"Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti."

Hebr. 13:8

Kiertokirje Joulukuu 1999

Mitä sydämellisimmin tervehdin Herran Jeesuksen Kristuksen kalliissa nimessä teitä kaikkia lähellä ja kaukana, idässä ja lännessä, etelässä ja pohjoisessa, Sanalla 1. Tim. 1: 12:

"Minä kiitän häntä, joka minulle on voimaa antanut, Kristusta Jeesusta, meidän Herraamme, siitä, että hän katsoi minut uskolliseksi ja asetti palvelukseensa."

Hän on myöskin minut asettanut palvelukseensa Hänen seurakunnassansa. Se oli Hänen ratkaisunsa; minulta ei kysytty, minut ainoastaan asetettiin tehtävään. Minun suhteeni veli Branhamiin on aivan kuin Timoteuksen suhde Paavaliin. Timoteuksen tuli uskoa se, mitä Paavali opetti, muille veljille, jotka sen kautta tulivat kykeneviksi jälleen opettamaan muita (2. Tim. 2). Siinä on aina kysymys puhtaasta, terveestä opista Jumalan Sanana. Hän laski hänen sydämellensä: "Mutta pysy sinä siinä, minkä olet oppinut ja mistä olet varma, koska tiedät, keiltä olet sen oppinut, ja koska jo lapsuudestasi saakka tunnet pyhät kirjoitukset, jotka voivat tehdä sinut viisaaksi, niin että pelastut uskon kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa." (2. Tim. 3: 14- 15). Koska me yhä vielä elämme raamatullisissa päivissä, ja jumalallinen järjestys on palautettu ennalleen, koskee tämä täysin myöskin minua. Nuoressa elämässäni Jumala johti sellaisella tavalla, että minä jo 12 vuotiaana luin Pyhiä Kirjoituksia sisäisellä kaipauksella. Minä syvennyin Jumalan Sanaan, ja sain myöskin ymmärryksen siihen, mitä minä luin.

Jo ennen kuin ensimmäistä kertaa tapasin veli Branhamin Saksassa, Karlsruhessa 1955, oli minulla jo helluntaina 1949 vajaan 16 ikäisenä pelastuskokemukseni sellaisena kuin siitä Raamatussa kerrotaan. Hall Herrmann, saarnaaja USA:sta, palveli tuona viikonloppuna saarnaaja Paul Raaben seurakunnassa Hampurissa. Saarnan jälkeen ilmoitettiin, että kaikkien, jotka halusivat tulla henkikastetuiksi, tuli jäädä rukousta varten. Minä olin noiden noin 120 henkilön joukossa. Juuri ennen puoltayötä minä koin Pyhällä Hengellä täyttämisen; minut asetettiin kirkkauteen, syvä rauha, ilo Herrassa ja mielihyvä täyttivät minut, ja minä ylistin Jumalaa minulle tuntemattomalla kielellä. Minussa oli puhjennut lähde, joka kumpusi iankaikkiseen elämään, kuten Herra sanoi naiselle kaivolla. Hengen vaikutus tuona iltana oli niin valtava, että läsnäolevat kokivat Jumalan.

Nyt on kulunut jo täydet 50 vuotta, joina olen tietoisesti saanut seurata Herraa. Vuodesta 1953 lähtien on minulle langennut osa saarnata Sanaa. Näinä 46 vuotena on minulle suotu julistuksen kautta johtaa monia sieluja kaikessa maailmassa minun Lunastajalleni. Minulle on tämä vuosi 1999 kuin "juhlamuisto", riemu- ja juhlavuosi. Nyt sen lopussa minä haluaisin pyytää teitä kaikkia minun kanssani ylistämään Jumalan uskollisuutta, ja kiittämään iankaikkisesti uskollista Jumalaa siitä, että Hän niin ihmeellisellä tavalla johdattaa omiansa. "Ja todistaja pilvissä on uskollinen." (Ps. 89: 38).

