksia, ovat palveleva veljellisessä rakkaudessa ja yhteydessä Kristuksen Ruumiin edistymiseksi.

Kuka tahansa ajattelee olevansa jotakin, ei voi olla Kristuksen palveluksessa, vaan on ennemminkin vahingoksi. Tällä tavoin tulevat väärinymmärtämiset, jakaantumiset ja toisistaan erottautumiset. On hyödytöntä väittää palvelevansa Herraa, jos ei ole Hänen asettamallansa paikalla. Tällä alueella on miehiä, jotka ajattelevat olevansa jotakin aivan erikoista, ja kuvittelevat saavansa aikaan paljon enemmän kuin kanssaveljensä. On olemassa vain hyvin harvoja, jotka palvelevat Herraa ja Hänen omiansa. Useimmat ajattelevat vain itseänsä, eivätkä Elävän Jumalan Seurakunnan parasta. Herra etsii uskollisia, itsensä kieltäviä työntekijöitä, jotka Hän voi lähettää elopellollensa.

Minä olen mitä suurimmassa määrin vaikutettu Sanan julistuksen suhteen — oppien ja sen Kirjoitusten osan suhteen, joka koskee jumalallista pelastussuunnitelmaa. Suoritettuani itselleni vakavan Sana-testin voin todeta, että kaikki on täydellisesti sopusoinnussa kirjoitetun ja paljastetun Jumalan Sanan kanssa. Yhä uudelleen ja uudelleen minä asetun Jumalan tuomion alle ja asetan itselleni kysymyksiä, koska tunnen olevani suoranaisessa vastuussa Jumalan edessä sen suhteen, onko kaikki oikein. Kun sitten Pyhät Kirjoitukset itse antavat todistuksensa siitä, että me uskomme ja opetamme niinkuin Kirjoitukset sanovat, aikaansaa se meissä syvän kiitollisuuden.

Haluan toistaa tässä sen, mitä olen sanonut jo moneen kertaan: Kaikkien profeettojen ja apostolien läsnäollessa, niin, jopa itsensä rakkaan Herranikin läsnäollessa, minä saarnaisin samaa mitä nyt opetan ja saarnaan. Tässä ei ole kysymys puutteellisesta olennosta, vaan jumalallisesta kutsumuksesta. Kenelläkään ei ole mitään itsestänsä, ellei Herra sitten ole antanut sitä hänelle. Minä en hetkeäkään epäröi asettaa kaikkea veli Branhamin opettamaa oikealle paikallensa Kirjoituksissa. Huolimatta siitä, että monet ajattelevat, ja eräs veli jopa kirjoittikin: "Me emme tarvitse ketään asettamaan kaikkea raamatullisesti meitä varten..." Me mitä suurimmassa määrin kuitenkin tarvitsemme sitä. Vain siinä tapauksessa, että virheetön Sana itse useammassa kuin yhdessä kohdassa opettaa sitä, mitä me opetamme, me voimme levätä turvallisella mielellä siinä ja julistaa sitä muille. Saatana voi käännellä ja väännellä yhtä jaetta, mutta ei kahta tai kolmea.

Ei voi olla mitään muuta Evankeliumia, ei mitään muuta sanomaa kuin se, joka on julistettu alusta alkaen (1. Piet. 1: 12,25; 1. Joh. 1: 1-5). Siihen ei voida lisätä mitään, eikä siitä voida ottaa pois mitään.

Tietenkin voi Jumala paljastaa asioita, niinkuin Hän on jo tehnyt, antaa enemmän valoa ja selvyyttä, mutta asian sinänsä täytyy pysyä samana. Jos Herra säätää jonkun julistamaan Hänen Sanaansa, niin on normaalia, että Jumalan Henki hänessä on kaikkia noita itse tehtyjä opetuksia vastaan, mitkä on mielivaltaisesti muovailtu joistakin veli Branhamin lainauksista. Kuka tahansa, joka väittää tämän hetken jumalanmiehen opettavan tai saarnaavan jotakin muuta kuin mitä on selvästi todistettu ja opetettu Raamatussa, tekee hänestä väärän opettajan ja väärän profeetan.

