"että he kaikki yhtä olisivat..."
Joh. 17: 21 "että he kaikki olisivat yhtä, niinkuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa, että hekin meissä olisivat."
Konsensus, 'löyhä yhteisymmärrys', oli muotisana politiikassa muutama vuosi sitten. Nyt sama 'konsensus' on vallalla karismaattisten kristittyjen kesken.
Mutta voidaanko tälle perustukselle rakentaa mitään pysyvämpää, että etsitään yhteisiä elementtejä ja unohdetaan kaikki muu (erottavat tekijät)?
Psykologisesti se näyttää hyvältä - emmehän me voi kuitenkaan muuttaa toista ihmistä saatikka sitten kokonaista kirkkokuntaa (herätysliikettä) mieleiseksemme. Joten unohdetaan koko apostolien ja profeettain perustustus (Ef. 2: 20) ja keskitytään vain ylistykseen ja kiitokseen! Ja tätä kutsutaan sitten 'herätykseksi', että toinen suostuu ylistämään ja ehkä rukoilemaankin kanssamme, mutta ei missään tapauksessa luopumaan omista vääristä ja epäraamatullisista opeistaan. Helluntailaiset esimerkiksi ovat niin hienotunteisia, että kuuntelevat kiltisti luterilaisten jatkuvasti esille tuomaa kasteopetusta, mutta eivät sano sanallakaan mitään raamatullisesta uskovien kasteesta, ettei toinen osapuoli vain loukkaantuisi!
Sitten puhutaan 'ratkaisun tekemisestä' ja kuvitellaan, että se on sama asia kuin uudestisyntyminen. Mutta 'uusi syntymä' on se, mitä Jumala tekee; 'ratkaisun tekeminen' on se, mitä me teemme. Siinä on suuri ero! Toki Jumala vaikuttaa meissä sekä tekemisen että tahtomisen, mutta kuitenkin me teemme ratkaisumme mielikuviemme mukaan - miltä jokin asia meistä näyttää, millaisen mielikuvan me olemme saaneet Jumalasta, uskosta ym. ja sillä ei välttämättä ole mitään tekemistä itse todellisuuden kanssa! 'Ratkaisun' tehnyttä samoin kuin 'kasteen armossa' pelastettua sekakansaa on aivan liian paljon 'uudestisyntyneiden' uskovien keskuudessa (2. Moos. 12: 38)!
Kristittyjen tulisi ottaa ainoaksi ohjenuorakseen Raamattu, joka on Jumalan ilmoitettu Sana meidän pelastukseksemme. Mitkään 'oppirakennelmat' eikä 'ylistyskokoukset' saa ottaa Sanan asemaa meidän jokapäiväisessä kristillisessä elämässämme.
Mutta siihenkö ihmiset juuri kompastuvatkin, että kristillisyys on liian yksinkertaista?
-tapsa-
(28.5.01)
JK. Nyt joku voi ajatella, että Tapsa on tullut lakihenkiseksi ja on langennut pois armosta. Mutta asiahan on aivan päin vastoin. Se on Jumalan armoa, että me näemme oman tilamme! Jos Jumala ei pääse näyttämään meille meidän syntisyyttämme ja kuinka me olemme erossa Jumalasta, niin todellista uudestisyntymistä ei voi tapahtua! Ja todellinen Hengen yhteys voi olla vain aidosti uudestisyntyneiden kristittyjen kesken - kaikki muu on jäljittelyä ja aidon yhteyden vääristelyä.
Ja tähän minä haluaisin ihmiset juuri johtaa: kokemaan Jumalan henkilökohtaisesti eikä ottamaan vastaan mitään korviketta vaan olemaan Jumalan läsnäolossa niin kauan, että jotakin on todella muuttunut meissä. Silloin on toteutunut meidän omalla kohdallamme Raamatun sana:
Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut. (2. Kor. 5: 17).