Erikoisen siunausrikkaat uskonelämässäni olivat ne 10 vuotta, joina sain tuntea veli Branhamin, kunnes hänet 1965 kutsuttiin kotiin. Minä olen kokenut hänen kokouksensa Euroopassa ja USA:ssa, olen jopa vieraillut hänen kodissansa. Minulla oli etuoikeus syödä hänen kanssansa samassa pöydässä ja matkustaa hänen kanssansa hänen autossansa, jota hän ohjasi. Vuodesta 1958 lähtien olen saanut Saksaan lähetettynä kaikki hänen USA:ssa pitämänsä saarnat. Siten minä olen hengellisesti kasvanut hänen palvelustehtävänsä vaikutuksessa, ja olin aina ajan tasalla sen suhteen, mitä Jumala teki.

Vähäpätöisimpänä kaikista, jotka Herra on kutsunut ja säätänyt palvelustehtävään, sain minä menneinä vuosikymmeninä todistaa kaikessa maailmassa ja julistaa Jumalan koko neuvopäätöstä. Niin kuin Paavali saattoi sanoa, että hän oli kuullut Herran äänen heprealaisella äidinkielellään ja saanut tehtävänsä, yhdistyneenä lähettämisensä kanssa, aivan yhtä samalla varmuudella voin minä, Ewald Frank, Jumalan, Hänen pyhien enkeleidensä ja kaikkien ihmisten edessä totuuden mukaisesti todistaa, että minä kuulin saksan kielellä 2. huhtikuuta 1962 ennen päivänkoittoa kaikkivaltiaan Herran kaiken läpi tunkevan, käskevän äänen. Hänen suustansa, jolle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä, olen minä kuullut ja vastaanottanut äidinkielelläni tehtävän ja lähettämisen. Herra korosti jokaista sanaa, ja lausui merkittävän selvästi. Mielelläni kutsun Jumalan todistajakseni tätä kokemusta koskien.

Tuosta päivästä lähtien minä olen seurannut taivaallista kutsumusta, ja minä olen matkustanut kaupungista kaupunkiin, maasta maahan ja maanosasta toiseen julistaakseni Jumalan Sanaa ja ojentaakseni edelleen hengellistä ruokaa niille, joilla on nälkä kuulla Sanaa (Aamos 8: 11; Matt. 24: 45). Minä en voi enkä halua mennä tässä yhteydessä kaikkiin yliluonnollisiin kokemuksiin. Vuosien kuluessa olen vielä joitakin kertoja kuullut Herran äänen ja saanut ohjeita. Herran lahjoittamat kokemukset ovat minulle henkilökohtaisesti hyvin suurimerkityksisiä. Jos minä jaan teidän kanssanne joitakin, niin teen sen vain siksi, että kaikki vilpittömät jumalanlapset iloitsevat siitä, että Herra on uskollinen ja osoittaa itsensä vielä tänään, ja antavat siitä Jumalalle kunnian.

Viimeisin kokemus, joka minulla oli bulgarialaisessa Varnan kaupungissa Mustan Meren rannalla torstaina 15 heinäkuuta 1999 keskipäivän aikaan, vaikuttaa minussa yhä vielä:

Minut otettiin kirkkauteen, ja minä näin jotakin kuin kirkkaasti valaistun norsunluisen juhlasalin, jossa - ja jälleen minä kutsun Jumalan todistajakseni - taivaallinen kuoro seisoi ja lauloi mahtavalla tavalla. Kaikki katsoivat siihen suuntaan, mistä valo tuli, ja he olivat kaikki samalla tapaa ojentaneet kätensä eteenpäin, hiukan vaakatasoa korkeammalle. He lauloivat saksan kielellä psalmia 34. Äänet olivat sopusointuiset kuin yksi valtava ääni. Kahdeksannen säkeistön kohdalla "Herran enkeli asettuu niiden ympärille, jotka häntä pelkäävät, ja pelastaa heidät", tuli laulu äänekkäämmäksi, äänet värisivät ja kuin kertosäkeessä he lauloivat jakeen lopussa: "Ja Herran enkeli on nyt täällä." Sama toistui jakeen 9 kohdalla: "Maistakaa ja katsokaa, kuinka Herra on hyvä. Autuas se mies, joka häneen turvaa!" Näiden sanojen jälkeen he lauloivat vielä mahtavammin: "Kyllä, Herra on nyt täällä…"