Veli Branham korosti toistuvasti: "Minä olen ainoastaan ihminen, minun sanani saattavat pettää", mutta sitten hän kohotti Raamatun ylös kädessänsä ja sanoi seurakunnalle: "Tämä on Jumalan erehtymätön ja pettämätön Sana. Se on minun absoluuttini." On olemassa fanaatikkoja, jotka muuttavat tämän asetelman; he eivät epäröi hetkeäkään asettaa Jumalan Sana kyseenalaiseksi tai panna se syrjään ja korostaa sitä, että jokainen veli Branhamin ilmaisu olisi ollut NÄIN SANOO HERRA. He jopa asettavat sen väärään paikkaan ja sotkevat sen. Hän oli profeetta, mutta myöskin saarnaaja ja evankelista, ja häntä johdettiin valkeudesta valkeuteen ja ilmestyksestä ilmestykseen. Sellaiset ihmiset, jotka ovat väärässä ajatustensa suhteen, antavat ihmiselle sellaisen erikoisen kunnian, mikä kuuluu ainoastaan Jumalalle, ja eivät todellisuudessa välitä mitään elävän Jumalan Seurakunnan hyvinvoinnista. He vertaavat lainausta lainaukseen ja rakentavat toisen toisensa päälle, sensijaan että veisivät sen kaiken Jumalan Pyhän Sanan horjumattomalle perustukselle.

Eräs huomattava englanninkielinen veli sanoi minulle 12. marraskuuta 1989 päin kasvoja: "Veli Frank, sinä et edes usko sanomaa." Hämmästyneenä sanoin: "Rakas veli, minä olen tehnyt enemmän tämän sanoman levittämiseksi ympäri maailman, kuin mitä muut ovat tehneet yhteensä." Hän vastasi: "Minä en välitä mitään siitä, mitä sinä olet tehnyt, sillä jos sinä et usko seitsemää ukkosenjylinää, niin sinä et usko sanomaa, koska seitsemän ukkosenjylinää ovat sanoma." Hän lisäsi vielä: "Sinä et myöskään usko, että Kristus tuli alas maan päälle, ja tuomitsee nyt, ja että Ilmestyskirjan luku 10 on täydellisesti toteutunut." Sellaiset miehet korostavat ilmaisua, että Karitsa jätti armoistuimen ottaaksensa kirjan ja avataksensa sinetit, mutta eivät mainitse mitään siitä, mitä myöskin sanottiin: "Vasta sen jälkeen kun viimeinenkin on tullut sisälle, vasta sitten Karitsa on jättävä armoistuimen." Saatana käytti yhtä Kirjoitusten kohtaa kun hän kiusasi Herraa, mutta meidän Vapahtajamme vastasi: "On myöskin kirjoitettu..." Niin paljon voin sanoa ilman mitään ylimielisyyttä: minun seurassani nuo herrasmiehet eivät saarnaisi sillä tavoin kuin he saarnaavat sellaisten seurakuntien edessä, jotka uskovat heille esitettävän erikoislaatuisia ilmestyksiä.

Ei näytä olevan mitään loppua niille erilaisille selityksille, mitä he kutsuvat ilmestykseksi seitsemästä ukkosenjylinästä. Itseasiallinen murhenäytelmä sellaisten ihmisten kohdalla on kuvattu seuraavasti Kirjoituksissa: "...sentähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen (joka on kirjoitettu Jumalan Sana),voidaksensa pelastua. Ja sentähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen" (2. Tess. 2: 10- 11). Vain jos meillä on todellinen Jumalan rakkaus Totuuden Sanaa kohtaan, olemme kykeneviä hylkäämään ja erottamaan kaikki virheet.

Minä teen selväksi Jumalan ja kaikkien ihmisten edessä, etten usko yhtä ainuttakaan "ukkosenjylinäopetuksista" tai "paruusiasta" tai muista vastaavista, joita vääryydellä kutsutaan sanomaksi. Myöskään en missään tapauksessa usko, että Herra olisi jo tullut. Sellainen tulemus ei ole todellisuutta, vaan ainoastaan illuusio joidenkin ihmisten päässä. Jeesuksen Kristuksen tulemus on oleva tarkasti liittyneenä kaikkiin muihin tapahtumiin, jotka Kirjoitukset selvästi näyttävät ja joista ne puhuvat. Niin pitkälti kuin minä näen, on Sanoma Jumalan iankaikkinen Sana kaikkine lupauksinensa tätä aikaa varten. Todellakin, Jumalan lasten sydämet on käännetty takaisin isien alkuperäisen uskon puoleen. Enempää en halua selvittää tässä yhteydessä, koska aika on liian kallisarvoista tuhlattavaksi. Kuka tahansa on syntynyt Sanan ja Hengen kautta, uskoo alkuperäisen Sanan, joka on Henki ja Elämä.

