"ja hän paransi heidän sairaansa" (Matt. 14: 14)
Olin ajamassa autolla pari vuotta sitten Tikkurilan vapputorille, kun kuuntelin radiosta samalla Lauri Jakkilan puhetta. Hän kertoi evankelista 'Vikke' Virolaisesta, jonka hampaan Herra oli äskettäin paikannut.
Tapaus kosketti minua suuresti ja ajoin kyynel silmäkulmassa loppumatkan ja ajattelin Herran ihmeellisiä töitä myös meidän aikanamme. Jumala voi ja tahtoo parantaa vielä tänä päivänä kaikenlaisia sairauksia - myös hammassairauksia. Raamattuhan sanoo Hebr. 13: 8: "Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti."
Jes. 53: 4 on vielä kirjoitettu:
Mutta totisesti meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana, mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut.
Kun katselin torilla noita satoja ihmisiä, tapahtui jotain aivan erikoista. Minun tuli valtava sääli noita ihmisiä kohtaan, jotka näyttivät minusta kuin olisivat olleet lampaat ilman paimenta. Tarkkailin ihmisiä Pyhän Hengen vaikutuksen alla ja tunsin valtavaa rakkautta heitä kohtaan. Ajattelin, että kunpa Jeesus olisi nyt tässä minun kanssani. Mitä Hän silloin tekisi? Eikö Hän alkaisikin puhua noille ihmisille ja parantaisi kaikki heidän sairautensa.
Rakkaat ystävät. Se aika on lähellä, jolloin se, mitä minä tunsin tuossa hetkessä tulee myös todellisuudeksi meidän jokapäiväisessä elämässämme. Joh. 14: 12 on kirjoitettu: "Totisesti, totisesti, minä sanon teille: joka uskoo minuun, myös hän on tekevä niitä tekoja, joita minä teen, ja suurempiakin, kuin ne ovat, hän on tekevä, sillä minä menen Isän tykö."
Ja Jeesus vaelsi kaikki kaupungit ja kylät ja opetti heidän synagoogissaan ja saarnasi valtakunnan evankeliumia ja paransi kaikkinaisia tauteja ja kaikkinaista raihnautta.
Ja nähdessään kansanjoukot, hänen tuli heitä sääli, kun he olivat nääntyneet ja hyljätyt niinkuin lampaat ilman paimenta. (Matt. 9: 35-36).