Huomiotani kiinnitti heti se, että tuo psalmi laulettiin Lutherin käännöksen mukaisesti, joka varhaisemmilta vuosilta on minulle tuttu. Heti sen jälkeen kirjoitin muistiin ne sanat, jotka Mengen Raamatussa kuuluvat hiukan toisin. Kirkkaudessahan on ihmisiä kaikista kielistä ja kansakunnista, jotka tulevat tuomaan ylistyksen Herralle (Ilm. 5: 9). Minä muistin myöskin sen, että ne yhdeksän sanaa 1. Moos. 3: 17, jotka Jumala 16. kesäkuuta 1979 varhain vihaisella ukkosenjylinä-äänellä huudahti minulle, myöskin olivat Lutherin käännöksen mukaisesti. Minähän luen monista raamatunkäännöksistä ensisijaisesti Herman Mengeä.

Sanat eivät riitä kuvaamaan Jumalan hyvyyttä. Hän on uskollinen ja totinen. Ehkä minun täytyi näin korkean kutsumuksen tähden kulkea niin monien koettelemusten lävitse. Vihollinen olisi varmastikin joitakin kertoja tappanut minut, mukaan lukien malaria tropica, joka lääkärinlausunnon mukaisesti merkitsi varmaa kuolemaani. Joka minun tavallani on viety kuolinvuoteelle ja on lääkärien luovuttama, tietää että Jumalan ihme tapahtui. Toistuvasti olin kuullut, miten johtava lääkäri, professori tri. Becker sanoi ryhmällensä: "On liian myöhäistä." Mutta Jumala kykenee myöskin pahimman vihollisen hyökkäyksen sielua tai ruumista kohtaan muuttamaan voitoksi ja siunaukseksi. Kolmas tammikuuta 1981, jonka itse asiassa tuli olla kuolinpäiväni, oli minulla yksi valtavimmista kokemuksistani, joka on tullut minulle pysyväksi siunaukseksi.

Se oli toinen kerta kun minut otettiin ruumiistani; tällä kertaa koin ylöstempaamisen. Ja jälleen minä kutsun Jumalan todistajakseni. Minä näin ylöstemmatun joukon, kuinka se kohotettiin ylös, ja minä olin ensimmäisessä rivissä. Kaikki olivat nuoria, kaikki olivat valkoiseen puettuja, sisarten pitkät hiukset olivat kaiken värisiä niin kuin luonnossa, ja riippuivat avoimena selkää pitkin. Minä sain todellakin luoda silmäyksen kirkkauteen ja näin pyhän kaupungin kuin pyramidin kohoavan korkeuteen. Valo tuli huipusta ja tunkeutui itsessänsä loistaen ja kipinöiden ympäristöön, joka näytti kuin kristallilta, ja valaisi koko maanpiirin.

Kaiken ahdistukseni, väärin ymmärrysten ja koettelemusten, hyökkäysten, jatkuvan mainemurhan keskellä, on Jumala yhä uudelleen lohduttanut minua - Hän on pitänyt Sanan eikä ole kieltänyt minulta apuansa ja uskollisuuttansa ja on kaikissa elämän tilanteissa ollut kanssani. Hänen kunniaksensa minä saan todistaa myöskin siinä Hänen uskollisuudestansa, etten tuhansissa saarnoissa ole julistanut mitään, mikä minun täytyisi korjata. Minä olen seurannut sitä, mitä Herra käski minua tekemään, kun Hän tuona aamuna, hiukan ennen viittä, Marseillessa, Ranskassa, kaksi kertaa peräjälkeen käskevällä äänellä huudahti: "Palvelijani, nouse ja lue 2. Tim. 4!" Minä tein niin kuin minua oli käsketty, ja luin jakeesta 1 jakeeseen 5. Sitten minä aloin jälleen kerran jakeesta 1. Toisen jakeen kohdalla minä käsitin suoranaisen valaisun kautta, mitä Herra halusi sanoa minulle. Korostus oli tässä: "Saarnaa Sanaa" - se oli vastaus, ja siihen kuuluu myöskin: "astu esiin sopivalla ja sopimattomalla ajalla…!" Alkuperäinen Sana saattaa kaikki selitykset ja tulkinnat voimattomiksi.