Lopunajan merkit

Viime viikkoina ja kuukausina on tapahtunut paljon, enemmän kuin monet ovat odottaneetkaan. USA:n rannikko vapisi jälleen. Maailma kuunteli tarkkaavaisesti uutisia maanjäristyksistä, kun joukkotiedotusvälineet tiedottivat niistä. Pyhissä Kirjoituksissa on monien muiden asioiden ohella ennustettu maanjäristyksistä. Veli Branham puhui toistuvasti siitä tuomiosta, joka on tuleva maanjäristyksen muodossa. Hän sanoi ennalta, että Yhdysvaltoja, nimenomaan länsirannikkoa, tullaan lyömään kovasti. Missä tahansa Herra teki erikoisia asioita ja tarjosi armoa ja laupeutta, ja se torjuttiin, siellä tuomiot seurasivat niitä, jotka eivät uskoneet Häntä. Seuraavat veli Branhamin tätä aihetta koskevat lainaukset ovat hyvin selvät:

"Katsokaa näitä maanjäristyksiä täällä Kaliforniassa. Minä sanon ennalta, että ennen Jeesuksen Kristuksen tulemusta Jumala on upottava tuon paikan. Minä uskon, että Hollywood ja Los Angeles, ja muut saastaiset paikan siellä... minä uskon, että Kaikkivaltias Jumala on upottava ne. Ne ovat menevä meren pohjaan" (Kenen te sanotte tämän olevan? 27. 12. 1964).

"Sinä kaupunki, joka väität olevasi Enkelten kaupunki, joka olet korottanut itsesi taivaaseen ja olet lähettänyt kaikki saastaiset asiat ja muodit ja asiat, kunnes jopa vieraat maat tulevat tänne noutaaksensa sinun saastaisuutesi lähettääksensä sen eteenpäin, hienoine kirkkoinesi ja kirkontorneinesi, ja mitä kaikkea muuta teetkin — muista, eräänä päivänä sinä olet makaava meren pohjalla! Suuri onkalosi on allasi juuri nyt. Jumalan viha ärjyy alapuolellasi. Kuinka kauan pidempään Hän on pidättelevä tätä hiekkasärkkää sen yllä, kun valtameri yli mailin syvyisenä on sujahtava sinne ja Suolamerelle asti. Se on oleva pahempaa kuin Pompeijin viimeiset päivät. Tee parannus, Los Angeles! Tehkää parannus te muutkin ja kääntykää Jumalan puoleen! Hänen vihansa hetki on maan yllä. Paetkaa niin kauan kuin on aikaa paeta ja tulla Kristuksen luokse"(Morsiamen valitseminen, 29. 4. 1965).

"He sanovat: 'Jumala siunatkoon Amerikkaa, se on kansakunta, se on kristillinen maa.' Se on miljoonan mailin päässä kristillisestä maasta! Minä en edes rukoile sen puolesta. Kuinka minä voisin rukoilla sen puolesta, kun se ei halua tehdä parannusta nähtyään edessään Jumalan valtavat voimat julkituotuina, ja kieltäen, sulkien ovet siltä ja mennen pois? Minä jätän sen Jumalalle. Ja se on vain jatkava, ja nyt se on uppoava. Tarkatkaapa vain, mitä tapahtuu."(Tehdä Jumalalle palvelus vastoin Hänen tahtoaan, 18. heinäkuuta 1965).

"Niinkuin Jeesus huudahti: 'Te sokeat fariseukset', niin Pyhä Henki minun omassa sydämessäni huutaa tänä iltana: 'Sokea Laodikea, kuinka usein Jumala olisikaan tahtonut antaa sinulle herätyksen, mutta nyt sinun aikasi on tullut. Nyt on jo liian myöhäistä. Kuinka sinä nauroitkaan ja teit pilkkaa niistä ihmisistä, jotka Jumala lähetti luoksesi? Mutta nyt sinun aikasi on tullut. Oi, Yhdysvallat, Yhdysvallat, kuinka Jumala olisikaan halunnut levittää siipensä yllesi niinkuin kana tekee poikuelleen, mutta sinä et tahtonut.' No niin, tämä Ääni on kulkeva rannikolta rannikolle, pohjoisesta etelään, idästä länteen. Kuinka Jumala olisikaan halunnut levittää siipensä yllesi, mutta sinä et tahtonut. Nyt sinun aikasi on tullut. Kansakunnat murtuvat; maailma on hajoamassa. Tuhannenviidensadan mailin palanen siitä, kolme tai neljä sataa mailia leveä, on uppoava ehkä neljäkymmentä mailia syvälle tuohon suureen murtumaan jonakin päivänä, ja aallot ovat syöksyvä aina Kentuckyn osavaltioon asti. Ja kun se tapahtuu, se on ravisteleva maailmaa niin kovasti, että kaikki sen huipulla on tuleva ravistelluksi alas!"(Ajattelevan miehen filtteri, 22. 8. 1965).