Minä laitoin Raamattuni pienelle pöydälle, kohotin käteni Herran puoleen ja sanoin: "Yhtä varmasti kuin Sinä, Herra, olet käskenyt minua lukemaan tämän raamatunkohdan, yhtä varmasti saadaan saarnata vain Sanaa. Ja yhtä varmasti kuin se, mitä nuo seitsemän ukkosenääntä Ilm. 10 puhuivat, ei ole kirjoitettu Jumalan Sanaan, yhtä varmasti ei kukaan voi saarnata niistä!" Onhan kirjoitettuna: "Autuas se, joka lukee, ja autuaat ne, jotka kuulevat tämän profetian sanat ja ottavat vaarin siitä, mitä siihen kirjoitettu on; sillä aika on lähellä!" (Ilm. 1: 3). Niin kuin Jumala itse meille sanoo, on kysymys siitä, mitä on kirjoitettu. Vain sen me voimme lukea, vain siitä me voimme ottaa vaarin, vain sen voi Jumala meille paljastaa. Kaikki spekulaatiot siitä, mikä ei ole kirjoitettu, eivät ole jumalallista alkuperää ja saavat aikaan vain sekaannusta. Ja vaikka enkeli taivaasta tulisi julistamaan seitsemän ukkosenjylinän salaisuuden, niin minun täytyisi torjua jopa hänet.

Kun veljet saarnaavat erikoisilmestyksiänsä, niin silloin on toki ilmiselvää, että he sen kautta haluavat vetää opetuslapsia seuraamaan itseänsä. Kun he jopa väittävät, että vain ne tulevat olemaan osallisia ylöstempaamiseen, jotka uskovat heidän erikoiset ilmestyksensä, niin se on jumalanpilkkaa.

Minun tehtäväni on ja pysyy samana, saarnata Sanaa niin kuin se on kirjoitettu, ja kantaa tämän hetken sanomaa, luvattua ja paljastettua Sanaa, kaikkeen maailmaan. Kuinka voi joku ylipäätänsä ajatella olevansa Sanan saarnaaja, jos hän julistaa asioita, jotka eivät lainkaan ole kirjoitettuna Sanaan?

Minä sanon tämän Herran Sanana: nuo seitsemän ukkosenjylinää Ilmestyskirjan 10 luvussa tulevat vasta sitten antamaan äänensä kuulua, kun Herra Liiton Enkelinä tulee alas Israelin luokse - ei hetkeäkään aikaisemmin eikä päivääkään myöhemmin! Silloin se on todellisuutta, että Hän alkuperäisenä omistajana asettaa jalkansa maan ja meren ylle. Niin on kirjoitettuna ja niin se on oleva. Niin sanoi myöskin veli Branham 17 maaliskuuta 1963 sinettien avaamisen yhteydessä saarnassansa: 'Siirtyminen seitsemästä seurakuntajaksosta seitsemään sinettiin.' : "Jos olette huomanneet sen: se on Kristus. Vanhassa Testamentissa Häntä kutsutaan 'Liiton Enkeliksi'. Hän tulee nyt suoraan juutalaisille, sillä seurakunta on täydellistetty. …muistatteko enkelin Ilm. 1? Se on sama. Enkeli merkitsee "sanansaattaja". Tässä Hän on sanansaattaja Israelille. Seurakunta on temmattu ylös. Se on valmis ylöstempaamista varten, kun Hän tulee Seurakuntaansa varten." (Johdatus seitsemään sinettiin, sivu 66). Morsian odottaa Häntä Ylkänä ja menee Hänen kanssansa hääaterialle.

Myöskin viimeisen sanoman sisällä on moni asia mennyt vikaan. Kaikki, jotka halusivat olla jotakin, joutuivat vihollisen innoituksen valtaan, minkä kautta Sanoman jumalallinen vaikutus osittain on tuhottu. Jos veljet Pohjois- Amerikassa olisivat jättäneet jokaisen veli Branhamin saarnan sellaiseksi kuin se on, eivätkä olisi repineet irti lainauksia asiayhteydestänsä tehdäksensä siitä "erikoissanomansa", ei olisi lainkaan olemassa erilaisia suuntia. On oleva näin: Jos joku veli jättää Sanan, silloin Jumala jättää hänet. Jumala on vain oman Sanansa velvoittama, ei selitysten. Joka esim. opettaa ja uskoo, että seitsemän hyvettä (2. Piet. 1), jotka olivat ja ovat Lunastajan olemus kaikissa lunastetuissa, olisivat nyt seitsemän ukkosenjylinää, on jo kadottanut hengellisen suuntansa.

Kaikesta huolimatta on Herra itse vievä työnsä päätökseen suurella voimalla. Hän on Golgatan Voittaja. Hän on kutsunut ulos Sana-Morsiamen, joka ei uudelleen tahraa itseänsä, sen jälkeen kun se on pesty Karitsan Veressä, puhdistettu Sanan vesikylvyssä ja pyhitetty totuudessa.

Mitä minuun tulee, niin olen määrätty Sanan julistukseen, ja minun täytyy tiedostaa, että vihollisen hyökkäykset sen tähden mitä ankarimmin kohdistuvat minuun, kuin ei keneenkään muuhun maan päällä. Kaksikymmentä vuotta sitten, se oli 1979 kun vihollinen pani liikkeelle koko helvetin tuhotaksensa minut ja Jumalan työn, lahjoitti Herra minulle synkimpänä hetkenä, pian salaliiton jälkeen lohdutukseksi Sanan Jes. 54: 15-17: "Jos sinun kimppuusi karataan, ei se ole minusta; joka kimppuusi karkaa, se eteesi kaatuu. Katso, minä olen luonut sepän, joka lietsoo hiilivalkeata ja kuonnuttaa aseen käytäntöönsä; mutta minä olen myös luonut tuhontuottajan hävittämään sen. Jokainen ase, joka valmistetaan sinun varallesi, on oleva tehoton; ja jokaisen kielen, joka nousee käymään sinun kanssasi oikeutta, sinä osoitat vääräksi. Tämä on Herran palvelijain perintöosa, tämä heidän vanhurskautensa, minulta saatu, sanoo Herra."

Erikoisesti ne, jotka levittävät selityksiä, koska he eivät ole Sanassa, nostavat itseänsä esiin. Niin kuin Jumalan profeettoja totisen Sanan kantajina vainottiin, kivitettiin ja tapettiin, niin oli meidän Herramme ja apostolien kohdalla, ja niin on minunkin suhteeni. Hyökkäykset kohdistuvat aina Sanan kantajiin, sillä sen mukana seisoo ja kaatuu Jumalallinen vaikutus. Mutta meidän Herramme lausuu meille vuorisaarnassa lohdutuksen: "Autuaita olette te, kun ihmiset minun tähteni teitä solvaavat ja vainoavat ja valhetellen puhuvat teistä kaikkinaista pahaa. Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä teidän palkkanne on suuri taivaissa. Sillä samoin he vainosivat profeettoja, jotka olivat ennen teitä." (Matt. 5: 11. 12). Silloin me haluamme siis iloita siitä, vaikkakin usein kestämättömän tuskan kanssa.