Veli Branham ei ainoastaan julistanut valtavan maanjäristyksen tuomaa tuomiota Amerikan Länsirannikolle, vaan hän myöskin selvästi totesi, että Yhdysvallat kokonaisuutena ovat laiminlyöneet Herran armollisen kutsumuksen. Hän sanoi, ettei edes enää rukoillut maansa puolesta. Voidaan kuvitella, mitä se merkitsee, jos Jumalan Hengen profeetassa täytyy mennä niin pitkälle. Sen tulisi avata meidän silmämme ja saada meidät tutkimaan itseämme.

Me emme ole koskaan paneutuneet laajemmalti tuohon hänen ajatukseensa. Mutta jos me haluamme antaa kunnian totuudelle, silloin meidän täytyy myöntää syvä tuska sydämissämme, että kaikki väärät selitykset ja väärät opit sanoman piirissä ovat peräisin USA:sta, ja ne on kuljetettu kaikkialle maailmaan. Jos amerikkalaiset veljet olisivat pysyneet USA:ssa, niinkuin olisi tullut ollakin, koska yksikään heistä ei voi osoittaa päivää, jolloin hänet olisi kutsuttu tai valtuutettu palvelustehtävään, silloin kaikkialla Euroopassa ja muualla maailmassa olisi aivan toisenlainen tilanne uloskutsuttujen uskovaisten piireissä.

On tietenkin niin, että noille, joilla on runsaasti dollareita pankkitilillänsä, oli helppo asia mennä kaikkialle ja harjoittaa vaikutusvaltaansa. Aivan niinkuin meidän Herramme päivinä kirjanoppineet istuutuivat Mooseksen istuimelle, niin hekin ovat asettaneet itsensä Jumalan lähettämän ja vahvistaman profeetan istuimelle. He itse eivät ole käsittäneet lainkaan, mistä on kysymys. Jokainen toimii enemmän tai vähemmän oman asiansa parhaaksi, oman sanomansa parhaaksi, ja Jumalan ihmiset ovat jaetut erilaisiin leireihin. Nämä samat herrasmiehet estävät sen, että heidän omissa seurakunnissansa saarnattaisiin totuus Jumalan säätämän sananpalvelustehtävän kautta. Mutta olkaa turvallisella mielellä — Herra Itse on sanova viimeisen sanan ja tekevä lopun kaikesta tästä kaaoksesta, ja Paimenena Hän on pitävä huolen omista lampaistansa, jotka eivät kuuntele mitään muuta kuin Hänen ääntänsä, ja Hänen oma äänensä on iankaikkisesti Hänen oma Sanansa.

Läpimurron aika

Suuri enemmistö oli hämmästyksen vallassa kun "uusi kevät" puhkesi Keski-Euroopassa. Tällä kertaa voimallinen kirkko oli sen takana, ja sen tähden sitä ei voitu pysäyttää. Kehitys Itä-Euroopan maissa kulkee eteenpäin uskomattomalla vauhdilla. Me olemme ihmeissämme, mutta todellisuudessa minä kerroin näistä kehityksistä jo monia vuosia sitten, perustuen Matt. 24: 14; 1. Tess. 5: 1- 3 ja moniin muihin sanankohtiin. "Glasnost" ja "Perestroikka" - avoimmuus ja uudelleenrakentaminen — liikkuvat eteenpäin kauhistuttavalla vauhdilla. Meidän silmiemme edessä pystytetään "Eurooppalaista taloa", jossa on avoimet ikkunat ja ovet. Tämä on suoranainen Raamatun profetian täyttymys, Rooman valtakunnan elpyminen, jota on kuvattu Ilmestyskirjassa petona —voimana joka oli, ei ole, ja on jälleen oleva. Se on tämä peto — voima, jonka yllä maailmankirkko, Ilmestyskirja 17. suuri portto, on ratsastava ja harjoittava valtaansa saavuttaaksensa kauan odotetun päämäärän. Enää ei ole puhe jaetusta Euroopasta, Idästä ja Lännestä, vaan yhdestä Yhdistyneestä Euroopasta Atlantilta Uralille. Kenraali de Gaulle jo lausui saman toteamuksen vuonna 1957 kirjoittaessaan Rooman sopimusta. Tänään pääsihteeri herra Gorbatschov käyttää samoja sanoja. Ja nyt jokainen tähän kehitykseen osallistuva poliitikko puhuu samaa kieltä. Kaikki tulevat osallisiksi siitä, niin että Kirjoitukset toteutuisivat omien silmiemme edessä.