Minä olen vakuuttunut siitä, että Herra loppuun asti on lahjoittava minulle voiman pysyä Hänen Sanassansa. Paavalin kanssa voin sanoa: minä tiedän, keneen minä uskon, ja olen siitä yhtä varma kuin mitä apostolikin oli. Sen tähden minä lopetan tämän osan hänen todistukseensa, joka on myöskin minun todistukseni: "Sillä minä tunnen hänet, johon minä uskon, ja olen varma siitä, että hän on voimallinen siihen päivään asti säilyttämään sen, mikä minulle on uskottu. Ota esikuvaksi ne terveelliset sanat, jotka olet minulta kuullut, uskossa ja rakkaudessa, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Säilytä se hyvä, mikä sinulle on uskottu, Pyhän Hengen kautta, joka meissä asuu." 2. Tim. 1: 12-14. Herra, joka asetti minut palvelukseensa, on uskollinen.

Israel profetiassa

Juutalaisten palaaminen isiensä maahan on yksi tärkeimmistä lupauksista lopunaikaa varten. Kun kaikki Kirjoitusten ennustukset ovat täyttyneet, etenkin viikunapuusta, joka saa elämän, niin silloin tulee uskovaisten kohottaa päänsä, koska heidän lunastuksensa lähenee.

Niin kuin yhä uudelleen voimme nähdä poliittisista tiedonannoista, tulee rauhanprosessin Israelin ja palestiinalaisten kanssa olla päätöksessään syyskuussa 2000. Siinä näkevät neuvottelevat osapuolet jo nyt vaivaa muodostaaksensa Jerusalemille aseman, joka olisi molemmille puolille oikeudenmukainen.

Raamatullisesta profetiasta katsoen ei nyt vielä ole kysymys siitä liitosta, joka solmitaan seitsemäksi vuodeksi, mistä Dan. 9: 27 on puhe. Nyt tapahtuvat alueneuvottelut Oslo-sopimusten mukaisesti. Aivan viimeiseksi on oleva kysymys pääsopimuksesta. Rooma/Vatikaani on puuttuva asiaan, sillä tarkoin ottaen ei silloin enää ole kysymys yksin Jerusalemista, vaan Siionin vuoresta, joka on Temppelivuori. Vain Vatikaanin välityksellä korkeimpana uskonnollisena instanssina tullaan juutalaisille sallimaan temppelin rakentaminen. Jerusalem on pysyvä Israelin pääkaupunkina ja samalla kolmen maailmanuskonnon syntymäkaupunkina juutalaisille, kristillisyydelle ja islamille.

Niin kuin veli Branham sanoi, ei Morsian ole enää kokeva tätä ennalta sanottua liiton solmimista: "Ja sinä aikana on tämä ruhtinas solmiva liiton Danielin kansan, eli juutalaisten kanssa. Se on tapahtuva kun Morsian on otettu pois. Se ei ole kokeva sitä. …sen jälkeen kun nyt seurakunta (Morsian) on otettu pois, tulevat Rooma ja juutalaiset tekemään liiton keskenänsä." (Sinettikirja, sivut 54 + 55). Kun me seuraamme tämän hetken kehitystä Lähi- Idässä, toteamme me, että kaikki nyt suoritettavat keskustelut ja sopimukset palvelevat valmisteluna lopullista liittoa varten Israelin kanssa. Morsiusseurakunnalle tämä merkitsee: Aika on lähellä, niin, se on oven edessä.

Matkakertomus

Vuosi 1999 siirtyy pelastushistoriaan erikoisen siunattuna. Vielä milloinkaan en ole kahdessatoista kuukaudessa tehnyt niin monia matkoja ja puhunut niin monille ihmisille. Jumala on kaikkialla maailmassa avannut uusia ovia ja vaikuttanut, erikoisesti Kauko-Idässä, Etelä- ja Keski-Amerikassa Kuubaan asti, samoin kuin Itä-Euroopan maissa ja jopa Siperiassa, ja vieläpä 335 km itään Novosibirskin kaupungista! Usein tulivat sadat, joissakin maissa tuhannetkin kokouksiin.