Rauha ja turvallisuus lisääntyvät vauhdilla; Euroopan Yhteisö — Euroopan rauha on vievä Saksan aivan keskustaansa. Kaksi blokkia, Itä ja Länsi, ovat jo kadottaneet valtansa. Kaikkien mahtavien täytyy "...antaa kuninkuutensa pedolle, kunnes Jumalan Sanat täyttyvät" (Ilm. 17: 17). Itseasiassa Yhdysvaltain joukot voisivat mennä kotiin jo tänään, samoin Neuvostojoukot. Niitä ei enää tarvita. Tämän vuoden kesäkuussa 1989 herra Michael Gorbatschov totesi Bonnissa, Länsi-Saksan väliaikaisessa pääkaupungissa, vieraillessaan valtionpäämiehenä: "Muuri voi myöskin kadota." Jokainen käsitti, mitä hän tarkoitti sillä. Itseasiassa Berliinin muuri on muistomerkki Idän ja Lännen jakaantumisesta. Tämä muuri on todellakin kaatuva. Vuonna 1944 "Jaltan konferenssissa" nuo kolme poliitikkoa, Stalin, Roosevelt ja Churchill jakoivat Euroopan, ja nyt joulukuussa 1989 "Maltan konferenssissa" kaksi valtionpäämiestä herra George Bush ja herra Michael Gorbatchov pitivät puheet yhdistyneestä Euroopasta. Me todellakin olemme saapuneet viimeiseen vaiheeseen. Itsetekoiset Raamatun profetian asiantuntijat eivät ainoastaan ohita oppeja, vaan he myöskin ovat joutuneet profeetallista osaa koskevien omien selitystensä verkkoon. He yrittävät löytää valtakunnan, jolla on kymmenen sarvea ja seitsemän päätä, eivätkä yksinkertaisesti pääse puusta pitkään. Se ei tarkoita kymmentä kansakuntaa tässä ja seitsemää jossakin muualla, koska se on yksi ja sama peto. Pää ei ole tässä ja häntä jossakin muualla. Ei varmastikaan. Se yksinkertaisesti kuvaa sitä, että Rooman valtakunta tulee jälleen olemassaoloon. Tällä hetkellä meillä on seitsemän maata Varsovan liitossa, kaksitoista kuuluu EY:hyn, viisitoista on NATO:ssa, kaksikymmentäkolme Euroopan Parlamentissa, kolmekymmentäviisi allekirjoitti ETYK-asiakirjan Helsingissä, mutta kaikki nämä tosiasiat eivät ole niin tärkeitä kuin jotkut saattavat ajatella. Pääaihe on tämän "voiman" esiintuleminen Euroopassa, jolla Ilmestyskirja 17 suuri portto ratsastaa. Rajat eri valtioiden välillä 20. vuosisadalla ovat täydellisesti erilaiset kuin mitä ne olivat muina tämän Rooman valtakunnan aikoina 31. eKr. lähtien. Mutta tuo voima itse säilyy samana ja se on se, mitä meidän tulee tarkata. Me emme tule levottomiksi, vaan päinvastoin me olemme luottavaisin mielin, koska me näemme todellisuudessa Raamatun profetian täyttymyksen joka suhteessa tässä ajassa. Loppu on lähellä, hyvin lähellä.

Lähetyskentältä

Kaikkialla maan päällä Herra tekee suuria asioita. Etenkin kolmannen maailman maissa ihmiset tulevat tuhansittain kuulemaan Sanaa, ja saavat pelastuskokemuksensa elävän Jumalan kanssa. Minä en milloinkaan ole unohtava yhdeksättä heinäkuuta 1989. Kun minä saavuin Zairessa, Kinshasassa, kansojen hallin alueelle, näin ulkopuolella kansanjoukkoja ja ajattelin, ettei ovia oltu vielä avattu. Pian sain kuitenkin tietää, että tuo 3500 ihmisen halli oli jo täynnä. Tuhannet kuulivat sanoman kovaäänisten välityksellä ulkona.

Kiitos Herralle siitä, että meillä on Hänen paljastettu Sanansa tuoreena ruokana, hengellisenä mannana, ruokkiaksemme ihmisiä sillä. Sato on kypsä ja täytyy tuoda sisälle nopeasti. Monet ovet avautuvat eri kirkkokunnissa. Voitaisiin kertoa paljon siitä, mitä tapahtuu kautta maailman. Tänä aikana me odotamme hengellistä heräämistä aivan täällä keskeisessä Euroopassa. Ne kansat, jotka jäivät vaille vapaata Evankeliumin kuulemista, ovat nyt nälkäisiä Jumalan Sanan puoleen. Me olemme jo lähettäneet useita kuormia Raamattuja ja Uusia Testamentteja Länsi-Saksasta suoraan Venäjälle. Nyt on jopa mahdollista pitää ulkoilmakokouksia niinkutsutuissa Itä-blokin maissa. Sama Taivaan Jumala, joka sai rautaesiripun kaatumaan, sama Jumala saa yhtä hyvin kaatumaan niin purppuraesiripun kuin bambuesiripunkin. Kutsumisen aika on meidän yllämme ja vain niitä, jotka Herra todella on kutsunut, voidaan käyttää antamaan sama kutsu muille.

Suuressa luottamuksessa me siirrymme vuoteen 1990. Vain harvat olisivat uskoneet, että aika olisi oleva kanssamme niin kauan, odotammehan me Herran tulemusta. Myöskin tässä suhteessa Kirjoitukset antavat meille sopivan opetuksen: "Ei Herra viivytä lupauksensa täyttämistä, niinkuin muutamat pitävät sitä viivyttelemisenä, vaan Hän on pitkämielinen teitä kohtaan, sillä Hän ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen"(2. Piet. 3: 9). Kirjoitusten täytyy toteutua kaikin tavoin: Israelin suhteen, seurakunnan ja kansakuntien suhteen. Poliittiset ja uskonnolliset kehitykset ovat siirtymässä viimeiseen vaiheeseensa, myöskin morsiusseurakunta on valmistautumassa lopulliseen työhönsä. Lupaukset ovat selvät, ja niinkuin veli Branham odotti, on oleva lyhyt ja valtava työvaihe ennen Herran tulemusta.

Minä haluan myöskin tuoda julki syvän kiitollisuuteni Herraa Jumalaa kohtaan, joka synnytti tämän palvelustehtävän, ja on pitänyt meistä huolen mitä ihmeellisimmällä tavalla. Olkaa hyvät ja muistakaa minua päivittäisissä rukouksissanne ja myöskin kaikkia veljiä, jotka tekevät osansa tässä palvelustehtävässä uskollisina työtovereina eri maissa ja eri kielillä. Erikoiskiitos menee rakkaalle veljellemme Alexis Barilielille, joka on vastuussa ranskankielisestä työstä, ja veli Etienne Gentonille, joka vastaa työstä Italian kielellä, ja samoin monille muille, joiden kanssa meillä on ollut alusta alkaen ystävyys, yhteys ja yhteistyö kaikkina näinä vuosina. Suokoon Jumala sen, että kaikki todella Herran kutsumat veljet työskentelisivät yhdessä ja kulkisivat eteenpäin samassa Hengessä. Vain yhdessä me voimme suorittaa sen suuren tehtävän, joka on edessämme. Herra Jumala siunatkoon teitä kaikkia ja olkoon teidän kaikkien kanssanne.

Hänen käskystänsä vaikuttaen veli Frank

Erikoisilmoitus

Jos Jumala suo, on meillä Pääsiäiskokoukset 13-15. huhtikuuta 1990 ja myöskin helluntaina, kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna 1990. Tavanomaista sananpalvelijoiden kokousta ei ole. Meillä on ollut kylliksi keskusteluja, ja tällä kertaa me olemme kuuleva Jumalan Sanaa, ja olemme tuleva ylitsevuotavaisesti siunatuiksi. Luonnollisestikin on oleva kysymys- ja vastausistuntoja, erikoisesti sananpalvelijoiden kanssa. Kaikki ovat tervetulleita. Kokoukset käännetään englanniksi, ranskaksi ja muille kielille. Kaikkien vierailijoiden on tarpeen maksaa matkalippunsa, mutta me pidämme huolen heidän ruuastansa ja majoituksestansa kokouspäivien aikana täällä Lähetys-Keskuksessa.