Tänä vuonna olen puhunut 35 helluntailais-karismaattisessa kokouksessa ja saanut käsityksen siitä, mitä siellä todella tapahtuu. Siitä huolimatta voin myöskin siellä antaa kutsun kuulua. Myöskin 62 paikallisen ja kansallisen televisiolähetyksen kautta puhuteltiin monia ihmisiä, niin kuin yhteydenotot puhelimen, faksin, kirjeiden ja sähköpostin kautta vahvistavat. Uskollinen Herra, jonka kansa vielä on hajallaan kaikkialla, avaa sydämet ja ovet. Hän on lahjoittanut meille mahdollisuuden saavuttaa koko maailma televisioasemien välityksellä. Ensimmäisestä saavutetaan satelliitin välityksellä enemmän kuin 70 kansakuntaa. Toisesta Etelä-Amerikassa voidaan palvella satelliitin välityksellä 23 espanjankielistä maata Meksikoon ja Kuubaan asti. Kolmannesta saavutetaan muu maailma. Jumalalle olkoon kiitos siitä. Uuden vuosituhannen alun ja loppuun kuluvan armonajan myötä on mitä suurin panos edessämme. Me olemme suuressa odotuksessa, sillä paras, todellinen ennalleenasettaminen tulee vielä. Nyt meillä on mahdollisuus julistaa iankaikkisesti pätevää Evankeliumia koko maailmalle todistukseksi (Matt. 34: 14; Ilm. 14: 6). Myös siitä on Jumala pitänyt huolen, että minä hallitsen englannin kielen, jota ymmärretään koko maailmassa ja joka sitten käännetään paikan päällä kunkin maan kielelle.

Krefeldin Lähetyskeskuksesta käsin palvelemme monia uskovaisia yli 130 maailman maassa kirjallisuuden välityksellä, mitä painetaan täällä 10 kielellä. Kaikissa maissa on veljiä, jotka pysyvät uskollisina Jumalan Sanassa, jotka eivät saarnaa mitään erikoisoppeja ja -ilmestyksiä, vaan paljastettua Sanaa, niin kuin se on kirjoitettu. Ja mitä ei ole kirjoitettu, sen he jättävät Jumalalle.

Veli Alexis Bariliel palvelee Sveitsistä käsin koko ranskankielistä Afrikkaa, veli Etienne Genton italiankielisiä uskovaisia. Hän on jo tehnyt useampia lähetysmatkoja yhdessä veli Barilielin kanssa. Myöskin muissa maissa on veljiä, jotka kääntävät ja palvelevat Jumalan kansaa tuoreella hengellisellä ruualla.

Teitä kaikkia, jotka pysytte uskollisina Herralle ja Jumalan työlle, jotka Hän neuvopäätöksessänsä on säilyttänyt tähän päivään asti, minä kiitän sydämellisesti. Teillä on suoranainen osallisuus siihen, mitä Jumala juuri nyt tekee. Me kuljemme eteenpäin ylösnousseen ja pian palaavan Herran ja Lunastajan kanssa, kunnes me pääsemme uskosta näkemiseen.

Tällä hetkellä kannatetaan 59 lähetyssaarnaajaa ja lähetystyötä kaikkialla maailmassa. Myöskin siitä kiitän teitä, että te rukouksinenne ja lahjoinenne edesautatte työn eteenpäin viemistä. Teidän palkkanne on oleva suuri. Toiset voivat antaa, toiset mennä, toiset rukoilla, toiset saarnata, ja niin Jumala tekee työtänsä ja vie seurakuntansa täydellisyyteen.

Tiedonantoja

Jos Herra suo, tulemme jokaisena kuukauden ensimmäisenä viikonloppuna Krefeldissä syöttämään lyhyen yhteenvedon kokouksista englannin kielellä internetiin, niin että kaikki palvelevat veljet koko maailmassa voivat olla osallisina siihen ja antaa sen eteenpäin.

Kotisivumme löydätte internet-osoitteesta:

http://www.freie-volksmission.de

Pyydän anteeksi sitä, jos kirjeet mahdollisesti eivät ole tulleet vastatuiksi, ja pyynnöt ovat jääneet täyttämättä. Me teemme voitavamme, ja usein minä olen keskiyöhön asti toimistossa. Erikoisesti Aasiasta ja Afrikasta saapuu meille yhä edelleen pyyntökirjeitä mitä erilaisimpia perheasioita koskien. Mutta on kerta kaikkiaan sillä tavoin, että lähetysrahoja voidaan käyttää vain lähetystyöhön eikä yksityisiin tarkoituksiin.

Kaikille palveleville veljille ja myöskin kaikille, jotka uskovat sen mitä Kirjoitukset sanovat, toivotan Jumalan tukea, armoa ja viisautta palvelemaan Herraa uskollisesti, kunnes Hän noutaa meidät kotiin. Kun Ylkä tulee, ei Hän lainkaan kosketa tätä maata. Ne kuolleet, jotka ovat Kristuksessa nukkuneet pois, ovat ensin nouseva ylös ja Kristuksen kanssa elävät tulevat muutetuiksi hetkessä, silmänräpäyksessä, ja meidät yhdessä temmataan Herraa vastaan. Niin on kirjoitettuna, ja niin se on myöskin tapahtuva (1. Tess. 4: 13-17; 1.Kor. 15: 39-58).

Ajatelkaa sitä: Vain täydellinen rakkaus pääsee sinne sisälle; vain ne, jotka todella ovat valmiit, tulevat menemään hääaterialle. Olkoot meidän lamppumme ja ruukkumme täytetyt Hengen öljyllä. Uskollinen Herra lahjoittakoon kaikille Hengellä sinetöimisen, joka on edellytys meidän muuttamisellemme ja ruumiittemme lunastukselle (Ef. 1: 13-14; Ef. 4: 30. Minkä Herra on alkanut, sen Hän on vievä päätökseen tulemuksensa päivään mennessä. Jumala siunatkoon teitä kaikkia erikoisesti vuonna 2000. Pysykää raittiina kaikissa asioissa, myöskin luonnollisella alueella: työssä, perheessä jne. muistakaa minua päivittäisissä rukouksissanne.

Minä toivon, että uusi kirjanen on teille siunaukseksi ja vahvistaa todellisessa uskossa. Lahjoitettakoon teille täysi varmuus kaikessa. Jakamista varten voidaan lähettää lisäkappaleita.

Jumalan työssä vaikuttaen

Ewald Frank

Jos Jumala lahjoittaa armonsa, olemme säilyttävä vuoden aikana kuukauden "ensimmäisten viikonloppujen" rytmin Krefeldissä, "viimeisten sunnuntaiden" rytmin Zürichissä. Jokainen on sydämellisesti tervetullut.

Krefeldin kokouksia silmällä pitäen pyydämme ennakkoilmoittautumista.

 

Mrs.-Lindsay2Veli Frank 14. Syyskuuta 1999 vierailulla Dallasissa, Texasissa, USA:ssa. Rouva Freda Lindsay (84) kertoi, kuinka hän ja hänen miehensä Gordon Lindsay seurasivat veli Branhamia 40 ja 50 luvuilla. Hän oli vielä silminnähden tuon valtavan palvelustehtävän valtaama. 1950 julkaisi pastori Gordon Lindsay tunnetun kirjan "William Branham - Jumalan lähettämä mies".

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Weizscker2Veli Frank keskustelunsa jälkeen Herra Richard von Weizäckerin kanssa (kolmas vasemmalta), joka 10 vuoden ajan oli Saksan Liittotasavallan presidentti. Läsnä olivat myöskin julkaisija Heinz Matthias (toinen vasemmalta) ja prinssi Philip von Preussen (oikealla). Veli Frank kulkee myöskin tässä kohden Paavalin jalanjäljissä, kun hän todistaa niin ylhäisten kuin alhaistenkin keskuudessa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

MexicoKokous Meksikossa 12. syyskuuta 1999